keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kivaa puuhailua


tomaatti
Solanum lycopersicum
Tomato
トマト

Kevät on täynnä mukavaa puuhailua.
Puutarhanhoito ei ole aina pikkupuuhailua kukkahameessa, 
niin kuin monet sen luulevat olevan.
Mutta joskus se on sitäkin. 

Tomaatit kaipasivat jo kipeästi koulintaa.
Muutaman olin jo koulinut kokeeksi aiemmin,
ja ne taimet näyttivät terhakammilta, isommilta ja vihreämmiltä 
kuin nämä pienessä tilassa kasvavat.

Juuret eivät olleet vielä vahvistuneet juuripaakuksi,
mutta vahvat ja pitkät juuret näillä taimilla on.
Sirkkalehtien lisäksi, 
ensimmäiset varsinaiset lehdetkin olivat jo jokaisella pikkutaimella.

Kuuden eri tomaattilajikkeen kirjanpito pysyi hyppysissä,
kun muisti ensin laittaa nimitikut paikoilleen.

Vielä vähän multapinnan tasoitusta ja kastelu,
niin tomaattien seuraavat kodit ovat valmiit.
Kasvakaa oikein vahvoiksi ja satoa tuottaviksi taimiksi, jooko!

Ihanat pelargonipistokkaatkin ovat nyt kasvattaneet juurensa näkyville.
Oli siis niidenkin aika päästä suurempiin ruukkuihin.
Istutin pistokkaat juurrutusbriketteineen
 kaikkiin mahdollisiin saviruukkuihin, joita löysin varastoistani.
Multana käytin ravinteikasta kukkamultaa.


Taitaakin tulla oikein pelargoni-lastentarha ja pienoista pöytätilan puutetta.
Ruukut ja multakin loppui kesken kaiken.
Täytyy hankkia niitä lisää ja jatkaa pienokaisten kaitsemista.
Vain kaksi pistokasta menehtyi, 
kaikissa muissa oli vahvat ja hyvät juuret.


pelargoni
Pelargonium
Geranium, Pelargonium
ペラルゴニウム 

Täältä löydät ohjeita pistokkaiden ottamiseen.
Pistokkaita voi hyvin ottaa vieläkin omista pelargoneista.
Myös monet puutarhaliikkeet myyvät pistokkaita,
jos haluaa itse kokea kasvattamisen iloa.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

20 kommenttia:

  1. Mä just mietin, että miten saat sisälle mahtumaan kaikki vauvat 😊 Taimivauvat näyttää hyvältä! Toivottavasti ilmat pian lämpenis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä onkin hyvä miettiä, nimittäin en tiedä minäkään, mihin kaiken kohta laitan. :)
      Yritän ummistaa silmäni tulevilta ongelmilta.
      Taimivauvat ovat niin söpöjä ja antavat toivoa keväästä.

      Poista
  2. Tässä kohtaa alkaa olla ikkunapaikoista pulaa, yhtään taimea ei raaski heittää pois. Mitä jos juuri siitä taimesta kasvaa se kaikkein paras. Minä otin yhden pistokkaan pelakuusta. Onneksi otin, emo kupsahti mutta pistokas on hengissä, muutaman valmiin pistokkaan ostin ja jopa yhden verenpisaran, oli niin upea väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on juuri tuo sääliongelma. Yksi tomaatintaimi on tosi reppana, mutta en raaski heittää sitä pois, vaikka minulla on tomaatintaimia ihan liikaa. Se jotenkin ansaitsee mahdollisuuden. :)
      Olin ennen puutarhakoulua kesäkukkapuutarhalla töissä. Siellä oli aina valtavan siistiä. Mutta siihen oli syynsä, omistaja heitti aina meidän työntekijöiden hyysäämät huonot taimet pois. Näin paikat pysyivät siisteinä ja kasvit laadukkaina. Me työntekijät yritimme olla liian hellämielisiä, enkä näköjän ole oppinut vieläkään kovin säälimättömäksi.
      Olipa hyvä, että ehdit ottaa pelakuusta pistokkaan! Tuollaiset kasvit tulevat entistä rakkaammiksi, kun niillä on tuollainen tarina.

      Poista
  3. koulinta se on se homma, joka minulle on vaikenta. Samoin harventaminen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulinta on minusta kivaa, mutta harventamisesta minäkään en tykkää. Siinä tulee myös tuo säälipointti taas esille. On kamalaa harventaa jotain elossa olevaa.

      Poista
  4. Minun ei pitänyt tänä vuonna kasvattaa tomaattia ollenkaan, mutta siemenlaatikkoa siivotessani löysin muutaman pussin pohjalta vuosia vanhoja tomaatin siemeniä ja tökkäsin ne purkkiin. Ajattelin, että tuskin itävät, mutta itivätkin tietenkin kaikki 😁. Nyt taas sama ongelma kasvatustilan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sullahan oli onnea!
      Yleensä juuri tuollaiset kylvökset onnistuvat, kun ei ole kummoisia odotuksia.
      Minulla täällä vaan toistaan rumemmat pöytäviritykset lisääntyvät. Ihmeellisesti niitä paikkoja vaan jostain löytyy. Kovin sisustukselliselta nämä viritykset eivät näytä, mutta kohta kaunis vihreys vie kaiken huomion. :)

      Poista
  5. Koulinta on ihan kivaa puuhaa silloin kun sitä ei ole liikaa. Onneksi taimet kehittyvät eri tahtiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kaikki hommat on kivoja, jos niitä ei ole liikaa. Onneksi tosiaan kylvöjäkin tehdään eri tahtiin, niin muutkin hommat vähän jaksottuvat. :)

      Poista
  6. Hieno määrä tomaatintaimia :) Hyvä kuulla, että koulinnan jälkeen taimet ovat tanakampia - minäkin olen nimittäin antanut tomaattieni kasvaa rauhassa kylvöruukuissa. Täytyykin pistää töpinäksi ja koulia taimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan selvästi ne tanakoituvat ja pulskistuvat koulimisen jälkeen. Pari päivää ne saattavat hieman totutella uuteen kasvupaikkaansa, mutta sen jälkeen reipastuvat huomattavasti. Minusta nuo omani näyttävät jo päivässä tulleen reippaammiksi.
      Koulinta on aika terapeuttista ja on niin ihanaa päästä multahommiin, vaikkakin vasta sisätiloissa.

      Poista
  7. Komeita taimia! Huomenna laitan omat tomaattini vasta multaan. Vau mikä pelargonilauma, on siinä kaitsemista! Pitääkin kokeilla noita brikettejä, näyttävät käteviltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä ne tomaatit vieläkin ehtivät. Eli ei syytä huoleen!
      Minä vähän innostuin noista pistokkaista. Mutta kesällä varmasti kiittelen, kun saan niitä istuteltua vähän joka paikkaan. Olen aikamoinen pelargonihullu. :)

      Poista
  8. Suloisia pikkutaimia ja hyvin ovat lähteneet kasvamaan.
    Ihanaa keskiviikkoiltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pikkuiset ovat jotenkin niin hellyyttävän suloisia!
      Ihanaa torstai-iltaa! :)

      Poista
  9. Kai sulla nyt oli kukallinen koulimishame päällä ;-)
    Ihania, hellyyttäviä taimia, niin reippaina jo kasvussa. Mahtava näky, kun on noin monta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, mä voin paljastaa... Koulin yökkärissä, villasukissa ja tosi kauhtuneessa villatakissa. Mä en ole monestikaan kovin suunnitelmallinen tyyppi. Kun inspiraatio iskee, silloin täytyy tarttua hommiin. :) Join aamukahvia klo 6 ja tuli valtava koulimispuuska. Ei siinä ehtinyt ajatella blogia tai jotain hienoja kuvauksia.
      Tämä taitaa olla sama juttu, kuin mun aamuiset pihakierrokset kahvikupin kanssa kesäisin. Huomaan tekeväni yhtäkkiä kaikkia puutarhatöitä, silloin mulla on usein aamutakki yökkärin päällä. Uskon, että naapurit ovat jo tottuneet hulluun puutarhuriakkaan.
      Kasvit ovat aina mahtava näky! <3

      Poista
  10. On ne niin sööttejä<3 Arvaa mitä mun tomaateille kuuluu... Ne mitä laitoin ekaksi ovat ihan voimissaan, mutta nämä uudet näyttävät kyllä siltä, etteivät ensi kesää näe:( En ymmärrä kun laitoin ihan samalla tavalla molemmilla kerroilla. Harmittaa siksi, että tässä jälkimmäisessä oli muutama eri lajike kuin ekassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä vielä heitä toivoasi! Kyllä ne siitä voivat vielä reipastua. Esikasvatus on vaikeaa ja joskus kummallista puuhaa. Onnistumiseen vaikuttaa niin moni seikka.
      Toivotaan parasta!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!