maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen iloa!




 Meidän ikiomat pääsiäispuput:
Tulppaani ja Sakura


perunanarsisseja (Narcissus ´Bridal Crown` スイセン ) ja TeTe-narsisseja (スイセン) 



 helmililjoja (Muscari, ムスカリ)






Kaunista ja aurinkoista II pääsiäispäivää! 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.


37 kommenttia:

  1. Onko tämä pupu nyt yksinäinen, kun ei ole kaveria enää? Mä niin haluaisin meille pupun tai kaksi, mutta kun noi allergiat. En ole varma sopiiko meille. Sais noin hyvät pääsiäiskuvatkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on siskokset vielä jäljellä Ruusu-pupun kuoltua. Me otettiin Ruusu ja Saku puput 6 vuotta sitten meille. Saku kuoli 3,5 vuotiaana. Ruusu oli aivan suruissaan. Eikä me kestetty katsoa Ruusun surua kuin 1 vuorokausi ja käytiin ostamassa nämä siskokset Ruusulle kaveriksi. Kaikki meni hyvin niin kauan, kun pikkuiset eivät olleet sukukypsiä. Yhtäkkiä ne rupesivat kaikki tappelemaan verissäpäin ilmeisesti reviiristä ja meidän piti tehdä Ruusulle oma koppi. Koppien välissä ei ollut kuin verkko, joten niillä oli kyllä seuraa toisistaan. Ruusukin virkistyi, kun sai seuraa.
      Mutta nyt muutama viikko sitten Ruusu kuoli, 6,5 vuotiaana. Joten eli kaniksi pitkän elämän. Olimme kyllä koko perhe suruissamme, Ruusu oli niin ihmisläheinen.
      Meillä kanit ovat oikeasti heille tehdyssä, omassa, lämmitetyssä yksiössään autotallin kupeessa. Meilläkin ollaan allergisia ja niitä ei voi tuoda sisälle kuin käymään.
      Noita kuvia oli muuten todella vaikea ottaa. Arvaa onko mulla kamerassa monta kymmentä epäonnistunutta eikä yhtään kuvaa missä ne ois yhdessä hyvin? Eläimet ja lapset ovat kyllä vaikeimpia kuvattavia. Siksi mä kuvaan yleensä kasveja, ne pysyvät suht paikoillaan. :)

      Poista
  2. Kiitos samoin! Söpöt luppikset <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos samoin sinulle ♥
    Onpa herttaiset pääsiäispupuset!
    Meilläkin oli joskus kaksi kääpäluppakorvaa, Huvitus ja Melba. Olivat kyllä suloisia, mutta myös aina pahanteossa, jyrsimässä sähköjohtoja! Ja aika kova työ oli myös pitää niiden häkki siistinä! Kissat ovat vaivattomia pupuihin verrattuna, niinpä noita kissoja onkin sitten kertynyt......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...siis kääpiöluppakorvaa...ennakoiva tekstinsyöttö....

      Poista
    2. Kiitos Marja!
      Ai teillä oli omenoiden mukaan nimetyt puput. :) Meillä lapset ovat nimenneet meidän puput, vaikka voisi luulla että ne on mun nimeämät.
      Kaneissa on oikeasti aika kova homma, vaikkei uskoisi. Niiden kopin siivoaminen on tehtävä aika usein. Vaikka aika hyvin pitävät vessana yhtä nurkkausta. Mieheni kotona oli hänen lapsuudessaan kanit sisällä ja kaikki johdot oli järsitty. Meillä ne ovat omassa yksiössään eikä johtoja ole niiden ulottuvilla. Mutta kyllä saimme vahtia niitä, kun otimme me nyt pääsiäisenä käymään sisällä. Ovat ne uteliaita ja löytävät kyllä joka kolon.
      Kissoja meillä ei ole ollut, mutta luulen että kissat eivät ole yhtä työläitä.

      Poista
  4. Teillä on kaikki aitoa; niin munat kuin puputkin :)
    Olen elänyt kahdeksan vuotta pupun kanssa, ne ovat aina lähellä sydäntäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! :)
      Pupuilla on niin lempeä katse ja niihin kiintyy kovasti. Mun lapsuudessa mummolassa oli aina lampaita, ja niistä on jäänyt samanlainen fiilis. Aina kun näkee lampaita, sydämessä läikähtää lämpimästi. Eläimet ovat niin ihania. Mä olen vaan itse allerginen, samoin poika. Joten ei voida ottaa sisälle mitään eläimiä. Mutta onneksi kanien kanssa pystyn olemaan, kun ne eivät ole jatkuvasti sisällä.

      Poista
  5. Ihana luppakorva puput :) Sopivat hyvin teidän pääsiäiskukkien kanssa. Puput ovat söpöjä otuksia. Minulla oli lapsena yhden kesän mökillä veljeni kanssa kaneja ja ensimmäisinä aamuina ne olivat aina karanneet kananverkkoaitauksen raoista ja aamu aloitettiin etsimällä niitä. Onneksi eivät lähteneet pitkälle pihapiiristä vaan rouskuttivat kasvimaalla tyytyväisenä. Lopulta isä teki aitauksesta "pupunkestävän".
    Hyvää pääsiäisten jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo! <3
      Puput ovatkin mahdottoman hankala saada kiinni, jos karkaavat. Meilläkin on muutaman kerran houkuteltu niitä tuntikaupalla pois kuistin alta. Ne ovat vikkeliä ja tunkevat itsensä kyllä sellaisiin paikkoihin, mihin ihmiset eivät pääse. Pupunkestävä aitaus täytyy olla myös hyväpohjainen, äkkiä ne kaivavat itsensä maanaltakin. Niillä tempperamenttia riittää, enemmän kuin uskoisikaan.

      Poista
  6. Söpöimmät pääsiäispuput mitä minä olen nähnyt <3
    Oikein ihanaa ja aurinkoista II pääsiäispäivää.

    VastaaPoista
  7. Voi miten hellyttävän ihanat ja söpöt kanit.

    VastaaPoista
  8. Ihanat puput!
    Ja kauniit kuvat!
    Mukavaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari ja aurinkoista pyhien jälkeistä arkea! <3

      Poista
  9. Voi kuinka suloisia pupuja! Olen vielä aikuisiälläkin halunnut itselleni tuollaisen söpön luppakorvan lemmikikseni. Niin, ja olihan ne kukkakuvatkin kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! <3
      Aikuisiälläkin tekee oikein hyvää katsella pupuja. :) Itse olen innostunut niistä koko ajan vaan enemmän. On ihana, kun saa niihin kontaktin ja luottamuksen. Nämä ovat olleet todella arkoja ja vasta nyt tuntuu että ne tulevat rapsutettaviksi itsekin.

      Poista
  10. Puput on niin ihania. Ne taitavat olla ihan sisäpupuja? Meilläkin oli ulkopupuja, mutta niistä oli pakko luopua, kun tyttö sai koiran (aikuisen) Se oli niin hurjana niiden perään, metsästysvietti tai jotain eikä sitä saatu pois millään. Annettiin puput uuteen kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meilläkin nämä ovat ulkopupuja. Talvisin ne ovat lämmitetyssä yksiössään autotallin kupeessa. Ja kesällä niillä ulkohäkki, joka on leikkimökin yhteydessä. Ulkohäkissäkin on pieni sisäkoppi, jossa ei ole mitään lämmitystä.
      Meilläkin kanit saavat kauheita slaageja, kun naapurin koirat haukkuu. Eivät varmastikaan tulisi toimeen koirien kanssa. Mieheni lapsuuskodissa oli kyllä perhoskoira ja kani. Välillä ne olivat vapaasti keskenäänkin. Mutta olivat aina tottuneet toisiinsa ja koira ei ollut iso.

      Poista
  11. Ihanat luppakorvat!
    Kevään lumoa ja kauniin pääsiäisen jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! <3
      Kevään lumoa Mantelilaaksoonkin, siellä on varmasti todella kaunista tähän aikaan vuodesta!

      Poista
  12. Voi mitä suloisuuksia, niin puput kuin kukatkin! Miten musta tuntuu, että tänä vuonna pupuja on vilahdellut vähän siellä sun täällä. :) Aurinkoisia päiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Muusa! <3
      Minäkin olen huomannut monessa blogissa pupuja. Mutta isompia kavereita loikkii kyllä tuolla puutarhassakin. Käyvät kurkkimassa omppupuiden verkkojen jämäkyyttä. :)
      Aurinkoisia päiviä sinullekin Muusa!

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Kiitos Kati! <3
      Oravanpesässä taitaa asustella pääsiäiskissa. :)

      Poista
  14. Ihanat sinikeltaiset japanilaiset puput ♥
    Ilmeisesti risteytyskaneja? :)

    Minä jo kovin odottelen, että lumet sulaisi pihalta ja saisi kanejakin ekaa kertaa pihalle! On aina ihana katsella niiden riemua, kun ne mennä pompottavat onnessaan. Meillä onkin vähän useampi kani, kymmenisen kappaletta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marru! <3
      Mä en oo oikein varma meidän kanien tarkasta rodusta. En nyt tähän hätään löytänyt eläinkaupan paprujakaan.
      Voi, teillähän on ihana kani seurue. Me sanotaan kanien keväisiä loikintoja, ilohyppelyiksi. Ne ovat ihanaa katseltavaa.
      Kanit ovat niin suloisia!

      Poista
  15. Voi että mitä söpöläisiä, ihan oikeita pääsiäispupuja! Ihanat tunnelmat siellä!

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!