keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Hyvää loppiaista!

mustikka
Vaccinium myrtillus
 セイヨウスノキ/ブルーベリー

Vaahteramäellä joulun aika loppuu aina loppiaiseen.
Rakastan joulua ja tykkään fiilistellä sitä hyvissä ajoin. 
Mutta haluan myös kerätä reippaasti joulun pois loppiaisena. Ja aloittaa kevään.
Tosin kevättä olen fiilistellyt jo uuden vuoden vaihtumisesta lähtien. 
Enkä ole edes tuon ulkona vallitsevan ilman, antanut haitata kevätkutkutusta.

Myös luonto tajuaa, että kevätpuolelle ollaan käännytty.
Yllä olevat mustikan kukat ovat joulukimpustani. 
Joulukukat kuihtuvat, mutta mustikoihin puhkeaa kukat ja lehdet.

Joulukuusi sanoi työsopimuksensa irti viikonloppuna.
Maanantaina hieman kaihoisin mielin heitimme sen ulos.
Tai tyttäreni heitti, kun en ollut kotona. 
Se olikin hyvä, ettei ollut tilaisuutta jäädä sitä haikailemaan.
Ja nyt loppiaisena se olisi saanut kuitenkin viimeistään lähteä.


Katsoin oikein Wikipediasta loppiaisen virallisen määritelmän.
Loppiainen (myös teofaniakreik. Θεοφάνια tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät.
Katolisessaluterilaisessa ja anglikaanisissa kirkoissa, sekä muissa länsimaisissa kirkoissa, jotka noudattavat kirkkovuoden kalenteria, loppiaista vietetään varhaisella keskiajalla muodostuneen perinteen mukaisestiitämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Monissa maissa sitä nimitetäänkin kolmen kuninkaan juhlaksi.
Vaikka loppiainen suomen kielessä viittaa nimelläänkin jouluajan loppumiseen, suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan sen jälkeenkin Nuutin päivään (13.1.) saakka.


Vaikka mieli ja pää täyttyykin jo keväästä,
ulkona on todella raikas talvisää.
Mittari näytti aamulla -25 astetta.




Lunta ei ole täälläpäin kuin muutama senttimetri.
Nyt varmasti kotilotkin saavat kyytiä, kun lumisuojaa ei ole.
 Harmiksi sama ilmanala koettelee myös kasveja.


 Pään ja talon sisällä näyttää kuitenkin tältä.
Takkatulen lämmössä on mukava haaveilla keväästä.
Täällä ollaan oltu muutenkin vähän laiskottelu- ja haaveilulinjoilla.
Esimerkiksi tuo takanluukku kaipaisi putsausta.
Mutta huomenna ryhdistäydyn ja aloitan arjen sekä työt.
Tänään vielä nautin lomasta.

Kauniita talvipäiviä, kylmyydestä huolimatta!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.



22 kommenttia:

  1. Huh mitä pakkasia! Avoin meri pitää huolen siitä, ettei saaristossa taida lämpö noin alas laskea. Sepä olisikin ihanaa, jos kotilokanta romahtaisi - ja mielellään pysyvästi ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meri varmasti auttaa asiaan. Meilläkin järvi auttaa alkusyksystä, ei tule helposti halloja. Mutta nyt järvi jäätyi ihan muutamissa päivissä. Ihmiset ovat luistelleet ja nauttineet tasaisesti jäätyneestä jäästä, jossa ei ole oikeastaan lunta.
      Täällä kylmät säät jatkuivat. Tänään oli aamulla -28 mittarissa.
      Toivotaan, että kotilot tajuaisivat, ettei täällä voi kertakaikkiaan asustaa.

      Poista
  2. Olen kanssa toivonut, että kotilot ja etanat saisivat nyt edes pikkasen siipeensä näillä pakkasilla. Meillä joulu päättyy loppiaiseen, mutta muistelisin että espanjalaisilla se vasta alkaa, itämaan tietäjät tuovat lapsille lahjoja loppiaisena. Huomenna alkaa täälläkin arki, kyllä tämä melkoista laiskottelua ja haaveilua on ollutkin, aivan ihanaa... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kotiloita eikä varsinkaan niitä espanjansiruetanoita kyllä kaivata. On puutarhassa muutenkin kaikenlaista hommaa, ettei niiden keräilyyn jaksaisi tuhrata yhtään aikaa.
      Joo, Espanjassa asuvat ystävämme laittovat faceen kuvia; hauskoista kulkueista, joista heitellään lapsille karkkeja. Ja itämaan tietäjät kiipeilevät talojen parvekkeilla, tuoden lapsille lahjoja.
      Hauskinta mitä näin silloin joulukuussa, että saman parvekkeen toisessa reunassa kiipesi joulupukki ja toiseessa reunassa itämaan tietäjät. Oli varmasti sen talon lapsilla lahjojen saanti turvattu. :)
      Mutta loogisempaahan se olisikin saada joululahjoja vasta loppiaisena, Jeesus-lapsikin sai lahjat itämaan tietäjiltä.

      Poista
  3. Meiltäkin lähti viimeiset joulujutut eilen. Joitakin joulukukkia on vielä, mutta kukista nauttii aina. Olivat sitten jouluisia tai muita.
    Keräsin kotiloita jouluviikolla muovirasiaan, kun ei ollut lunta eikä pakkasta. Osa kotiloista löytyi ihan mullan pinnalta, osa löytyi, kun pikkuisen kääntelin lehtiä. Unohdin rasian terassille pariksi päiväksi ja siellä ne olivat liikuskelleet kohti rasian kantta. Ihmettelin, että niissä on eloa, vaikka oli ollut pakkasiakin. Toivottavasti heittävät henkensä ihan joka iikka. En kyllä jää niitä kaipaamaan. En sitten yhtään.
    Takkaluukut kaipaavat putsaamista täälläkin. Sen muistaa aina, kun tuli roihuaa takassa ja unohtaa tasan tarkkaan kohta sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin joulukukat saavat ilahduttaa niin kauan kuin jaksavat. Jopa yksi pieni joulutähti on aivan moitteettomassa kunnossa.
      No, on se jos jouluviikollakin joutuu kotilonkeräilyyn. Saisivat tosiaan heittää henkensä joka iikka.
      Multa jäi takanluukun putsaaminen tältäkin päivältä. Oli niin kylmä aamulla, että laitoin heti tulet takkaan....

      Poista
  4. Kotiloiden hyytämiseksi minä olen ollut niin tyytyväinen ohuesta lumikerroksesta ja kovasta pakkasesta, kiristyisipä vaan vielä lisää. Pääsiisi edes osasta eroon. Meillä kuusi lähti tänään, neulaset taisi jäädä suurin osa matolle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kaikilla taitaa olla samat toiveet kotiloiden suhteen. Ei niistä ole mitään hyötyä eikä iloa kenellekään. Tai jos joku eläintutkija kertoisi, niiden hyödyistä, niin ehkä voisimme olla hieman armollisempia. Kannatan luonnon monimuotoisuutta, mutta tässä kohtaa olen kylmäverinen kotilovihaaja.
      Meilläkin rapisi ämpärillinen neulasia lattialla. Viskasin ne alppiruusujen juurelle, maan parannukseksi. Eli hyötykäyttöön. :)

      Poista
  5. Joulun on tosiaan siivottu, niin kodista kuin mielestäkin:) Kevät saa tulla, alkaahan huomenna jo kevätlukukausikin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät saa tosiaan tulla. Ensin ajatuksiin ja sitten joka paikkaan. Kevätlukukausi on alkanut!! Jippii!!!

      Poista
  6. Kiva, kun piipahdit blogissani, niin löysin omaasi: :) Ihastelin noita ikkunaan piirtyneitä jääkuvioita, todella kauniita! Viime vuonna minullakin mustikka alkoi kukkia, kun varvut olivat koristamassa joulun aikana maljakossa. Siitä se kevät lähtee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilo oli kokonaan minun puolellani!
      Menkää muutkin katsomaan Päivin ihanaa blogia.
      Minuakin ihastuttivat jääkukat ikkunassa ja mustikan kukat maljakossa, ihana kun kukkia on tammikuussakin. :)

      Poista
  7. Aika samantyylisellä lukemistolla on täälläkin menty, takkatulen loisteessa. Kohta pitää laittaa puutarhalehdet sivuun ja keskittyä opiskelussa loppurutistukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhalehdet ja kirjat tuovat iloa ja toivoa. Kohta päästään tosi toimiin...
      Tsemppiä sulle opiskeluihin ja töihin!

      Poista
  8. Minäkin haluan karistaa joulun pian taakseni, kuten sinä. Kun kuusi lähtee, kevät ja valo pääsee pikkuhiljaa hiipimään sisään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ihana valo on lisääntynyt hurjasti vaikka lämpömittarin lukemat näyttävät aika karuja lukemia.
      Kevät on niin tervetullut mun puolestani!

      Poista
  9. Ihan samoilla linjoilla ollaan, joulu sai häipyä, amaryllikset tosin saavat kukkia niin kauan kuin jaksavat.
    Kasvarissa on vielä koristeet ja kuusi, jopa kuusessa valot. On ihan liian kylmää kasvaripuuhille nyt.
    Sisällä leivinuunin lämmössä puutarhalehtiä ja kutimet seurana. Kevät mielessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin, että saiskohan jouluvalot ulkoa pois vielä ehjänä, kun on niin vähän lunta. Mutta en ole uskaltautunut koettamaan.
      Mielummin olen nautiskellut sisällä ja keväthaaveista. :)

      Poista
  10. ihania nuo mustikan kukat! Onneksi ollaan menossa kevättä kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä yksinkertainen voi kaunista! Ja tuo kevään heleä vihreys, se on tällä hetkellä maailman kaunein väri.
      Kouluissakin kevätlukukausi alkoi, joten kevättä kohti mennään todellakin! <3

      Poista
  11. Huutia kotiloille, toivottavasti. Kesäkodissa niitä ei ole, mutta täällä sitäkin enenpi.
    Ei vielä, meillä joulun pois vie Nuutti, jos silloinkaan ihan kaikki joulusta lähde. Joulut olemme viettäneet maalla ja siksi täällä kaupunkikodissa joulu saa vielä hetken jatkua.
    Kevät kuitenkin jo on mielessäni ja tuo Kotipuutarha-lehti on siksi mielenkiintoinen kun siinä on kirjoitus kuvineen saroista ja heinistä.
    Ajatella minäkin keräsin ennen joulua ihan sulasta maasta mustikan varpuja ja nyt on maa täysin jäässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin samaa mieltä; huutia kotiloille. Huutia ne taitavatkin saada, näillä pakkasilla. Yle uutiset uutisoivat, nilviäisten massatuhosta. http://yle.fi/uutiset/kovien_pakkasten_valoisa_puoli_nilviaistutkija_povaa_lehtokotiloiden_massakatoa/8577275
      Minäkin mielenkiinnolla luin kirjoituksen saroista ja heinistä. Aiemmin hankin myös Viherympäristöliiton julkaisun; Heinäopas. Sekin on todella mielenkiintoinen. Alan olla entistä enemmän hurahtanut heiniin.
      Tosiaan ilma vaihtui hetkessä. Joulun tienoilla olisi voinut melkein istutella ja nyt kaikki on ihan syväjäässä.
      Toivottavasti pakkaset kuitenkin hieman hellittäisivät ja ihmisilläkin olisi liikkuminen ja talojen lämmitys helpompaa. Meillä olikin tänä aamun "vain" -18 astetta. Se tuntui melkein leudolta, edellisiin päiviin verrattuna.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!