Eilen illalla tulevan yön kylmyyden pystyi tuntemaan luissa ja ytimissä.
Aurinko värjäsi taivaanrannan upeaksi, laskiessaan vastarannan metsän taakse.
Kävin hätäpäissäni siirtämässä talvetettavat pelargonit autotalliin turvaan.
Onneksi.
Viime yönä meillä oli syksyn ensimmäinen pakkasyö.
Aamulla mittari näytti -0,8 c kello kuuden maissa.
(Laps kertoikin äsken, että hänen lähtiessään pakkanen laskikin -4 asteeseen.
Eli oli meillä asteet kunnolla pakkasen puolella. Tämä tieto lisätty myöhemmin iltapäivällä.)
Keitaan japanilaisen nurkkauksen vesiaihe oli umpijäässä.
Nurmellakin oli pientä hyhmää.
Mutta nyt aurinko paistaa siniseltä taivaalta.
Hieno päivä on tulossa.
Syksyn alkaa pikkuhiljaa sisäistämään tälläinen hämäläinenkin.
Kaksi uutta pussia kukkasipuleita sekä kanervat ja callunat tarttuivat mukaan eiliseltä kauppareissulta.
Ne odottelevat vielä istutusta.
Mutta vielä on syksyä jäljellä, vielä tulee kauniitä päiviä.
Oliko teillä jo pakkasta?
P.S. Vaikka tämä blogi on puutarha-aiheinen, tiedän teidän monen lukijan harrastavan myös käsitöitä.
johon mielelläni haastaisin teidät kaikki, jotka tykkäätte kutoa tai virkata.
Tässä lyhyt lainaus asiasta:
"Idea lähti twitterissä, kun sain sata seuraajaa täyteen kaksi vuotta sitten. Päätin aloittaa haasteen, että jos jokainen seuraaja virkkaa tai neuloo minulle tilkun, niin saadaan yhdessä peitto kasaan hyväntekeväisyyteen. Mutta en halunnut peittoa millekään järjestölle, vaan arjen iloksi jollekin, jota elämä on kolhinut. Ensimmäinen meni rintasyövän sairastaneelle.
Vuosi sitten sain kaksi sataa seuraajaa twitterissä täyteen ja lähdin varovasti kyselemään josko osallistujia riittäisi toiseenkin peittoon. Ja kyllähän sitä löytyi. Ja toisen peiton sai aivosyöpään sairastunut kolmilapsisen perheen äiti. "
Nyt Kätten töitä-blogissa haastetaan kolmannen peiton tekemiseen.
Katso tarkemmat ohjeet täältä. Ja laita sanaa eteenpäin muillekin.
Minullakin on muutama isoäidin neliö jo virkattuna.
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
