Syystunnelmia

Nyt on oikea aika laittaa puutarhaa syyskuntoon.

Kauniista ja leppoisasta ilmasta ollaan saatu nauttia koko viikonloppu.

Vaahteramäelläkin laitettiin kesäkalusteita varastoon, leikattiin nurmikko viimeisen kerran ja istuteteltiin vähän syyskukkia.

Joku on vienyt tammenterhon (Quercus robur) ...

syyshortensia (Hydrangea paniculata ´Grandiflora`)

 Louise Bugnet-tarhakurtturuusu jaksaa kukkia.

Sillä on punaiset nuput, mutta kukka on auetessaan kauniin valkoinen.

 Daaliat kukkivat pakkasiin saakka. 

Kun pakkanen on ensimmäisen kerran puraissut niitä,

 niiden juurakot kannattaa viedä talvehtimaan esim. autotalliin tai kellariin. 

Juurakoiden annetaan kuivahtaa ja ne eivät tarvitse mitään hoitoa talvella.

Ne voi peittää kasvisuojaturpeeseen tai hiekkaan, joka estää nahistumista ja kuivumista.

Vaahteramäen Daaliat ovat säilyneet talvien yli ilman peittelemistäkin.

Keväällä juurakot esikasvatetaan, jolloin kukat ehtivät kehittyä kesän aikana.

Esikasvatetut taimet siirretään ulos kasvamaan yöpakkasten mentyä.

Pelargoniat olen siirtänyt jo autotalliin talvehtimaan.

Timanttituija (Thuja occidentalis ´Smaragd`) ja koivuangervo (Spiraea betulifolia)

Päässäni pyörii uusia istutussuunnitelmia...

Kun lehdet putoavat puista ja pensaista, kaipaa ikivihreiden kasvien suojaa. 

Nyt on hyvä aika suunnitella, katsella omaa pihaa ja kasveja syksyn asussaan.

Kaipaako joku paikka ikivihreää suojaa 

ja missä kasveissa olikaan kauneimmat syysvärit?

Perennat talventörröttäjiksi

pioni

´Paeonia`

Vihreitä perennanvarsia ei kannata leikata näin syksyllä.

Siihen on ainakin 3 seuraavaa syytä:

-Perennanvarret ovat kivoja talventörröttäjiä lumen seassa, 

näin piha ei ole kuin pannukakku.

-Toinen syy on että varsinkin onttovartiset leikatut perennat imevät kuin pillit juurakkoonsa vettä. 

Ja juurakko saattaa mädäntyä ja kasvi kuolla.

- Tärkein syy on kuitenkin se, että kun perennat saavat näin tuleentua hiljalleen,

lehtivihreä hajoaa mm. typeksi, jota kasvit tarvitsevat aineenvaihduntaan. 

Kasvun aikana varsiin ja lehtiin muodostuneet hiilihydraatit muuttuvat yksinkertaisiksi sokereiksi, jotka kulkeutuvat ja varastoituvat juuristoon maan alle.

Kun kasvit annetaan kellastua ja kuihtua rauhassa, se talvehtii hyvin ja kasvaa seuraavana kesänä komeammaksi ja runsaskukkaisemmaksi.

Itse leikkaan perennanvarret vasta keväällä.

Suuremmat leikkuuroskat heitän kompostiin, mutta muut silppuan kukkapenkkiin. 

Näin silppu kompostoituu paikallaan ja tekee kasvualustasta muhevampaa. Madot hajottavat silpun kasvin hyväksi. Näinhän luonnossa ja metsässäkin tapahtuu.

Kukkapenkki on hetken aikaa hieman epäsiisti, mutta äkkiä uudet kasvustot peittävät silpun.

Mutta jos tontilla on valtava kotilo-ongelma, silloin kannattaa kerätä kasvijätteet pois.

Myös kasvit joissa on esim. härmää tai muita tauteja kannattaa kerätä ehdottomasti pois.

SIEMENTEN KERÄYS

Myös siemeniä kannattaa kerätä kasveista, joita haluaa lisätä. 

Esim. Akileijaa on helppo lisätä siemenistä. 

Akileijat tarvitsevat kylmäkäsittelyn, jonka ne syyskylvössä automaattisesti saavat. 

Siemenet  voi kylvää muoviruukkuihin kylvömultaan. Ruukut upotetaan maahan ulos suojaiseen paikkaan ja annetaan olla. Tai sitten kylvetään suoraan kasvupaikalle.
Keväällä kannattaa huolehtia kastelusta.

Kevätkylvöjä varten kerätyt siemenet kuivataan ja pakataan pieniin paperipusseihin. 

Suodatinpussit ovat näppäriä tähän. Vielä kun laittaa pussiin kasvin nimen, 

niin keväälläkin muistaa mistä kasvista on kyse.

Tässä vielä muutama sinnikäs kukkija Vaahteramäeltä:

tarhakurtturuusu ´Ritausma`

Rosa rugosa ´Ritausma`

pallohortensia

Hydrangea arborescens ´Annabella`

valkolumimarjan (Symphoricarpos albus) 

kukat ovat vaatimattomat mutta marjat ovat kauniit, tosin myrkylliset.

metsähaavan (Populus tremula) lehti

Hei, jollain on kala kiinni!

Tänä kesänä mieheni innostui myös pihan laitosta.

Intohimoisena kalamiehenä hän halusi kalastusaiheisen istutuksen.

Kaverin avustuksella hän löysi vanhan puuveneen, 

josta vain peräosa oli rikki ja tervaus puuttui.

Alkuperäinen ajatus oli laittaa koko vene täyteen multaa, 

mutta koska vene oli niin hyvässä kunnossa, istutukset tulivatkin astioihin.

Vanhassa taikinapytyssä, kasvoi miljoonakelloamppeli, joka nyt syksyn myötä vaihtuu syyskukkijoihin.

Veneen eteen mieheni istutti sinisiä perennoja (kevätkaihonkukka ´Omphalodes verna`, rönsyleimu ´Phlox stolonifera`, sinileimu `Phlox divaricata` ja rantatädyke ´Veronica longifolia`) ja kesäkukkia (laventeli ´Lavandula`, siniviuhka Scaevola aemula` ja härmesalvia ´Salvia farinacea`)

ikäänkuin vedeksi.

Tuija (Thuja) sai sadehatun päähänsä ja rautalangan avulla kalastajalle saatiin kaulakin.

Tuijan talvehtiminen  astiassa on epävarmaa. Varminta olisi ollut tehdä veneen pohjaan reikä ja istuttaa tuija maahan. Mutta mieheni ei raaskinut tehdä reikää veneeseen. Katsotaan miten tuijalle käy, voi olla että keväällä on uuden kalastajan hankinta edessä.

Mutta kevättalvella kalastaja saa kuitenkin "sadetakin" eli varjostuskankaan päällensä helmikuusta roudan sulamiseen saakka. Ajattelimme kasata myös lunta ruukun ympärille, jos vaikka tuija selviäisi talven yli.

Koska kalastajalla täytyy tietysti olla kala kiinni, mieheni muotoili pallotuijasta rautalangan ja saksien avulla kalan.

Taikinapytyn kannesta tuli kyltti:

Welcome fishermen and other liars!

Vain kalavalepenkki puuttuu, 

nimittäin veneeseen ei kannata mennä istuskelemaan, 

tervaus on vieläkin aika tahmeaa.

Veneen kokassa on lyhty syysiltojen valoksi.

Kevään iloksi istutin vielä sinisiä kukkasipuleita järveksi.

Koska "Less is more" -sanonta ei päde kukkasipuleihin,

maahan upposi 

250 kpl idänsinililjaa ´Scilla siberica`

100 kpl helmililjaa ´Muscari`

15 kpl kevätkurjenmiekka ´Iris reticulata`

Nyt on hyvä aika istutella kevätsipuleita!

Keväällä tuntuu ettei niitä ole koskaan liikaa.

Pienet sipulit kuten idänsinililjat, krookukset ja helmililjat kannattaa istuttaa pieniin ryhmiin, josta ne sitten leviävät. Tulppaanit ja narsissit taas yksitellen.

Nyrkkisääntönä voi käyttää että sipulien  istutussyvyys ja istutusväli on kolme kertaa sipulin koko. 

Viron puutarhamatkaterveiset!

valkoinen kaunopunahattu 

(Echinacea purpurea ´Primadonna White`)

Kuvaterveisiä Viron puutarhamatkalta elokuun alusta!

Suosittelen kaikille inspiraatiomatkaa, oli ihana nähdä todella hienoja yksityisiä pihoja. 

Virolaiset ovat kekseliästä ja ahkeraa kansaa. Pihat notkuivat satoa näin loppukesästä ja koristekasveja oli käytetetty monipuolisesti ja kekseliäästi. 

Jokainen puutarha oli ihanan yksilöllinen, esim. kalusteita ei oltu haettu tusinatavarana kaupasta. Puutarhurit olivat hyväntuulisia ja todella ihania, yhteinen kieli löytyi kasvien kielestä.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka avasivat puutarhansa ovet ja saivat meidät inspiroitumaan! 

keskellä samettisumakki (Rhus typhina)

purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`), tarhasalkoruusu (Alcea rosea), jaloritarinkannus (Delphinium), pallohortensia (Hydrangea arborescens) ja purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo´)

japaninvuokko

(Anemone hupehensis var. japonica)

Tsinnia (Zinnia Elegans)

syysleimu (Phlox paniculata ´Bright Eyes`)

kärhö (Clematis)

tarhasarjalilja 

(Lilium Hollandicum-ryhmä ´Aelita`)

kuunliljat (Hosta)

väriminttu (Labiatae) 

Tsinnia, oppineittenkukka (Zinnia elegans)

köynnösukonhattu (Aconitum hemsleyanum)

Kaunis ja käytännöllinen pyykinkuivatusteline.

Halkopinotkin voivat olla pihan koriste.

Erivärisillä havuilla saa ihanaa vaihtelua ja ympärivuotista kauneutta ja suojaa.

Etualalla mahtava jouluruusu (Helleborus).

Keskellä hauska töyhtövana (Eucomis) kasvaa sipulista ja talvetetaan sisällä.

samettikukat (tagetes) ja kiva askelpolku

tarhapäivänlilja (Hemerocallis)

vesimeloni (Citrullus vulgaris)

etualalla ihana kaunopunahattu (Echinacea purpurea)

purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`) 

ja helmipihlaja (Sorbus koehneana)