perjantai 7. lokakuuta 2022

Syksyinen laavu

 



Alapihamme laavu ja sitä ympäröivä pieni metsikkö muuttuvat syksyisin satumaisiksi.
Valtavat määrät maahan pudonneita vaahteran ja koivun lehtiä sekä
puiden runkojen väleistä siivilöityvä valo tekevät sen 
epätodellisen tuntuiseksi piilopaikaksi.
Tunnelma saa aikuisenkin laahustamaan saappaitaan lehtikasoissa 
ja kuuntelemaan lehtien kahinaa.
Kaikkialla tuoksuu syksy,
mutta ei ummehtuneesti, vaan raikkaasti.




Olen kesän lapsi, mutta tänä syksynä olen nauttinut myös syksyn tulosta erityisen paljon.
Upea ruska ja lupa hellittää kesän kiireisestä rytmistä,
tekevät syksystä lempeän.
Ja olen myös yrittänyt puhua itselleni,
etteivät nämä pudonneet lehdet ole merkki lopusta, vaan jatkumosta.
Vuodenkierto jatkuu.
Nyt on syksyn vuoro.
Tämän kesän kasvu on seuraavan kesän ravintoa.




Emme käytä laavuamme oikeastaan koskaan kesällä,
mutta syksyisin ja keväisin se on mukava paikka.

Jos olet kiinnostunut laavustamme,
olen kirjoittanut siitä seuraavissa postauksissa:



Näiden satumaisten syystunnelmien myötä,
toivotan sinulle hyvää alkavaa viikonloppua! 
Muistetaan kahisuttaa saappaita lehtikasoissa :)





Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


2 kommenttia:

  1. Laavunne on niin hieno paikka. Parasta, että se sijaitsee lähellä ja sinne voi poiketa lyhyeksikin aikaa hyvin helposti. Ihan jo nenään nousee kahvin tuoksu ja syystuulen lennättämien lehtien kahina.
    Syksy on aina täynnä luopumista. Tämän vuoden syksyyn siirtymistä on helpottanut upeat ruskavärit ja lämmin sää.
    Värikästä viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between!
      Juuri tuo, että laavu on omalla tontilla ja lähellä helpottaa sen käyttöä. Tosin huomaan, että sitä tulee käytettyä yhä harvemmin, kun lapset eivät enää asu kotona. Kahdestaan on helpompi grillata tai sytyttää tulet keitaalla olevaan tulipataan.
      Silti laavu on yksi lempipaikoistamme kotona.
      Syksy on tosiaan haikeaa aikaa ja merkitsee monella tapaa luopumista. Olen kuitenkin yrittänyt puhua itselleni syksyn merkityksestä vuodenkierrossa ja siitä, kuinka putoavat lehdet ovat tavallaan myös uuden alku.
      Meille puutarhaihmisille syksy on varmasti vaikeampaa aikaa kuin muille. Mutta onneksi joulu on tulossa ja sen jälkeen alkaakin jo esikasvatukset. : )

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!