maanantai 23. syyskuuta 2019

Tuurenpihlaja

  tuurenpihlaja
Sorbus ´Dodong´ 
ナナカマド

Tuurenpihlaja on yksi kauneimmista pihlajista mitä tiedän.
Sen eksoottisen suuret lehdet ja kookkaat marjat
ovat todellisia katseenvangitsijoita.
Upeasta ulkomuodostaan huolimatta,
se on yhtä helppohoitoinen kuin tuttu kotipihlajakin (Sorbus aucuparia).

Tuurenpihlaja on nimetty ruotsalaisen dendrologi Tor Nitzeliuksen mukaan
ja se on kotoisin Koreasta.


Sen upea valkoinen kukinta osuu kesäkuulle,
suunnilleen samoihin aikoihin kuin kotipihlajankin kukinta.
Sekä kukat että marjat ovat kookkaat ja näyttävät. 
Marjat ovat hieman pisaranmalliset verrattuna kotipihlajan marjoihin. 


Tuurenpihlaja on nopeakasvuinen ja
 siitä saakin hyvin tuulensuojaa vaikka uudelle omakotitalotontille. 
Kasvutavaltaan se on kapeakasvuinen, joten se ei vie paljon tilaa sivusuunnassa.
Toki mikään ihan pieni puu se ei ole,
sillä korkeutta sille tulee 5-10 m.
Kapeampaan paikkaan parempi vaihtoehto on esim. pylväspihlaja tai marjapihlaja.


Tuurenpihlaja viihtyy aurinkoisessa kasvupaikassa ja tuoreessa maassa. 
Aurinkoisella ja avoimella kasvupaikalla sen syysvärityksestä tulee räiskyvän punainen. 
Jos syksy on leuto ja pitkä, tuurenpihlaja saattaa kasvattaa uutta kasvu,
eikä tuleennu tarpeeksi ajoissa. 
Silloin sen oksankärjet saattavat paleltua talvella 
ja puu haaroittuu siitä kohtaa. 
Normaalina syksynä se tuleentuu aikaisin ja valmistautuu samalla syksyyn ja talveen. 

Tuurenpihlaja pärjää vyöhykkeillä I-IV.


Meillä tuurenpihlaja kasvaa tienlaidassa ja on hieman vino.
Huomasin jälkeenpäin, 
että istutusapaikan vieressä on kallio ja 
juuristosta on tullut hieman toiselle puolelle suuntautuva.
Yhdellä myrskyllä se nimittäin kaatui melkein vaakatasoon,
katkaisten kaikki tukipuut. 
Kun menin suoristamaan puuta ja kaivelin maata,
huomasin kallion olemassaolon vasta sillä hetkellä. 
Kuopan kohdalla oli aivan hyvää multaa. 
Näin sitä huomaa monta kertaa jälkeenpäin syitä puiden ja muiden kasvien ongelmiin. 
Onneksi tuurenpihlaja on kuitenkin pysynyt sen jälkeen pystyssä ja kasvanut loistavasti.
Kasvit ovat ihmeellisen sopeutuvaisia.  


Suosittelen tuurenpihlajaa pihapuuksi, suojapuuksi 
tai vaikka aurinkoisen metsäpuutarhan kasviksi.
Se on kaunis kujannepuu ja puistokasvikin,
 jos sellaiseen kaipaa varmaa ja upeaa puuta.

Aurinkoa päivääsi!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tuurenpihlaja on minustakin niin kaunis. Nuo suuret lehdet tekevät siitä jotenkin ihan eksoottisen näköisen.

      Poista
  2. Meilläkin tuurenpihlaja on kasvanut tuennasta huolimatta vinoon. Mietin sen oikaisua kuormaliinojen avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen miettinyt joskus noita kuormaliinoja omenapuiden kanssa.
      Varmasti maltti on valttia, jos alkaa oikaisemaan. Luulen kuitenkin, että oikaisu saattaisi onnistuakin.

      Poista
  3. Kiva esittely jälleen! Minulla jäi Tuurenpihlajan hankinta odottamaan kevättä, paikka on sille jo valmiina.

    VastaaPoista
  4. Kaksi Tuureani on tämän kesän istutuksia. Viime syksynä näin upeasti syysväreihin pukeutuneita tuurenpihlajia ja siitä sain kimmokkeen hankkia niitä itselleni. Hieno puu, suosittelen lämpimästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuohon syysväriin minäkin alunperin ihastuin. Sen jälkeen oli pakko saada oma Tuure meillekin.
      Ihana, että sinäkin saat nauttia omien Tuurejesi syysleiskunnasta tänä vuonna.
      Toivotaan, että tulisi mahtava ruska.

      Poista
  5. Onpa tosiaan kaunis pihlaja, ihanat nuo lehdetkin.
    Kaunista viikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin ihana!
      Kaunista viikkoa myös sinulle Outi! <3
      Tänään taitaakin tulla todella kaunis päivä, aurinko paistaa niin lupaavasti.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!