sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Ensi talven iloa

mustaherukka
Ribes nigrum
クロスグリ

Tämä päivä on vierähtänyt aikalailla marjapuskassa.
Keräsin 7,5 tuntia viinimarjoja
ja vielä jäi pari ämpärillistä puskiin.

Tänä kesänä marjat ovat kypsyneet hitaasti
ja tällä keräilijälläkin on ollut kaikenlaista muuta tekemistä niin paljon,
että aloitin vasta tänään urakan.
Marjankeruuseen ja mehunkeittoon minulla on aika ristiriitaiset tunteet.
Tykkään tosi paljon hommasta ja rauhoittavasta keräämisestä.
Tykkään myös talveen varautumisen fiiliksistä
ja valmiista mehusta.
Silti keräämisen aloittaminen tuntuu aina jotenkin niin hankalalta.
Mutta kun homman on aloittanut,
se on todella mukavaa.

 Ribes rubrum 
punaherukka
フサスグリ

Ja mikä ilo onkaan juoda talvella omia mehuja,
ja yleensä niitä riittää myös seuraavan kesän mehuiksikin.



Nyt oli aikalailla täydellinen hetki kerätä marjoja.
Ne olivat ihan ultramehukkaita, suuria ja makeita.


Marjapensaiden runsaan sadon salaisuus piilee meillä
syvästä ja hyvästä kasvualustasta,
syys- ja kevätlannoituksesta
ja
kesän sateista.

Kasvualusta on meillä luonnostaan loistava, sillä  hyvää multaa on paikalla yli metri.
Istutimme marjapensaat alatantereelle heti toisena kesänä muutettuamme.
Siellä oli rehevä vanha peltotilkku, 
jossa oli täydellistä multaa.
En kastele marjapensaita ikinä,
luonto pitää siitä huolen.
Ainoat hoitotoimet ovat kevätleikkaukset harventaen
sekä lannoitus.
Sadonkorjuun jälkeen lannoitan syyslannoitteella,
joka auttaa talvehtimiseen ja seuraavan kesän satoon.


Voimia uuteen viikkoon!
Minä tiedän, mitä täällä on luvassa ensi viikon iltapuhteina.
Mehumaija taitaa porista joka ilta. 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

16 kommenttia:

  1. nam...minä 'ulkoistin' marjan piminnan siskolleni ja tyttärelle. Mehut kyllä piti keittää ihan itse, ja hyvää taas tulikin. Itsekin suhtaudun kyseisiin hommiin hyvin ristiriitaisesti, mutta kyllä saa taas kiittää itseään talven viimoissa, kun on mukillinen kuumaa mehua kätösissä.
    Mukavia mehunkeittoja, älä polta itseäsi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen usein ulkoistanut homman lapsille ja itse vaan keitellyt mehut. Mutta nyt lapsetkin oli niin kiireisiä ja kurkkuaan myöten täynnä marjojen poimintaa, että päätin poimia ihan itse. Tänään poimimme ystäväni kanssa loput.
      Juon usein iltaisin kupin kuumaa viinimarjamehua, se on jotenkin rauhoittavaa ja niin hyvää. Vitamiinejakin taitaa olla enemmän kuin teessä.
      Yritän olla varovainen, mehunkeitto onkin kuumaa ja varovaista puuhaa.

      Poista
  2. Marjan keruu on mukavaa puuhaa mutta kyllä sekin käy työstä kun tarpeeksi tekee. Hienon määrän sait kerättyä. Tänään keitin syksyn ekat mehut, laitoin vadelmaa, punaista viinimarjaa, omenaa ja mansikkaa. Teen aina sekoituksia eri marjoista, mitä pakastimesta eteen tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan työstä se kävi. Ainakin niskat oli ihan jumissa seuraavana päivänä. Mutta on se niin ihana, kun on omia mehuja.
      Nuo sekamehut on ihan parhaita. Mansikka ja vadelma pehmentää hyvin viinimarjojen makua.

      Poista
  3. Sullon ollu oikee tuattoosa poimintapäivä. Nuasta tuloo mehuaki ihan kummasti.
    Mutta mulle, inhottavin tyä ikinä....marijojen keruu. Mutta onneksi jo ohi. Kestän sen jotenki ku käytän poimimisehen marjapoimuria. Son muuten nii hirasta hommaa, että siihe menöö hermot. Menishän se tiätysti jos olis aikaa enemmä, mutta kummasti samahan aikahan on paalauksia sun muita hässäköötä, että pitää revetä nii monehen paikkaha. Laitoon marijat suaraa pakastimehen, ku vanhaa mehua o viälä muutama pullo. Mulla vanhoja anopinaikaasia mustia puskia, jokka on ollu uusintalistalla jo monta vuatta. Mutta aina ne tuntuuvat tuattavan poimittavaa satua. Meillä juaa isäntä mehut, mun janojuama on vesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjojen keruu on kyllä hidasta hommaa. Mutta toisaalta siinä ehtii miettiä kaikenlaista ja jotenkin rauhoittua. Tosin mulla oli oikeastaan ihan stressi koko marjojen poiminnasta tänä vuonna. Sattui niin paljon ohjelmaa tähän marja-aikaan. Ei voi oikein varatakaan aikaa tuohon marjanpoimintaan, kun se sattuu joka vuosi olemaan hieman eri ajankohtana. Nyt oli kyllä extra myöhäistä. Nyt urakka on kuitenkin ohitse tältä vuodelta. Tänään keräsin viimeiset marjat.

      Poista
  4. Ihanan paöjon marjoja. Toivon, että reilun viikon kuluttua olisi viinimarjoja vielä minullekin jäljellä, ystäväni munaviinimarja puskissa.
    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle Riina ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sinäkin ehdit saada vielä marjasatoa! <3 On niin ihana saada omaa mehua tai sitten vain pakastaa niitä sinällään smoothieisiin ja muuhun käyttöön.

      Poista
  5. Marjojen keruu on mukavoo hommoo, miekin keittelin mehut viimeviikolla. Meillä on Punanen Hollantilainen punaherukka, Öjebyn mustaherukka, josta en tykkee kun se lamovaa muata kohti. Marjat on isoja ja makkeita ja niistä lähtöö paljon mehhuu. Lisäks on valkoherukka. Keittelen maijallisen mustaviinimarja mehhuu ja loput sekamehuks. Uunin tuhkoo laitan lannotteeks ja hyvästi kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhka onkin hyvä lannoite. Minäkin olen usein kevättalvella viskellyt marjapensaiden juurelle sitä. Vanha hyvä konsti. Lisäksi olen kyllä lannoittanutkin marjalannoitteella sekä syyslannoitteella.
      Noissa lajikkeissa on paljon eroa, on mahtava jos löytää maukkaat ja isot lajikkeet.

      Poista
  6. Viinmarjapensaat itsellä vähissä, mutta mummolassa saa harrastaa sekä poimintaa että mehujen keittoa:) Hyvän sadon sait, iloa mehumaijan parissa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kiva, kun lähipiirissä on marjapuskia. Yleensä niitä liikenee myös muillekin, jos on paljon marjapensaita. Tänään ystäväni kävi keräämässä itselleen marjoja meillä. On kiva, kun voi ilahduttaa muita ja samalla omatkin hommat helpottuu.

      Poista
  7. Ihailen kaikkia, jotka jaksavat kerätä marjat ja muutenkin hyödyntää puutarhaansa noin hyvin. On tunnutettava, että inhoan marjankeruuta. Siksi minulla on vain yksi herukkapensas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla on omat inhokki- ja suosikkijutut puutarhassa. Minä olen alkanut innostumaan hyötykasveista vasta viime vuosina. Välillä tuntuu, että itselläkin on hieman liian monta marjapensasta. Mutta silti tekisi mieli kokeilla uusiakin lajikkeita. Ihan vaikka vain syötäväksi....

      Poista
  8. Meillä on vielä aika pienet mustaviinimarjapensaat. Mutta satoa jo tuottivat. Jokunen litra pääsi pakkaseen.
    Pitäisi varmaan lannoittaa nyt syksyllä, kiitos vinkistä.
    Ja mukavaa porisevaa syysviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjapensaiden kasvu kestää oman aikansa. Mutta kyllä ne siitä aina joka vuosi yleensä paremmin tuottavat satoa. Lannoitus auttaa kummasti. Syyslannoitus on erityisen tärkeää marja- ja hedelmäkasveille. Sillä parantaa seuravan vuoden satoa ja talvenkestävyyttä.
      Kiitos samoin, mukavaa viikkoa! <3

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!