keskiviikko 18. elokuuta 2021

Hortensiat tänä vuonna

Versoja Vaahteramaelta

pallohortensia 
Hydrangea arborescens ´Annabelle` 
 アメリカノリノキアナベル


Hortensiat ovat tänä vuonna yleisesti hieman vaisumpia kuin yleensä.
Muutama hortensialajike ei kuki ollenkaan
ja osa kärsi kuivuudesta todella pahasti.
Onneksi muutama lajike kukkii mahtavan runsaasti,
ihan kuten yleensäkin.
Pallohortensia kuuluu näihin varmoihin kukkijoihin. 
Ne ovatkin ikisuosikkejani
ja pärjäävät sekä auringossa että varjommassakin.


Versoja Vaahteramaelta

Versoja Vaahteramaelta


Hortensiat ovat yleisestikin mun lemppareita.
Ne tuovat valoa syyskesään ja hämärtyviin iltoihin.
Eivätkä kotilotkaan innostu niistä. 
Se on suurta plussaa.
Ainut huono puoli hortensioissa on se,
 että ne puhkeavat lehteen aika myöhään keväällä.
 Niiden kasvualustan voi kuitenkin hyödyntää monien sipulikukkien kasvupaikkana 
ja näin kukinnasta saa nauttia aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. 

Versoja Vaahteramaelta

Versoja Vaahteramaelta

Mitä teidän hortensioille kuuluu tänä vuonna?  
Kukkivatko ne yhtä hyvin kuin yleensäkin, 
vai onko hellekesä verottanut niiden voimia?


Jos haluat lukea enemmän pallohortensioista,
löydät postauksia seuraavista linkeistä:


Jos olet innostunut eri hortensialajikkeista,
postauksia löydät seuraavista linkeistä:


 Näiden hortensioiden myötä haluan toivottaa teille ihanaa sadeviikkoa!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



sunnuntai 15. elokuuta 2021

Mahtavat syyskesän kukkijat

 

Mahtavat syyskesan kukkijat

valkoinen kaunopunahattu
Echinacea purpurea 
ムラサキバレンギク


Elo-syyskuu on kaunopunahattujen aikaa.
 Ne ovat mahtavia syyskesän kukkijoita, jotka ilahduttavat monessa värissä. 
Meillä tietysti lajikkeet ovat valikoituneet värin mukaan yllätysyllätys valkoisiksi.
Tämä ensimmäisissä kuvissa näkyvä valkoinen lajike on kasvanut täällä Vaahteramäellä 
jo kahdeksan kesää. 
Ostin sen aikoinaan Viron puutarhamatkalta, 
enkä valitettavasti tiedä sen tarkkaa lajikenimeä. 
Viimeisissä kuvissa näkyvä ´White Swan`-lajike on tämän kesän hankinta, 
josta olen kyllä haaveillut jo kauan. 


Mahtavat syyskesan kukkijat



Mahtavat syyskesan kukkijat


Kaunopunahatut tuovat ihastuttavaa kukintaa tähän loppukesään,
kun moni muu perenna on jo antanut kaikkensa tältä vuodelta. 
Pidän niistä valtavasti
ja niin pitävät myös perhoset.

Mahtavat syyskesan kukkijat

Mahtavat syyskesan kukkijat

Mahtavat syyskesan kukkijat

valkoinen kaunopunahattu
Echinacea purpurea ´White Swan`
ムラサキバレンギク

Tämä ´White Swan` lajike on uusi hankinta, 
joka odottelee vielä istutusta.
Uskon, että löydän sille juuri sopivan paikan. 

Mahtavat syyskesan kukkijat

Mahtavat syyskesan kukkijat

Jos haluat lukea enemmän näistä syyskesän kaunottarista, 
löydät postauksia seuraavista linkeistä:



Kasvaako sun pihassa kaunopunahattuja?




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



torstai 12. elokuuta 2021

Aitoukonhattu

 

 aitoukonhattu
Aconitum napellus ´Album`
トリカブトアルバム

Jos kaipaat puutarhaasi perennaa, joka on noin metrin korkea ja 
pysyy silti pystyssä ja ryhdissä kuin sotilas, 
aitoukonhattu on silloin juuri oikea valinta.
Olen ollut ihmeissäni, kuinka hyvin se on kestänyt myös kuivuutta.
Olen kastellut sitä 2-3 kertaa koko kesän aikana. 
Tosin tämä istutusalue näyttää kestävän muutenkin hyvin kuivuutta, 
sillä se on hyvin perustettu.
Tai oikeastaan se on todella laiskasti perustettu.
Olen aikoinani levittänyt nurmikon päälle sanomalehtiä, jotka olen kastellut.
Sen jälkeen olen kasanut päälle puiden lehtiä, kompostia, 
hevosen lantaa sekä pussimultaa.
Tällä systeemillä perustetuissa kohopenkeissä
 kasvavat kasvit eivät kärsi kuivuudesta, märkyydestä kesällä 
eikä talvella tai ravinteiden puutteesta.

Jos haluat lukea enemmän kohopenkin perustamisesta,
löydät postauksen täältä:
Kohopenkin perustaminen on muuten hyvä aloittaa syksyllä. 
Näin ollen siihen on hyvä hyödyntää haravointijätteet,
jotka saavat muhia talven yli kaikessa rauhassa.


Ukonhattuja löytyy monia eri lajikkeita.
Tämä valkoinen Aconitum napellus ´Album` on suosikkini.




Jos haluat lukea enemmän ukonhattujen hoidosta,
olen kirjoitellut aiheesta enemmän täällä:
Ukonhattujen kukat ovat nimittäin kuin vauvojen kypärämyssyjä tai sotilaiden kypäriä. 
Se on hyvä tunnistuskeino, 
jos meinaa sekoittaa sen esimerkiksi jaloritarinkannuksiin. 
Niissä on tosin ihan erilaiset lehdetkin.
Ukonhattujen lehdet ovat rikkonaisemmat kuin jaloritarinkannuksen lehdet.


jaloritarinkannuksen ja ukonhatun lehdet

Tässä kuvassa vasemmalla on jaloritarinkannuksen lehti ja oikealla ukonhatun lehti.


Kasvaako sun puutarhassa ukonhattuja?



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.




tiistai 10. elokuuta 2021

Kasvihuoneen satoa

 


En ole mikään suurviljelijä, mutta nautin siitä, 
että saan pientä naposteltavaa puutarhasta. 
Oman kasvihuoneen kurkut ja tomaatit sekä amppelimansikat ja 
kaksi chiliä ovat kuitenkin suurta ylellisyyttä ja herkkua.
On niin palkitsevaa käydä keräämässä kasvihuoneen satoa.

Tänä vuonna keskityin pääasiassa kirsikkatomaatteihin, 
sillä ne kypsyvät niin paljon nopeammin ja 
ovat yleensä makeampia kuin suuret tomaatit. 
Kurkut ovat pärjänneet yllättävän hyvin, 
vaikka on ollut ihan valtavan kuuma. 

Miten sun kasvihuoneviljelyt tänä vuonna ovat sujuneet?
Haittasiko kuumuus?

Täällä jatketaan sadonkorjuuta lähinnä marjapensaiden parissa.
Luumu- ja kirsikkapuista ei oikeastaan tullut tänä vuonna yhtään satoa. 
Omenoita tulee kyllä, mutta ne ovat tosi pieniä kuivuuden vuoksi
 ja meinaavat putoilla maahan.
Mutta vielähän omenat ehtivät kasvaa kokoaan.


Herkullista viikon jatkoa!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


sunnuntai 8. elokuuta 2021

Kaunis yhdistelmä: preeriamesiangervo ja kirjosaarnivaahtera

 Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

preeriamesiangervo
Filipendula rubra
アメリカシモツケソウ
ja
kirjosaarnivaahtera
Acer negundo ´Flamingo`
フラミンゴ種の葉の斑


Puutarhasuunnittelussa on hauskinta miettiä kasviyhdistelmiä.
Se on harmillisesti kyllä yleensä se viimeinen suunnitteluvaihe, 
kaikkien puutarhan rakenteiden, toimintojen ja alueiden suunnittelun jälkeen.
Parasta kasviyhdistelmissä on keksiä loistavia kombinaatioita ja 
ikään kuin lainata viereisten kasvien värejä.
Tällainen kombinaatio syntyy, 
kun istuttaa preeriamesiangervoa ja kirjosaarnivaahteraa lähekkäin.
Preeriamesiangervon vaaleanpunainen toistuu kirjosaarnivaahteran uusissa lehdissä. 
Eikö olekin aika täydellinen yhdistelmä?


Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta


PREERIAMESIANGERVON HOITO

- Viihtyy puolivarjossa, kosteahkossa, hikevässä ja kuohkeassa maassa.
Ne ovat luonnostaan kosteiden niittyjen kasveja.
- Pärjäävät oikeastaan ilman hoitoa, ilman ravinteita ja kalkkia.
- Parhaimmillaan purojen ja vesien lähellä.
- Korkea ja pystykasvuinen. Voi kasvaa jopa 150-250 cm korkeaksi. 
Meillä nämä yksilöt ovat noin 150 cm korkeita. 
Korkeudesta huolimatta ei tarvitse tukea, vaan pysyy itse pystyssä. 
- Erityisen suositeltava luonnontilaisen ja hoidetun alueen rajamaille. 



Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta



Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kirjosaarnivaahteran lehdet ovat valkovihreitä, 
mutta uusissa lehdissä on vaaleanpunaista. 
Myös versoissa on häivähdys samaa sävyä. 

Lisää tietoa kirjosaarnivaahterasta löytyy seuraavista postauksista:

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta

Kaunis yhdistelma, Versoja Vaahteramaelta
preeriamesiangervo
Filipendula rubra
アメリカシモツケソウ
ja
purppuraheisiangervo 
Physocarpus opulifolius ´Diabolo`
フィソカルプス・オプリフォリウス‘ディアボロ’ 


Upea yhdistelmä syntyy myös preeriamesiangervosta
 ja tummasta purppuraheisiangervosta.
Tässä muuten tulee taas esille näiden suomenkielisten nimien harhaanjohtavuus. 
Angervo päätettä on kasvien nimissä käytetty valtavasti, 
vaikka kasvit eivät ole mitään sukua toisilleen. 
Siksi kannattaa kiinnittää aina katseensa tietellisiin nimiin, 
niistä selviää parhaiten kasvien sukulaisuhteet. 

Jos haluat lukea enemmän purppuraheisiangervosta,
löydät postauksen täältä:


Mitäs piditte näistä yhdistelmistä?




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



torstai 5. elokuuta 2021

Koreanvaahtera

 Vaahteramäen vaahterat osa 2
 
Vaahteramaen vaahterat, Versoja Vaahteramaelta

koreanvaahtera
Acer pseudosieboldianum
チョウセンハウチワカエデ


Sarja Vaahteramäen vaahteroista jatkuu pienen tauon jälkeen. 
Tällä kertaa vuorossa on koreanvaahtera.
Koreanvaahtera on siis eri kasvi kuin koreanperhosvaahtera.
Itsekin sekaannuin näissä lajikkeissa aluksi. 
Ulkonäöllisesti koreanvaahtera muistuttaa enemmän sirovaahteraa (Acer sieboldianum).
Koreanvaahteran ja sirovaahteran erottaa kukkien väristä. 
Koreanvaahteralla ne ovat punaisia ja sirovaahteralla kukat ovat kellanvihreitä. 


Vaahteramaen vaahterat, Versoja Vaahteramaelta


Koreanvaahteran kasvatus ja hoito


- Viihtyy auringosta varjoon. 
- Kasvualustan tulisi olla keski- tai runsasravinteinen, tuore ja hyvin läpäisevä.  
- Pärjää kasvuvyöhykkeillä I-III (-V riippuen alkuperästä).
- Ruskan väri on oranssi-viininpunainen.
- Kasvaa 3 - 5 m korkeaksi,
 joskus jopa 8 metriä korkeaksi, riippuen kasvin alkuperästä. 


Vaahteramaen vaahterat, Versoja Vaahteramaelta

Meillä koreanvaahtera on viihtynyt rinteen reunalla,
 jossa vesi ei seiso, mutta multaa on runsaasti. 
Koreanvaahtera on arka talvimärkyydelle, 
joten tämä paikka on varmasti siksikin sille passeli.

Olen ostanut oman koreanvaahterani Mustilan taimipäiviltä
ja se on Mustilan omaa lisäystä.
Siellä se on viihtynyt 1930-luvulta lähtien, 
joten kanta on sitkeää ja tänne hyvin kotiutunutta.
Mustilan taimipäivät ovat muuten taas 21.8.2021,
jos koronarajoitukset eivät muutu.
Täältä löytyy lisätietoa taimipäivistä:


Vaahteramaen vaahterat, Versoja Vaahteramaelta

Olisi kiva kuulla, kasvaako teillä kellään koreanvaahteraa?
Ja jos kasvaa, miten se on viihtynyt, 
millä vyöhykkeellä ja kuinka suureksi se on kasvanut?


Lähteenä tässä postauksessa olen käyttänyt Mustila.fi -sivustoa.


Vaahteramäen vaahteroista olen aiemmin esitellyt:



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.