sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Nyt syttyy kolmas kynttilä...


Lapsuuden joulukuu meni aina niin hitaasti.
Ei voinut ymmärtää, kuinka aikuiset väittivät ihan toista.
Nyt ymmärrän.
Joulukuu menee nykyään ihan kiitäen. 
On jo kolmannen adventin aika.


Hyasintit antoivat jo kaikkensa adventtikynttilöiden maljakoissa.
Eilen siivotessa keksinkin, että vaihdan ne vehnän tähkiin.
Leikkasin tähkät niin lyhyiksi, että ne ovat kokonaan maljakoiden sisällä.
Näin ne ovat suojassa, eivätkä syty kynttilöistä palamaan.


Laitoin vehnän tähkiä neljä kappaletta aina yhteen maljakkoon.
Ikään kuin adventtien symboliksi.


Siivoilin eilen kaikessa rauhassa ja järjestelin tavaroita.
Meillä on ollut niin kiireinen syksy, että tuntui, ettei ole oikein ehtinyt koko syksynä siivoamaan kunnolla. 
Nyt menikin kaiken järjestelyyn neljä kertaa enemmän aikaa kuin itse siivoukseen.
Mutta nyt on hyvä mieli.
Kun tavarat ovat järjestyksessä,
tuntuu, että ajatuksetkin ovat paremmin kasassa.
Ja nyt on hyvä jatkaa joulun laittamista ja koristelua.
Tänä vuonna kyllä tuntuu, että nautin entistä simppelimmästä koristelusta.
Ei minusta koskaan tule mitään minimalistia,
mutta on kiva, jos kauniit asiat pääsevät oikeuksiinsa,
eivätkä huku paljouden keskelle.

 Tämän lasipallon olen saanut siskoltani lahjaksi vuosia sitten.
Se on edelleen yksi rakkaimmista ja kauneimmista joulukoristeistani.
Joulukuuseen ei uskalla sitä laittaa,
se tipahtaa kuitenkin.
Tuolla lasikuvun suojissa, se loistaa turvallisesti.

 Kynttilärengas muutti kasvarista keittiöön.
Se on minusta niin kaunis,
että halusin ihailla sitä mahdollisimman usein. 


Oikein ihanaa ja rauhaisaa kolmatta adventtia!

Täällä joulutouhut kyllä jatkuvat, 
sillai kohtuudella ja rauhassa.




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


lauantai 15. joulukuuta 2018

Joulutähti

joulutähti
Euphorbia pulcherrima
ポインセチア

Joulutähti pysyy meidän suomalaisten yhtenä ehdottomana 
joulukukkasuosikkina vuodesta toiseen.
Enkä sinänsä ihmettele sen suosiota.
Se on kaunis ja hieman erilainen, kuin muut.
Nykyään värivalikoimakin on niin valtava,
että jokainen varmasti löytää suosikkivärinsä helposti.


Ainoa asia, mikä joulutähdessä hieman askarruttaa,
on sen hoito.
Vaikka se on vuosikymmeniä kuulunut suomalaiseen joulukotiin,
vieläkin sen hoito koetaan usein hankalaksi.
Siksipä ajattelin kerätä tähän muutaman hyvän hoitoniksin,
jotta joulutähtesi pysyisi kauniina läpi joulun.
En kirjoittanut tähän, että mahdollisimman pitkään,
koska itse en ainakaan kaipaa joulutähteä enää pääsiäisenä. ;)
Mutta on todella harmillista, jos se kuukahtaa jo ennen varsinaisia joulun pyhiä.


Joulutähden hoito-ohje:

Ennen kotiin tuontia:
1. Valitse kaunis joulutähti asiantuntevasta kukkakaupasta,
jotta voit olla varma, että se on kuljetettu ja hoidettu hyvin, 
ennen ostoasi.
Joulutähti on nimittäin todella herkkä esim. liialliselle kastelulle, 
sekä liialliselle kuivuudelle.
Huonon hoidon seuraukset saattavat näkyä vasta päivien päästä,
kun joulutähti on jo kotona.
2. Joulutähti ei siedä kylmää, eikä vetoa. 
Siksi se tulee pakata hyvin.
Joulutähteä ei myöskään saa jättää kylmään autoon oikeastaan hetkeksikään.
Eli hoida kauppareissut ensin, ja osta sitten vasta joulutähti.

Tähän väliin täytyy kertoa pieni tarina.
Muutama vuosi sitten ohjeistin erästä herraa kukkakaupassa,
pakatessani joulutähteä.
Kerroin, että joulutähteä ei saa jättää seisovaan autoon.
No, herra alkoi vitsailemaan, että saako edes liikennevaloihin pysähtyä.
Juu, kyllä saa... :)
Ja se on vahvasti myös suositeltavaa! 

Kotona:
- Anna joulutähden seisoa puolisen tuntia paketissa,
niin lämpötilan vaihtelut tasaantuvat.
- Sijoita se suojaruukkuun tai jos, joulutähtesi on pakattu koristepaperiin, 
tee paperin pohjaan reikä ja aseta se aluslautaselle.
- Joulutähti pitää lämpimästä,
mutta ei kuitenkaan esim. takan paahteesta.
- Se ei missään nimessä saa olla tuuletusikkunan, 
ulko-oven tai parvekkeen oven vedossa.
- Kastele lämpimällä vedellä, noin puoli desilitraa kerralla. 
Yleensä joka toinen päivä on hyvä kasteluväli.
Kannattaa odottaa, että pintamulta kuivahtaa kasteluiden välillä.
- Kun kyllästyt joulutähteen tai sen lehdet alkavat tippumaan,
sen voi myös leikata maljakkoon leikkokukaksi.
Näin siitä on jotenkin helpompi luopua asteittain. 

Legenda joulutähdestä:
Joulutähti ja siitä kertova legendakin ovat kotoisin Meksikosta.
Se kertoo pienestä köyhästä tytöstä, joka oli matkalla joulumessuun.
Kirkossa odotti seimi, jonka eteen kaikki toivat lahjoja,
mutta tytöllä ei ollut mitään annettavaa. 
Matkalla hänelle ilmestyi enkeli, 
joka kehotti häntä poimimaan jouluvehnän korsia lahjaksi seimen lapselle.
Tyttö teki kuten enkeli neuvoi.
Kun hän asetti rikkaruohot seimen eteen ja 
polvistui rukoilemaan,
ne muuttuivat kirkkaanpunaisiksi joulutähdiksi.

(Olen lukenut näistä joulukukkien legendoista joskus Viherpiha-lehdestä.)


Toivottavasti nämä vinkit helpottavat hieman joulutähden hoitoa.
Ei se periaatteessa ole yhtään vaikea hoidetettava,
kun muistaa vaan ettei se siedä vetoa ja kylmää.
Sekä pitää huolen tasaisesta ja niukasta kastelusta lämpimällä vedellä.

Mukavaa viikonloppua ja jouluvalmisteluja!

Tänä vuonna moni muistuttelee kohtuullisesta joulusta.
Niin haluan muistuttaa minäkin.
Mieti, mistä sinun joulusi muodostuu,
ja unohda kaikki yleiset vaatimukset ja liiallinen hössötys.
Ja muista, että mikään ei tunnu miltään,
jos kaikkea on liikaa.
Tunnelma ja ihmiset ovat ainakin minulle ne tärkeimmät asiat. 



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


perjantai 14. joulukuuta 2018

Valkeaa joulua

 jaloritarinkukka 
Hippeastrum hortorum 
ヒッペアストラム アマリリス


Olen tajunnut,
että olen aika perinteinen joulun viettäjä.
Tietyt asiat vain kuuluvat meidän jouluun
ja haluan toistaa noita perinteitä vuodesta toiseen.


Joulukukista on vaikeaa valita yhtä ainutta lempikukkaa,
mutta kyllähän jaloritarinkukka, tutummin amaryllis kuuluu meidän jokaiseen jouluun.
Ja ehdottomasti valkoisena ja kerrottuna.

Ihanan joulukukkakorin kukat ovat täydessä loistossaan
ja luovat ainakin sisälle kotiin valkoista joulua.
Ulkona siitä ei ole tietoakaan, 
mutta sillehän kukaan ei voi mitään.


Luulen, ettei minun tarvitse tätäkän kukkarakkautta sen kummemin selitellä.
Rakastan vain yksinkertaisesti valkoisia kukkia 
ja tällaisia mahtavia valkoisten kukkien ryöpsyjä.




Minulla on pitkästä aikaa kivan kiireetön viikonloppu tiedossa.
Aionkin tehdä kaikkia jouluhommeleita kaikessa rauhassa.
Ja juoda vähän väliä glögiä
ja syödä kyllä ehkä vähän suklaatakin....

Mukavaa perjantaita ja 
tulevaa viikonloppua!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

tiistai 11. joulukuuta 2018

Herkistä herkin

 jouluruusu
Helleborus
Christmas rose
クリスマスローズ 

Voiko olla suloisempaa ja herkempää,
kuin yksinkertainen jouluruusun kukka!

Nyt kun valkoinen joulu antaa odotella itseään,
valkoiset kukat tuntuvat erityisen kauniilta.
Ne uhmaavat ulkona vallitsevaa pimeyttä niin päättäväisesti,
että itsellekin tulee valoisampi olo.


Tämä jouluruusu on lehdetön lajike.
Vaikka ei se ihan lehdetön ole, siihen tulee lehtiä, 
kukinnan jälkeen.
Ja sen voi istuttaa keväällä puutarhaan kuten muutkin jouluruusut.
 Kevättalvella ne eivät ole kovin hääppöisiä,
mutta jos ne saa vaan pidettyä hengissä maan sulamiseen saakka.
niistä saa pitkäaikaisen ilon.


Legenda jouluruususta:
Jouluruusun legenda kertoo  köyhästä maalaistytöstä, 
jolla ei ollut lahjaa seimessä makaavalle Jeesus-lapselle.
Hän itki sitä ja kyyneleet tippuivat lumeen. 
Silloin enkeli laskeutui taivaasta ja osoitti tytölle kyyneleistä puhjenneita jouluruusuja, joita hän kehoitti poimimaan lahjaksi seimen lapselle. 
Legenda lienee syntynyt Betlehemiä pohjoisemmassa paikassa, 
sillä Jeesuksen ajan Palestiinassa ei jouluruusua esiinny, eikä siellä taida olla luntakaan.

Itse olen kuullut sellaisen myös sellaisen  tarinan 
että paimenet veivät jouluruusun vasta syntyneelle Jeesus-lapselle.

Rauhallista ja herkkää joulumieltä 
tähänkin päivään!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Valoa toiseen adventtiin!


Eilisestä lumesta ja kauniista valkoisesta maisemasta on enää muisto vain.
Vettä on sataa tihuuttanut koko päivän ja taivas on ollut tasaisen harmaa.
Valo on nyt haettava muualta kuin luonnosta.


Sytytin kaksi adventtikynttilää jo aamulla 
ja ne ovat saaneet valaista olohuonetta koko päivän.

Tämä yhdeksäs päivä joulukuuta on meidän perheessä aina tärkeä päivä.
On tyttäremme Annan nimipäivät ja 
olen kuullut sellaisen sanonnan,
että Annan päivästä se joulu alkaa.
Niinpä tämä Annan päivä tuntuu aina jonkinlaiselta joulun etapilta.


Tänään onkin luvassa ihanan jouluista ohjelmaa. 
Perheen kanssa syötiin rauhassa aamubrunssia
Annan päivän kunniaksi.
Illalla mennään joulukonserttiin 
ja tässä välissä ajattelin kirjoitella joulukortteja. 
12.12. on niiden viimeinen postittamispäivä pienemmällä postimaksulla.
Joten vielä on muutama päivä aikaa niiden kirjoitteluun.


Adventtikynttelikön hyasintit alkavat olla jo viikon jälkeen tiensä päässä.
Tämä olohuoneen sivupöytä ei ole mitenkään optimaalinen paikka niille,
koska takan porotus kuumentaa koko olohuoneen aika lämpimäksi melkein joka ilta.
No, tiesin tämän, mutta halusin maljakoihin hyasintteja.
Ne ovat onneksi aika edullisia uusia muutamaan otteeseen joulua odotellessa.


Oikein valoisaa mieltä ja joulun odotusta teille kaikille ihanille!

Ja jos ulkona vallitseva harmaus ottaa aivoon,
niin kannattaa lisätä kukkia ja kynttilöitä sitä mukaan sisälle kotiin.
Se auttaa kummasti harmauden yli.



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

lauantai 8. joulukuuta 2018

Hitunen lumen valoa


Eilen täällä meillä päin tuprutti lunta aika sakeasti.
Mutta nyt taas mittari näyttää plussaa. 
Lumen valaisema puutarha voi olla vain hetken huuma. 
Siksi piti juoksennella pitkin pihaa,
että tämä hetki taltioituisi mieliin kuvien välityksellä.



Kasvihuoneessa on kiva tunnelma, vaikka päivä olisi kuinka harmaa tahansa.
Jouluvalot, kasvatustarvikkeet ja kalusteet kertovat elämästä,
vaikka talvella kasvihuoneessa ei varsinaisesti paljon oleskellakaan.
Jouluglögitkin ovat vielä siellä juomatta. 
Se virhe täytyy pian korjata. 



Näin harmaana päivänä keltainen talo on kuin auringonpaiste,
jota lumi vielä korostaa.
Päivä on tähän aikaan todella lyhyt.
Valoisaa aikaa päivän aikana on vain muutama tunti.
Mutta heti joulun jälkeen päivä alkaa jo pitenemään.
Ja tammikuussa voi aloittaa jo ensimmäisillä siemenkylvöillä,
eli silloin alkaa kevät. 
Mutta nyt nautitaan joulunajasta. 
Se on niin ihanaa!


Kivaa lauantai-iltaa!
Täällä ehkä lämpiää sauna...
näin talvella useimmiten kyllä sisäsauna.
Samalla tulee lämpöä myös taloon. 

Mitä sinä olet tehnyt tänään?
Joko jouluvalmistelut ovat hyvässä vauhdissa?




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

torstai 6. joulukuuta 2018

Hyvää itsenäisyyspäivää!


Onnea rakas Suomi 101 vuotta!


Viime vuonna veljeni hankki meille isoisiemme sota-ajan kantakortit.
Vaikka olin aina arvostanut papan ja vaarin panosta itsenäisen kotimaamme hyväksi,
nuo kantakortit toivat asian konkreettisemmaksi. 
Kantakorteista näki kaikki taistelupaikat, joissa isoisäni olivat taistelleet.
Myös lomapäivät ja painot ja pituudet tulivat ilmi.
Paino kertoi paljon rankasta elämänvaiheesta ja huonosta ravinnosta.
Sota oli valtava koettelemus ennenkaikkea henkisesti,
mutta myös fyysisesti.

En ole koskaan kummankaan isoisäni kanssa jutellut sodasta,
he eivät oikeastaan koskaan puhuneet kenellekään asioista, joita olivat kokeneet.
Muistot olivat traumaattiset, 
ja tuo sodan varjo vaikutti varmasti heidän koko elämäänsä. 

Heidän ja muiden sankareiden vuoksi,
voimme tänään viettää itsenäisyyspäivää
ja se jos mikä, on juhlan arvoista. 




Oikein hyvää itsenäisyyspäivää 
tämän upean 
Tata Hermusen Finlandian myötä!





Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.