Viron puutarhamatkaterveiset!

valkoinen kaunopunahattu 

(Echinacea purpurea ´Primadonna White`)

Kuvaterveisiä Viron puutarhamatkalta elokuun alusta!

Suosittelen kaikille inspiraatiomatkaa, oli ihana nähdä todella hienoja yksityisiä pihoja. 

Virolaiset ovat kekseliästä ja ahkeraa kansaa. Pihat notkuivat satoa näin loppukesästä ja koristekasveja oli käytetetty monipuolisesti ja kekseliäästi. 

Jokainen puutarha oli ihanan yksilöllinen, esim. kalusteita ei oltu haettu tusinatavarana kaupasta. Puutarhurit olivat hyväntuulisia ja todella ihania, yhteinen kieli löytyi kasvien kielestä.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka avasivat puutarhansa ovet ja saivat meidät inspiroitumaan! 

keskellä samettisumakki (Rhus typhina)

purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`), tarhasalkoruusu (Alcea rosea), jaloritarinkannus (Delphinium), pallohortensia (Hydrangea arborescens) ja purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo´)

japaninvuokko

(Anemone hupehensis var. japonica)

Tsinnia (Zinnia Elegans)

syysleimu (Phlox paniculata ´Bright Eyes`)

kärhö (Clematis)

tarhasarjalilja 

(Lilium Hollandicum-ryhmä ´Aelita`)

kuunliljat (Hosta)

väriminttu (Labiatae) 

Tsinnia, oppineittenkukka (Zinnia elegans)

köynnösukonhattu (Aconitum hemsleyanum)

Kaunis ja käytännöllinen pyykinkuivatusteline.

Halkopinotkin voivat olla pihan koriste.

Erivärisillä havuilla saa ihanaa vaihtelua ja ympärivuotista kauneutta ja suojaa.

Etualalla mahtava jouluruusu (Helleborus).

Keskellä hauska töyhtövana (Eucomis) kasvaa sipulista ja talvetetaan sisällä.

samettikukat (tagetes) ja kiva askelpolku

tarhapäivänlilja (Hemerocallis)

vesimeloni (Citrullus vulgaris)

etualalla ihana kaunopunahattu (Echinacea purpurea)

purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`) 

ja helmipihlaja (Sorbus koehneana)

Rosa Minette

Neidonruusuihin kuuluva Rosa Minette, 

suomalaiselta nimeltään mustialanruusu.

Minette on lähtöisin Vibertistä, Ranskasta vuodelta 1819.

Suomalaisen nimensä ruusu on saanut Tammelasta sijaitsevasta Mustialan maatalousoppilaitoksesta, jonka taimitarhasta ruusua levitettiin 1900-luvun vaihtessa nimellä Rosa hybrida amoena. Myöhemmin mustialanruusuja on siirretty juurivesoina vanhoista puutarhoista.

Vaahteramäen Minettekin on lähtöisin tätini puutarhasta, juurivesasta.

Ruusu tekeekin runsaasti juurivesoja, joista on helppo lisätä sitä.

Tunnusmerkkinä Minetelle on se, että sateisella säällä nuput saattavat mädäntyä. 

Mutta kuivina kesinä sen kukinta jatkuu pitkään heinäkuussa.

Kukat ovat keskikokoisia, kerrannaisia, roosanvärisiä, vähitellen vaalenevia ja mielyttävästi tuoksuvia.

Lehdykät ovat vaaleanvihreitä, melko isoja ja pyöreäkärkisiä.

Suomen Ruususeura valitsi mustialanruusun vuoden 2005 ruusuksi.

Minette on yleensä 100-150 cm korkea, vähäpiikkinen pensas jonka latvat saattavat paleltua talvella. Keväällä ennen silmujen puhkeamista, kannattaa leikata paleltuneet oksat sekä  vanhempia oksia harventaen tyvestä.

Lähteenä käytin Pirjo Raution kirjaa; Suomen ruusut (Otava 2009).

Myös neidonkurjenpolvi (Geranium sanguineum Striatum) 

ja kiiltoleimu (Phlox carolina) loistavat kukillaan.

Kesäkuun lopun tunnelmia

peittokurjenpolvi

(Geranium cantabrigiense)

THE MOST NOTEWORTHY THING

ABOUT GARDENERS IS THAT

THEY ARE ALWAYS OPTIMISTIC,

ALWAYS ENTERPRISING,

AND NEVER SATISFIED.

THEY ALWAYS LOOK FORWARD

TO DOING SOMETHING BETTER.

-Vita Sackville-West-

suomenköynnösruusu 

(Rosa ´Pohjantähti`)

kirjoapteekkarinruusu 

Ranskanruusu ´Mundi`

(Rosa Gallica)

sekä 

laventeli

(Lavandula)

 verikurjenpolvi (Geranium sanguineum ´Album`), 

hopeahärkki (Gerastium Tomentosum-ryhmä), 

pallotuija (Thuja occidentalis ´Danica`) 

sekä tertturuusu (Rosa ´Schneewittchen`)

tarhakurjenpolvi

(Geranium x magnificum)

jalopähkämö

(Stachys macrantha)

Keskikesän kaunottaret

papulanruusu

Rosa pimpinellifolia ´Staffa`

Pidän vanhoista pensasruusuista.
Olenkin keräillyt niitä viime vuosina.
Kestää aina muutaman vuoden, että ne pääsevät täyteen kukoistukseensa.
Tänä kesänä moni muutaman vuoden vanha ruusuni, on alkanut kukkia paremmin.

Juhannusruusu (uudelta nimeltään Rosa spinosissima) ja sukulaisensa pinpinelliruusut, kuten Papulanruusu ja morsionruusu, kukkivat vain viikon tai pari vuodesta. Mutta ovat silti vieneet sydämen meiltä monilta suomalaisilta.
Pidempään kukkivat esim. tarhakurtturuusut, joita löytyy kerrottuja, kauniita lajikkeita paljon.

Monella vanhalla pensasruusulla on oma tarinansa ja historiansa.
Yleensä ne ovat kulkeutuneet esim. avioliiton myötä morsiamen kotitalosta, sulhasen kotiin.
Myös nykyäänkin moni ruusuharrastaja on saanut ruusunjuurakon, äidiltään, anopiltaan, tädiltään tai ystävältään. Niin minäkin. Näin ruusuista on tullut myös entistä rakkaampia.
Mutta täytyy tunnustaa että olen hurahtanut monta kertaa myös taimikaupassa.

Ruusujen historiasta voi lukea esim. kirjoista
Rautio Pirjo; Suomen ruusut, Otava 2009
Alanko Pentti, Joy Peter, Kahila Pirkko, Tegel Satu; Suomalainen ruusukirja, Tammi 2002
Suomen ruususeura ry:n  julkaisut

Torniolaaksonruusu

Rosa majalis ´Tornedal`

tertturuusu

Rosa ´Schneewittchen`

(valitettavasti kirvojen kera. 

Mutta ei huolta; kirvoihin auttaa esim. 

Neudorffin Spruzit RTU Tuhohyönteisten torjunta-aine)

kirjoapteekkarinruusu

Ranskanruusu ´Mundi`

Rosa gallica

Neidonruusu ´Lumo`

Rosa Alba-ryhmä ´Lumo`

tarhakurtturuusu ´Ritausma`

Rosa rugosa ´Ritausma`

tarhakurtturuusu ´Snow pavement`

Rosa ´Snow pavement`

tarhakurtturuusu ´Marie Bugnet`

Rosa rugosa ´Marie Bugnet`