tiistai 12. kesäkuuta 2018

Yoshimine-deran hortensiapuisto


Olemme joskus naureskelleet joidenkin bloggarikollegojen kanssa,
että suuressa maailmassa bloggaajilla saattaa olla kaikenlaisia avustajia,
valokuvaajista, stailaajiin käytettävissä.
Mutta minullapa onkin oma Japanin kirjeenvaihtaja. ;)
Tyttäreni pääsi nimittäin Japaniin muutaman viikon kouluvaihtoon.
Homma toimii niin, 
että hän asuu kolme viikkoa japanilaisessa perheessä 
ja käy koulua perheen tytön kanssa. 
Vastaavasti samasta koulusta joku tyttö tulee meille asumaan
ja käymään suomalaista koulua syksyllä. 
On todella upeaa, että tällaisia mahdollisuuksia on olemassa. 
Paikalliseen arkeen tutustumalla saa varmasti ihan erilaisen kuvan maasta,
kun vain turistina ollessa. 

Minä, äitinä toivoin tuliaisiksi kuvia matkalta.
Ja niitähän tulvii jo hänen siellä ollessaan minulle. 
Arvatkaapa kuolaanko suurena Japani-fanina kaikkea täällä kotona?
No, kuolaan, mutta samalla iloitsen suuresti tyttäreni kokemuksista.

Hän lupasi, että saan jakaa kuvia myös täällä blogissa. 
Nämä kuvat ovat Kioton Yoshimine-temppelin hortensia puistosta. 
Tästä linkistä pääsette Tripadvisorin sivuille,
 josta löytyy paremmin tiedot puistosta.

Nauttikaa ja kuolatkaa! 
Suomessa menestyvillä hortensioilla päästään varmasti melko samaan tunnelmaan.
Ainoastaan tuo värivalikoima ei ole sama talvenkestävissä hortensioissa. 

















Tämä viimeinen kuva oli myös pakko julkaista
tuon polun takia.
Katsokaapa kivien ystävät polkuideaa tuosta kuvasta!

Mukavaa tiistaita!

Ja jos haluatte, voitte käydä katsomassa vielä oheisen videon puistosta.
Löysin sen You Tubesta.

Kaikki kuvat tyttäreni.

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Siskokset

 juhannusruusu
Rosa spinosissima ´Plena` (ent. pimpinellifolia Plena)  
ロサ スピノシッシマ

Nyt on juhannusruusun siskoineen,
 eli Pimpinellasuvun-ruusujen, aika astella estradille.
Viime vuonna niiden kukinta taisi olla ennätysmyöhäistä. 
Omien merkintöjen mukaan kukkia alkoi ilmaantumaan vasta juhannuksen jälkeen. 
Tänä vuonna kukinta on puolestaan ennätysaikaista.
Eroa viime vuoteen nähden on noin kolme viikkoa. 

Luonto on ihmeellistä, 
se kulkee omia aikataulujaan.
Me puutarhurit emme voi oikeastaan paljoakaan vaikuttaa kasveihimme. 
Toki hyvällä hoidolla hyvinvointiin,
mutta kasvien menestys ja aikataulut ovat niin monesta muustakin tekijästä kiinni.
Tämä kaikki tekee ehkä meille ihmisille aika hyvää.
Emme voi hallita kaikkea,
voimme ehkä hieman vain ohjailla. 

Mutta yksi asia meidän kannattaa muistaa.
Nimittäin muistaa ihailla kukkien loistoa ja kasvien kauneutta,
juuri silloin kun on niiden aika. 
Ja nyt ruusujen kukoistuksen aloittaa nämä kaunottaret. 

 tarhapimpinellaruusu ´Linnanmäki`
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Linnanmäki`

Olen aivan ihastuksissani, tämän yksinkertaisen kauneuden edessä. 
Istutin ´Linnanmäen` jo kolme kesää sitten Vaahteramäelle.
Löysin taimimyymälästä vähän reppanan taimen poistolaarista.
Ajan kanssa tuosta reppanasta on kehkeytynyt oikein reipas pensas.
Tänä kesänä se kukkii ensimmäisen kerran runsaammin. 
Nyt harmittaa, etten istuttanut sitä yläpihalle ja johonkin näkyvään paikkaan. 
Ehkä ostan vielä toisen taimen tai sitten odottelen juurivesoja, josta voin lisätä sitä. 

 morsionruusu
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Juhannusmorsian`

papulanruusu
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Papula´  

Täytyy muuten lisätä vielä, 
että näihin kaikkiin ruusuihin liittyy tarina, 
siksi ne ovat erityisen rakkaita.
Juhannusruusun olen kasvattanut juurivesasta, jonka olen saanut tädiltäni.
´Linnanmäki` on poistolaarireppana.
Morsionruusu on juurivesa-alku ystävältäni Hannalta
ja papulanruusun olen saanut mieheltäni synttärilahjaksi.
Kun katselen näitä herttaisia kukkijoita,
en näe vain kauniita kukkia, 
vaan ne tuovat mieleen myös lämpimiä ajatuksia rakkaista ihmisistä,  
joilta kasvit ovat peräisin. 

Täältä löydät lisää juttua Pimpinellaruusuista ja niiden hoidosta.

Kaunista sunnuntaita!

Minä taidan puuhailla tänään puutarhassa.
Eilen olin pihalla oikeastaan koko päivän.
Kitkin ja kitkin. 
Ensin en meinannut oikein tietää, mistä alottaisin, kun hommaa on rästissä niin paljon. 
Mutta kitkeminen oli loistava valinta,
 siinä näkee kättensä jäljen ja puutarha siistiytyy huomattavasti. 
Kitkemisen lomassa huomaa myös paremmin kasvien kunnon 
ja osaa suunnitella paremmin mahdollisia hoitotoimia.
Kitkeminen tekee hyvää myös kitkijälle. 
Siinä ehtii ajatella ja suunnitella.
 Pää järjestyy samaan tahtiin, kuin puutarhakin.
Mitä sinä ajattelit tehdä tänään?

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Kesäaamun fiiliksiä

loistokärhö ´Andromeda`
Clematis
センニンソウ
クレマチス

Raskaan viikon jälkeen on ihan parasta kierrellä 
lauantai-aamuna omassa puutarhassa.
Tämä taitaa olla neljän viikon jälkeen ensimmäinen viikonloppu,
jolloin ehdin olla kotona, eikä kalenterissa näy yhtään merkintää.
Sellaisia viikonloppuja kaipaa ja tarvitsee.
Olen muutenkin kotihiiri, enkä oikeastaan ikinä kyllästy olemaan kotona.
Nimittäin täällä on mun tärkeimmät harrastuksetkin,
ihmisistä puhuunottamattakaan. 


 Aurinko oli tänään erityisen kirkas, 
monen pilvisen päivän jälkeen.
Viikko on ollut kylmä,
mutta onneksi täällä ei halla sentään vieraillut.
Mäkisessä paikassa on se hyvä puoli,
ettei halla yleensä tänne jaksa kiivetäkään.
Tämä lämmin kevät on saanut kesän tuntumaan olevan pidemmällä, 
kuin se onkaan.
Vanhan kansan mukaan vasta huomenna 10.6. on kesäkukkien turvallinen istutuspäivä.
Myös monet kylvöt tehtiin ennen vasta tämän rajapyykin jälkeen.

  kolmiokäenkaali
Oxalis triangularis
false shamrock
オキザリス ・トライアングラリス
カタバミ

 Australian villipelargoni
 Pelargonium australe
wild geranium
テンジクアオイ

Sain muuten tänä talvena ensimmäisen kerran talvetettua Australian villipelargonin. 
Saviruukku taisi olla se keino. 
Aiemmin olen yrittänyt talvettaa sitä muoviruukussa, erittäin huonoin tuloksin.

 saksankirveli
Myrrhis odorata
スイートシスリー 

 papulanruusu
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Papula´  

Juhannusruusu siskoineen on ottanut varaslähdön.
Suloisia ruusuja on ennätysaikaisin kukassa siellä ja täällä puutarhassamme.

 Myös koivuangervo alkaa availemaan kukkiaan.

 rautatienomenapuu
Malus ´Hyvingiensis`
セイヨウリンゴ


 Iris sibirica
siperiankurjenmiekka
Siberian Iris
あやめ 【 菖蒲 】

 Aamuauringon säteet yhdessä suurten puiden kanssa 
heittelevät valonsäteitä ja varjoja etupihalle. 
Syntyy ihania tunnelmia,
vaikka kuviin niitä ei meinaa saada taltioitua.

Kaunista kesäviikonloppua,
lepoa ja puuhastelua sopivassa suhteessa!

P.S. Olen todella pahoillani, että olen tällä viikolla vastaillut niin huonosti kommentteihinne!
Olen lukenut kyllä joka ikisen kommentin ja iloinnut niistä.
Vuorovaikutus on tässä bloggaamisessa yksi ehdottoman parhaita juttuja. 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

torstai 7. kesäkuuta 2018

Upeat laukat

   laukka
Allium
アリウム

Sipulikukkien kausi jatkuu oikeastaan koko kasvukauden ajan.
Nyt ovat vuorossa upeat ja ylväät laukkakasvit.
Ne ovat parhaimmillaan muiden kasvien seassa, 
koska lehdet usein kellastuvat hieman rumiksi.
Niiden kukinnot nousevat upean ylväästi yli muun kasvuston
ja luovat kauniita, pitsimäisiä palloja puutarhaan.


Oletko sinä laukkojen ystävä?

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Keltaisen hehku

 kevätesikko
Primula veris
キバナノクリンザクラ

Keltainen väri jakaa mielipiteet yleensä aika jyrkästi.
Itse en ole koskaan ollut keltaisen ystävä,
mutta jotain kummaa vetoa tähän auringon väriin olen tuntenut tänä keväänä. 

Olemme itse valinneet talomme väriksi kartanonkeltaisen,
eikä se ole koskaan kaduttanut. 
Koimme, että se vain sopi talomme väriksi parhaiten ja piste.
Muuten meiltä ei löydy keltaista esim. sisustuksesta tai vaatteistamme.

Ehkä juuri tämän talon värin vuoksi,
 en ole koskaan oikein tykännyt keltakukkaisista kasveista puutarhassa.
Puutarhaa perustattaessa, 
haalin kasvien alkuja kaikilta tutuilta ja tuntemattomilta kasviahmattiin puutarhaamme. 
Rakentamisen jälkeen yleensä ovat rahat vähissä, 
ja innoissaan sitä haalii kaiken ilmaisen, mitä vain sattuu saamaan.
Saaduissa perennoissa valtavärit sattuivat olemaan keltaista ja violettia. 
Se ahdisti minua pitkään.
Tunsin, että violetti ja keltainen yhdessä ovat liian voimakkaat.
Tunnetta lisäsi keltainen talomme. 
Niinpä vuosien saatossa olen karsinut keltaiset kasvit pois kokonaan. 
Liilaa löytyy vielä harvoista paikoista.

 kullero
Trollius 

En tiedä,
 onko viimeisien kesien ja talvien sateilla ja harmaudella 
osuutensa tähän keltaisen kaipuuseen.
Auringon puutteessa alkoi silmillään etsimään keltaista ja nauttimaan näkemästään.
Nämä keltaiset kukat löytyivät Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta.
En ole vielä niin paljon keltaisen lumoissa, että väriä löytyisi omasta puutarhasta.
Tosin pientä harkintaa on jo murrettua ja hailakkaa keltaista kukintaa kohtaan. 
Viimeisen kuvan pionissa on juuri sopiva häivähdys keltaista, kukan heteissä.
Se tuo juuri sopivasti lämpöä ja iloa minun makuuni. 

atsalea 
Rhododendron
アザレア

Olisi kiva kuulla teidän mielipiteenne keltaisista kukista.
Mitkä ovat teidän keltaiset lempparikukat
vai kuuluuko keltainen inhokkiväreihinne?

kaukasianpioni
Paeonia mlokosewitschii
タン科


 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Hämäläistä touhua


Tänä keväänä, vai pitäisikö sanoa jo kesänä,
olen ollut kirjaimellisesti hidas hämäläinen.
Tai ainakin luonto on näyttänyt niin nopean puolensa,
ettei tämä hämäläinen ole meinannut perässä pysyä.

Oman osuutensa näihin fiiliksiin on tietysti omalla työlläni.
Ensin odottaa kevättä kuin kuuta nousevaa,
töiden aloituksen ja oman puutarhan vuoksi.
Ja sitten yhtäkkiä kaikki tapahtuukin niin nopeaa tahtia,
ettei meinaa vuorokaudessa tunnit riittämään.

oliiviyrtti
Santolina viridis 

Vaikka teenkin töitä puutarhan parissa,
omassa puutarhassa puuhailu on parasta terapiaa työn vastapainona.
Omassa puutarhassa voi tehdä hommia siihen tahtiin kuin ehtii.
Siellä saa välillä haahuilla, miettiä ja pohtia.
Kun stressaa tai haluaa saada ajatuksensa järjestykseen,
minulle parasta lääkettä on
omassa puutarhassa tonkiminen.

 sitruunatimjami
Thymus vulgaris

Tänä keväänä hommat ovat edenneet hitaasti, mutta varmasti.
Aikapulan vuoksi, mitään hommaa ei ole ehtinyt tekemään kerrasta loppuun
ja keskeneräisyyttä on ollut pakko oppia sietämään.
Silti kevätkylvöt ja muut hommat ovat edenneet pieni pala kerrallaan.
Osa kasveista on omia taimia, osa ostotaimia ja osan olen suorakylvänyt.

tarhakehäkukka
Calendula officinalis 
キンセンカ

 ranskalainen rakuuna
Artemisia dracunculus var. sativa
タラゴン

Viikonloppuna päätin, että nautin aina homma kerrallaan kaikesta.
Yritän hoitaa yhden asian kerrallaan, nautiskellen,
enkä vain ihmetellen, mitä kaikkea onkaan tekemättä.

rosmariini
Rosmarinus officinalis
ローズマリー


Kasvihuoneessakin alkaa näyttämään olevan kaikki kasvua vailla. 
Istutin kaikki kasvit viime vuotiseen tapaan ruukkuihin tai kasvusäkkehin.
Koin tavan erittäin toimivaksi viime kesänä,
siksi ei ollut mitään tarvetta muutokseen.

tummakurjenpolvi
Geranium phaeum ´Album`
ゲラニウム ファエウム アルブム

Vähän samankaltaisia ajatuksia on ollut mielessä
myös yleisesti elämän nopeuden suhteen,
erityisesti tänä viikonloppuna.
Edellisen postauksen #olisinpatiennyt -haaste toi monia mietteitä mieleen.
Lisäksi ylioppilasviikonloppu ja omien lasten kasvu on saanut tuntemaan,
ettei perässä meinaa oikein pysyä. 
Niin nopeasti aika juoksee.
Se on hyvä se ja niin pitääkin mennä.
Kuitenkin sitä havahtuu, että osaako nauttia juuri siitä hetkestä, jota paraikaa elää.
Sitä helposti miettii menneitä tai huolehtii tulevasta,
kun kaunis kuluva hetki jää samanaikaisesti ehkä huomaamatta.

Yritetään nähdä juuri tämän hetken kauneus,
niin puutarhassa, kuin koko elämässä
juuri tänään!

 lehtoakileija
Aquilegia vulgaris 
オダマキ 尋常性

 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

#olisinpatiennyt


#olisinpatiennyt 
että elämän polku on jokaisella omansa.
Polku, joka tekee meistä jokaisesta ainutlaatuisen
osaajan, persoonan, ajattelijan ja tuntijan.
Olisinpa tiennyt, että elämän polut voivat olla niin moninaisia,
eikä vain suoria ja nopeita moottoriteitä päämäärää kohti.
Moottoritiet ovat itseasiassa aika tylsiä.
Mutkittelevilla poluilla näkee, oppii ja aistii moottoriteitä enemmän.
Ja juuri niillä omilla reiteillä minusta tuli ja tulee edelleen enemmän juuri minä.
Minä, jonka taitoja ja ajatuksia täällä maailmassa tarvitaan.
Jokaisella meillä on oma tärkeä paikkamme,
jota kukaan muu ei voi täyttää.


Tämän upean Maaret Kallion haasteen myötä,
 haluan toivottaa kaikille valmistuville
 ja omaa polun löytämistä odottaville, 
oikein ihanaa juhlapäivää
ja onnea!


Somesta löytyy hästägillä #olisinpatiennyt, 
monien suomalaisten ajatuksia, mitä he haluaisivat sanoa nuorelle itselleen 
ja samalla tämän päivän nuorille.
Koppaa sinäkin Maaret Kallion haaste,
kaiva nuoruuden kuvasi esiin
ja kerro, mitä sinä haluaisit sanoa nuorelle itsellesi.

 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.