Nämä tapahtumarikkaan toissaviikon postaukset laahaavat armottomasti jäljessä.
Niin paljon näin ja haluaisin teillekin kertoa kaiken.
Tulee ihan sellainen olo, kuin ennen vanhaan joku oli käynyt matkoilla
ja näytti dia-kuvia kylään tulleille ystäville väsyttämiseen asti.
Onneksi täällä blogimaailmassa voi itse valita kiinnostavimmat asiat
ja hypätä muiden yli.
Tulimme
siskoni ja muiden ihanien puutarhaystävieni kanssa juuri edellisenä yönä Tukholmasta.
Mutta halusin silti käydä oman paikkakunnan messuilla.
Paikallisiin yrityksiin tutustuminen ja puutarhatuttujen tapaaminen on aina yhtä mukavaa.
Lahden messuilla oli aika mukava tunnelma.
Messuilla on perinteisesti eri yritysten terassinäyttely
ja messuvieraiden äänestys kauneimmasta terassista.
Kilpailun voiton vei Kinnarin tila.
Enkä ihmettele yhtään yleisöäänestyksen tulosta.
Muut yritykset eivät oikeastaan olleet panostaneet osastoihinsa kummoisesti.
Itse tuotteet olivat esillä, mutta somistamiseen ei oltu oikein uhrattu ideoita.
Onneksi Kinnarin tilan terassilla riitti katseltavaa muidenkin edestä.
Koristelussa oli tuoreimpia puutarhatrendejä hyvin nähtävillä.
Maassa huolettomasti kuorikatetta, eri pariset rautakalusteet houkuttelivat istumaan
ja naruamppelit olivat rouhealla taustalla.
ruska-alvejuuri
Dryopteris erythrosora
ベニシダ
Parasta antia messuilla olivat kasvit ja upeat, harvinaiset kasvit.
Messujen ajankohta mahdollistaa runsaamman kasvivalikoiman myynnin
ja messuvieraat tykkäävät myös ostaa kotiinviemisiä.
Perennoja, pelargoneja, yrttejä ja puuvartisia kasveja oli huikea määrä.
Myös Tukholman messuilla nähtyjä trendikasveja oli saatavilla.
Näin eukalyptuspuun, käenkaaleja, pelargonien erikoislajikkeita,
harvinaisia havukasveja, pensaita ja perennoja.
jolla on joka messuilla aina yksi suosikkiosastoistani.
Corylopsis pauciflora
ヒュウガミズキ
Näitä oli herkkiksiä näimme ihanassa Zetasissakin.
Tähän väliin on pakko kertoa teille, miten Pöntisen Puutarha liittyy mun omaan historiaani.
Olin ollut vuosia intohimoinen kotipuutarhuri, mutta minulle ei tullut koskaan kuitenkaan mieleeni, että siitä voisi tulla oikeasti ammattikin.
Vierailimme puutarhystäväni Hannan kanssa tuolla Pöntisellä.
Emme tajunneet, että sulkemisaikakin oli jo ohitse. Innoissamme jatkoimme kyselyä Hannu Pöntiseltä mielenkiintoisista kasveista. Hän auliisti vastaili eikä yhtään hoputtanut meitä pois.
Yhtäkkiä siellä kasvihuoneessa välähti, mähän voisin olla puutarhuri myös ammatiltani.
Tulin kotiin takakontti täynnä kasveja ja heti rustasin ylös puutarhapäiväkirjaani
tulevaisuuden suunnitelmani.
Ja muutaman vuoden jälkeen olin puutarhakoulussa.
Vuosien jälkeen huomasin päiväkirjamerkinnän,
siinä oli myös haave oman yrityksen perustamisesta,
sekin haave on toteutunut vuosien saatossa.
Kannattaa siis haaveilla, suunnitella ja kirjata ajatuksensa ylös.
Ne saattavat hyvinkin toteutua...
Tukholman messuilla ihmettelimme valtavia kasveja koristelussa.
Ei Lahden messujen ideapihan omenapuukaan ihan pieni ollut.
Ideapihalla oli hauskoja ideoita.
Ei tosin mitään valtavan uutta, mutta kotipuutarhoihin ihan käyttökelpoisen oloista.
Hippibussia voisi pitää vaikka oleskelupaikkana puutarhassa.
Myös nämä trendikkäät tuolit ovat sieltä.
Lauran kaupassa on kaikkea maan ja taivaan väliltä, varmasti yllätyt jos käyt siellä.
Vääksy on muutenkin suositeltava vierailukohde.
Pienet putiikit ja kahvilat sekä kaunis luonto antaa katseltavaa vaikka kokonaiseksi päiväksi.
Kasvi- ja puutarhatarvikkeiden valikoima on huikea.
Tuollaisia upeita kasvitauluja haikailin jo Ruotsissa.
Ja nyt niitä löytyikin aivan kotinurkilta.
Kasvien lisäksi parasta olivat messujen ohjelma.
Tässä
Saila Routio kertoo, kuinka onnistuu hyvin parveke- ja astiaviljelyssä.
Olisin voinnut kuunnella vaikka kaikki luennot,
aiheet olivat todella mielenkiintoisia.
Ja mikä parasta on sattua Sailan kaltaisen kasvitietäjän kanssa,
Lammilaisen Porkkalan kartanon puutarhamyymälän osastolle.
Tukimme varmasti koko osaston, kun höyrysimme
ja taisimme vähän kiljuakin mahtavia kasveja bongatessamme.
Kasveista täytyi tietää, ne olivat vasta pieniä ja laput olivat tieteellisillä nimillä.
Kun Saila innostui löytäessään japanilaisen jättililjan,
pitihän munkin sellainen kotiin viedä....
Messut ovat siis hyvä paikka tavata puutarhaystäviäkin.
Kukkakauppilailla oli perinteisesti näyttely Pihapiirimessuilla.
Tänä vuonna teemana oli "Rakkautta ilmassa".
Pieni vinkki muuten messujen järjestäjille ensi vuodeksi.
Sijoittakaa nämä kukkakauppiaiden työt tummaa seinää vasten.
Näin työt tulevat oikeuksiinsa ja ne on kauniimpi kuvata.
Nyt tausta oli rauhaton ja kauniit työt eivät oikein päässeet esille.
Tälläinen oli Lahden Pihapiirimessujen tarjonta tänä vuonna minun silmieni kautta katseltuna.
Paljon oli hienoa ja ainutlaatuista,
ainoa miinus yleiskoristelun vaisuus ja toisto viime vuosista (esim. saapasidea).
Ensi vuonna menen messuille ehdottamasti uudestaan!
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
