Haaste

valkoinen pihasyreeni

Syringa vulgaris ´Alba`

Sain jo aikapäiviä sitten haasteen Salaisen Puutarha:n Puutarhurilta.

En ole unohtanut haastetta, vaikka vastaus onkin viipynyt.

Tässä se nyt tulee...

 Haasteen säännöt menevät näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksi 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Haastettujen tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa

5. Sinun tulee kertoa ketkä haastat

6. Ei takaisin haastamista

Eli 11 asiaa minusta:

- Olen kahden lapsen äiti ja yhden miehen vaimo.

- Olen ollut ensin harrastajapuutarhuri 

ja myöhemmin tajusin hurahtaneeni asiaan niin, että opiskelin puutarhuriksi.
Nykyään harrastus ja ammatti limittyvät ja lomittuvat toisiinsa.

- Tykkään valkoisista kukista.

- En tykkää keltaisesta puutarhassani. (Voikukat riittävät)

- Heikkouteni on puutarhakirjat ja lehdet.

- Tykkään olla kotona.

- Mutta tykkään myös matkustella. Tosin kesällä en halua mihinkään.

- Tykkään musiikista, mutta olen tosi epämusikaalinen.

- Kuopsuttelun ohella valokuvaus on toinen harrastukseni. Ja ne yhdistyvät kivasti.

- Inhoan ikkunanpesua, siksi siirränkin sitä aina vain hamaan tulevaisuuteen.

- Haluaisin että puutarhastani olisi avarat näkymät, 

mutta välillä kaipaan salaista soppea, jonne kukaan ei näe.

Ja sitten Salaisen Puutarhan Puutarhurin kysymykset:

1. Montako eri kasvilajia pihallasi kasvaa?

En tiedä yhtään, tosi paljon.

Pidän kasveistani kirjaa, vanhanaikaisen kasvikortistosysteemin avulla.

Mutta en jaksanu alkaa laskemaan niitä.

Jossain hurahduksen vaiheessa lajien määrä oli tärkeää, 

mutta nykyään pidän tärkeänä että puutarhassani on mielikasvejani.

Pidän myös tärkeänä että kasvit viihtyvät.

2. Lempikasvisi?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan koivuangervo (Spiraea betulifolia).

Mutta tykkään tosi monista muistakin kasveista. 

(Vanhanajan pensasruusuista, syreeneistä, pioneista, kurjenpolvista, kuunliljoista ja havuista)

3. Romanttinen, moderni vai siltä väliltä oleva piha, mistä pidät ja miksi?

Romanttinen ja rönsyävä, mutta hallinnassa oleva.

Asumme maalla, joten miljöökin tulee ottaa huomioon.

4. Mieleenpainuvin puutarhavierailu, missä ja miksi?

Voi, niitä on monia.

Jokainen puutarha joka on omistajalleen rakas ja tärkeä, ja kuvastaa omistajansa persoonallisuutta on upea.

Mutta ehkä Uudessa-Seelannissa olen nähnyt kauneimpia puutarhoja maailmassa.

5. Minkä puutarha-aiheisen vierailun/matkan haluaisit vielä tehdä?

Haluaisin Italiaan ja Englantiin...

Mutta myös Uusi-Seelanti ja Japani ovat vieneet sydämeni aiemmilla matkoillani, 

joten kumpaankin maahan lähtisin heti kun tulisi mahdollisuus.

6. Kuinka paljon käytät aikaa pihan hoitamiseen?

Oikeastaan kaiken vapaa-aikani. 

7. Mikä on tärkeintä puutarhanhoidossa?

Että nauttii, sekä kättensä töistä että kasveista. Ja pysähtyy välillä. (Opettelen sitä itsekin)

Ja se että puutarha on oman näköinen. 

8. Uskotko kuun vaikutukseen puutarhanhoidossa? Miksi? Oletko kokeillut?

Uskon, esimerkiksi siemenet itää erilailla kuun eri vaiheissa.

9. Kasvatatko paljon taimia itse, vai ostatko valmiina?

Aina päätän, että en esikasvata mitään. 

Mutta hupskeikkaa kaikki paikat täyttyvät purkeista ja purnukoista kevättalvella.

Tänä vuonna olen ostanut vain 2 kesäkukkaa, muut olen kasvattanut itse tai talvettanut autotallissa.

10. Omistatko kasvihuoneen? Jos niin, mitä siellä kasvatat?

En omista, mutta haaveilen kovasti. 

Mun haaveissani on vain niin ihana kasvihuone, että rahapussi on siirtänyt sen hankintaa.

Haaveiden kasvihuone löydetty ja lainattu Pinterestistä. 

http://goldenagegardens.blogspot.com/2010/02/hartley-botanic-greenhouse.html

11. Paras puutarhavinkkisi? :)

Kaiken alku on hyvä kasvualusta.

Hoida maata, niin kasvit kukoistavat.

Ja muista;

THERE ARE NO GARDENING MISTAKES,

ONLY EXPERIMENTS.

- Janet Kliburn Philips-

isabellansyreeni

Syringa Preston-Ryhmä ´Isabella`

Poikkean haasteen säännöistä siten, että jatkan haastetta Salaisen Puutarhurin kysymyksillä.

(Ne kertovat paljon bloggaajasta.)

Ja vielä "kapinoin" ja haastan mukaan sellaisia puutarhabloggaajia, 

jotka ovat aloittaneet bloggauksen tänä vuonna.
Esim. siskoni blogi:
Mutamäki mustikoilla
on haastettu täten mukaan.

Napatkaa muutkin uudet bloggaajat haaste mukaan, ketkä tunnette sen omaksenne.
Olisi mukava tutustua teihin! :)
(Laittakaa kommentteihin vinkki, niin me tullaan vierailulle blogiinne....)

Kärsivällisyys kasvaa...?

 laukka

Allium 

Tänään mun kärsivällisyys ei meinannut riittää puutarhassa.

Tuntuu että olen vaan kitkenyt ja kitkenyt viime aikoina.

On mukavaa kun on ravinteikas ja hyvä maaperä. 

Mutta kaikella on puolensa. 

Täällä kottarit ovat aivan välttämätön väline kitkemisessä.

Eikä yhdet kottarit riitä mihinkään, 

kun on seitsemän kertaa vienyt lastin kompostiin, voi jo jotain näkyä.

Toinen asia mitä olen tehnyt kitkennän ohessa, on lehtokotiloiden  keräys.

Satukirjoissa kotilot ovat sööttejä, mutta omassa puutarhassa hymy hyytyy.

En tiedä, yrittävätkö kotilot olla vitsikkäitä tai herttaisia, 

vai mitä tää on..?

Nakertavat sydämen muotoisia reikiä mun kuunliljoihin??

No, ei tässä valitus auta.

Ei muuta kuin kitkentää ja kotiloiden keräystä ja ferramolia. 

Toivoisin että kaikki kasvit olisivat kuin 

koivuangervo (Spiraea betulifolia).

tai komeamaksaruoho (Sedum ´Herbsfreude`).

Kummatkin ovat tiiviitä ja pyöreitä, eivätkä päästä rikkakasveja lävitseen.

Pidän pienistä ja pyöreistä kasveista, joita ei tarvitse tukea.

Ai niin, puutarha kuvaa puutarhuria...

pieni ja pyöreä...

 Tiedän, että kasvivalinnoilla voi auttaa puutarhan työmäärässä.

Ehkä en olekaan tyyppiä, joka viihtyy helppohoitoisessa puutarhassa.

Mutta kyllä mä tuskastun välillä.

On vaikeaa tasapainotella, 

että osaa myös nauttia puutarhastaan ja pitää siitä silti hyvää huolta.

Leena Luoto sanoi jotenkin tähän tapaan että 

"Ihminen ei hoida puutarhaa, 

vaan puutarhan tulee hoitaa ihmistä."

Kun työmäärä alkaa ahdistaa,

kannattaa pysähtyä katsomaan mitä kaunista näkyy.

Mitä on saanut jo aikaan.

Onneksi rikkaruohojen lisäksi kasvaa myös kaikkea kaunista.

tummakurjenpolvi valkoinen

Geranium phaeum ´Album`

marjatanalppiruusu ´Mikkeli`

Rhododendron Tigerstedtii-Ryhmä `St Michel`

Juhannusruusu

Rosa spinosissima ´Plena`

aloittelee jo kukintaansa. 

Tuli jo nyt haikea olo...toivottavasti kukinta kestää mahdollisimman pitkään.

lehtoakileija

Aquilegia vulgaris

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Muistakaa myös nauttia,

minäkin yritän.... :)

Puutarhabloggaajien ilta

Sain muutama viikko sitten ihanan kutsun sähköpostiini.

Kotipuutarha-lehti järjesti eilen illan puutarhabloggaajille, Mosa interiorsin kauniissa tiloissa.

Ja minähän otin kutsun mielelläni vastaan.

 Paikalla oli paljon mielenkiitoisia ihmisiä:

Muita puutarhabloggaajia, joihin oli todella hauska tutustua.

Kaikkien kanssa ei edes ehtinyt jutella. Mutta mielenkiitoista oli tavata:

Kati Oravan kesäpesä-blogista

Satu Kukkaiselämää-blogista

Marja Suvikumpu-blogista

Maria Kanelia ja kardemummaa-blogista

Cheri Autuas olo-blogista

Kotipuutarhalehden taitavia ja mukavia tekijöitä.

Biologi Leena Luoto, jonka kirja Oman pihan terveydeksi, on tärkeä työväline minulle.

Valokuvaaja ja puutarhuri Hanna Marttinen, jonka huikeita kuvia löytyy puutarhalehdistä ja kirjoista.

Oma lempparini on Puutarhan vihreä vuosi, jossa on huikeita ja raikkaita kuvia puutarhoista ja kasveista.

Hannalta saimme paljon hyödyllisiä vinkkejä ja ohjeita puutarhavalokuvaukseen. 

Tosin naureskelimme, että blogeissa voi vähän aikaa olla hiljaista kun kukaan ei uskalla enää julkaista kuviaan....

 Myös suunnitteluhortonomi Kati Jukarainen oli paikalla.

 Kati antaa todella kekseliäitä suunnitelmavinkkejä Kotipuutarhalehden joka numerossa.

Tykkään Katin kasviyhdistelmistä, niissä on kivaa kontrastia.

Katilla on myös oma puutarhablogi Katin puutarha.

Huipuinta oli jutella kasviguru ja tietokirjailja Ella Rädyn kanssa.
Meillä olisi juttua riittänyt varmaan viikoksi.

Ellan kirjat Viljelykasvien nimistö ja Viheralueiden puut ja pensaat, ovat päivittäiset työvälineeni.

Myös tänä vuonna ilmestynyt hurmaava Suomalainen metsäpuutarha-kirja on iltalukemiseni.

Suomalaisen metsäpuutarha-kirjan on kuvannut Hanna Marttinen.

(kuva: Maria Kanelia ja kardemummaa-blogista)

Saimme kotiin viemisiksi ihanan tuliaiskassin.

Täällä Vaahteramäellä tuotteille on varmasti käyttöä 

ja lehdet saa puutarhahullu siskoni (Mutamäki mustikoilla-blogista) omakseen.

Omat lehdet kolahtavat jo postilaatikkoon...

Kiitos kaikille illan järjestäneille! :)

Paulan satumaassa

Viime lauantainen puutarhabloggaajien tapaaminen, 

 jatkui ihanassa Paula Ritanen-Närhen puutarhassa.

Paula on monelle tuttu Puutarhaunelmia-ohjelmasta sekä puutarhakirjoistaan ja artikkeleistaan.

Me toisillemme aiemmin vieraat bloggarit, menimme kylään puutarhaan,

 jonka omistajat tunsimme vain julkisuudesta. 

Ja silti heti ensi hetkestä lähtien, olimme kuin ystäväporukka kyläilemässä hyvällä ystävällämme.

Tunnelma oli todella välitön ja lämmin.

Iloinen Paula huikkasi pihatien päästä meille ensiksi tulleille: "Mihinkäs te ootte tulossa?"

Ja siitä se juttu lähti, eikä siitä loppua tullut.

On sanottu että puutarha kuvaa omistajaansa.

Tässä puutarhassa sanonta on totta.

Jos Paula oli iloinen, sydämellinen, leppoisa, kekseliäs, kotoisa, lämminhenkinen ym. ym.

niin sitä oli myös hänen puutarhansa.

Olimme kuin pienet tytöt satumaassa.

Ihailimme ja ihmettelimme, emmekä tieneet mihin suuntaan olisimme katsoneet.

Kaikkialla oli niin paljon kekseliäisyyttä ja ideoita.

Kärhöjä oli monessa paikassa.

Yksi kärhö odotti istutusta, 

voin vain kuvitella miltä se näyttää kesän lopussa kun se on valloittanut tuolin.

Hyötykasveja kasvoi kekseliäästi kaikkialla.

Ja ne oli koristeellisia jo itsessään.

Huomaa perunat kauppakasseissa, pärekorissa ja seinustalla.

Enää ei saa koskaan sanoa, ettei muka ole tilaa.

Pelargoneilla oli oma huone.

Tai taisi se olla vähän Paulankin rentoutumispaikka.

Huvimajassa oli hauskoja ja nostalgisia asetelmia

Työkalut olivat koristeita ja käytössä.

Ihana uusi lasihuone.

Pestyt saviruukut olivat käyttövalmiina ja kauniina reunuksena.

Ihastuin moneen ideaan Paulan puutarhassa.

Mutta mieleenpainuvinta oli kuitenkin tunnelma.

Jotain samaa haluaisin omaan puutarhaanikin,

kotoisan, hyväksyvän, rennon, rauhouttavan ja leppoisan tunnelman.

Tuntui kuin puutarha olisi ollut kaukana ´pahasta` maailmasta.

Kiitos Paulalle ja hänen miehelleen, että avasitte ovenne ihastuttavaan puutarhaanne!

Ja kiitos myös koko ihanalle puutarhaystävien porukalle huippu mukavasta päivästä!

Paulan puutarhasta voit lukea lisää:

Sekä muista ihastuttavista blogeista:

Rikkaruohoelämää

Paratiisinpalasia ja pieniä ihmeitä

Kuusiranta- ihan metsässä

Tuijan koti ja puutarha

Autuas olo

Anun puutarha

Homesick