keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Soilikki

soilikki
Streptocarpus ´Snowlina`


Mummon ikkunalautaakin koristanut ihastuttava soilikki
on suloinen ruukkukasvi.
Se on oikeasti ruohovartinen perenna, 
mutta huonekasvina tai kesäkukkana se on koristanut koteja jo yli vuosisadan. 
Lajikkeita on monia ja nykyiset soilikit ovat pitkän jalostustyön tulos.



Meille on valikoitunut yllätysyllätys valkoinen ´Snowlina`-lajike.
Valkoisen torvimaisen kukan nielussa on keltaisia läikkiä.
Soilikkeja löytyy eri punaisen ja violetin sävyistä melkein mustaan.
Eli valinnan varaa löytyy tämän valkoisen lisäksi. 





Soilikin hoito-ohje


- Viihtyy hajavalossa, 
ei viihdy suorassa auringonvalossa.
- Viihtyy sekä lämpimässä että viileässä lämpötilassa. 
Lämpötilan tulee olla kuitenkin yli 5 astetta.
- Soilikki pitää tasaisesta kosteudesta keväästä syksyyn. 
Parhaiten soilikin kastelu onnistuu altakasteluna tai 
seisottamalla ruukkua vedessä noin kymmenen minuutin ajan.
Jos pidät soilikkiasi talvella viileämmässä lämpötilassa, 
silloin kastelua voi vähentää.
- Lannoitetaan kahden ämmän välissä, eli maaliskuusta marraskuuhun.
Talvella lannoitusta ei tarvita.
- Istutetaan uuteen ruukkuun ja multa vaihdetaan keväällä. 
Soilikki viihtyy matalahkossa ruukussa ja 
se istutetaan aina entiseen syvyyteensä.
Suuren ruukun sijasta soilikki kannattaa jakaa, 
jos ruukku alkaa käydä pieneksi. 
- Soilikkia voidaan lisätä lehtipistokkaista keväällä tai 
mullanvaihdon yhteydessä jakamalla. 
- Mahdollisia soilikin tuholaisia  
 voivat olla lehtikirva, 
villakilpikirva ja vihannespunkki.








Olisi kiva kuulla sinun kokemuksiasi soilikista.
Onko tämä mummolakasvi sinulle tuttu vai ihan uusi tuttavuus?


Mukavaa päivää ja paljon vihreyttä lumihankien keskelle!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
 sekä blogit.fi:n  kautta.



21 kommenttia:

  1. punainen Soilikki on niin tuttu minunkin lapsuudestani tuolta yli 80 vuoden takaa. jos kosketinkin Soilikin lehteä sain aina pahan ihotuman siitä. olin lapsena niin monelle asialle allerginen. En ole aikuisena uskaltanut kokeilla miten nyt olisi. Mutta siitä huolimatta se on yksi lempikukkani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuinka ihana kuulla, että soilikista on lapsuusmuistoja noin kaukaa. Soilikki on todella perinteikäs ja vaalimisen arvoinen kasvi.
      Allerginen reagtio ei ole kyllä kiva juttu. Itse napsaisin kuvaushetkellä omasta soilikista pari lehteä pois ihan paljain käsin ja minulle ei tullut onneksi mitään siitä. En pessyt käsiä välillä, vaan jatkoin kuvailuja. Mutta nämä allergiset oireet ovat aina niin yksilöllisiä. Ja kannattaa ilman muuta olla varovainen, jos on herkyyttä tiedossa.
      Nämä tarinat saavat minutkin innostumaan soilikista entistä enemmän. Harmi, kun ei ole enää mummoja kertomassa omia soilikki-tarinoitaan. Onneksi voi äidiltä, anopilta ja tädeiltä kysellä asiasta.

      Poista
  2. Hei. Miten olitkaan bongannut minun valkoisten kukkien kuvani instassa. Soilikki on yksi valkoisista lempikukistani. Hah olen soilikkini ostanut Lidlisttä ja voi hurja miten ne ovatkin jaksaneet kukkia. Nyt vuoden vaihteen aikana muutettuani joudun heittämän pois, olivtkin talven aikana aina pienessä kerrostalokodissani huonovointisia. Nyt on enemmin tilaa ja ikkunoita, hankin kyllä uusia. Äidilläni oli violetteja soilikkeja. Mutta valkoiset ovat vieneet minun huomioni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on tapana selailla instasta ihania kasvikuvia ja valkoiset kukat saavat minulta aina erityistä huomiota. Ja ihmeellisesti niitä tuleekin herkästi bongailtua.
      Ihana kuulla, että soilikit ovat monen suosikkeja ja niistä herää heti muistoja. Ja on tosiaan mahtavaa, että värejä löytyy todella paljon. Jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa.
      Toivottavasti löydät oman valkoisen soilikin uuteen kotiisi.

      Poista
  3. Soilikki on niin kaunis! Olen yrittänyt joitakin kertoja, lähinnä niitä samettisen tummia, mutta se ei ole pitkäikäinen minun hoidossani, kun olen välillä toisessa osoitteessa. Sitä ei soilikki tunnu sietävän, vaan vaatisi säännöllisempää hoitoa. Harmi vain, mutta elämäntapa karsii joitakin huonekasvien vaihtoehtoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne samettiset tummat ovatkin upeita. Jotenkin jopa kuninkaallisia.
      Sinulla on tosiaan haasteita, kun asut kahta kotia. Pitäisi olla aina mukana kissankuljetushäkit ja kasvien kuljetushäkit. :)

      Poista
  4. Kaunis!
    Minulla on aika kehno tietämys näistä huonekasveista, joten suuremmalla mielenkiinnolla luen näitä postauksiasi nyt. Kerran tässä uudelle saralle on astunut niin niistäkin pitäisi osata jotain sanoa :D Oma tietämys kun on vahvempaa tuolla ulkotiloissa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljastan sinulle, että minulla on monesti oma lehmä ojassa näissä postauksissani.
      Kasveja on niin paljon, että kaikesta ei voi tietää kaikkea. On kuitenkin ihana tutkia ja ottaa selvää kasvien hoidosta ja silloin tulee yleensä samalla rustailtua tänne blogiinkin ohjeita. Ne säilyvät täällä hyvässä tallessa myös omaksi muistinvirkisstykseksi.
      Kasvien maailma on niin hieno. Koskaan ei tulla täysin oppineiksi, joten haastetta, tutkittavaa ja harrastusta riittää hautaan saakka. Eipähän pääse kyllästymään. :)
      Iloa opiskeluihin ja kasvimaailman tutkimiseen!

      Poista
  5. Tämä oli oikein osuva postaus. Sain äidiltä syksykesällä kolme soilikin lehteä tai paremminkin, en ottanut enempää. Ne tekivät nopeasti juuria vesilasissa ja vain yksi lehti epäonnistui. Talven kituuttelivat ja nyt odotan että lähtisivät kunnon kasvuun. Taidan napata varuiksi vielä lisää lehtiä, hänellä on niin tuuhea kasvi ja kukkii ylempalttisesti upeassa punaisessa sävyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, miten hyvä sattuma ajankohdan kanssa!
      On niin kiva kuulla näitä tarinoita ja onnistumisia. Itse en ole kokeillut vielä tuota lehtipistokkaasta lisäystä. Tämä rohkaisee varmasti sekä minua että muita lukijoita kokeilemaan lisäystä. Varsinkin, jos näkee jollain ystävällä tai sukulaisella upean lajikkeen.

      Poista
  6. Tämä kasvi onkin tuttu tätini ikkunalaudalta. Äitini isosisko on ihan uskomaton huonekasvien kasvattaja ja hänen olohuoneensa on enemmän viherhuone kuin mikään muu.
    Kaunista viikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihanalta!
      Jollain on vain se vihreäpeukalo ja monet kodit ovat upeasti sisustettu vihreällä. Mummoni koti oli aina sellainen. Hänellä oli kasveja todella paljon ja kaikki voivat aina loistavasti. Hän lannoitti niitä ihan kotikonstein kahvilla ja vedellä, jossa oli lionnut kananmunankuoria.

      Kiitos samoin, kaunista viikkoa myös sinulle Outi! <3

      Poista
  7. Soma soilikki! Äidillä oli aikanaan paljon erilaisia soikikkeja. Niitä minulla ei ole, mutta taustalla häämöttävä sahalehtikaktus kylläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan mahtava kuulla näitä soilikki-muistoja! Ne taisivat olla suosittuja kasveja melkein joka talossa.
      Tuo sahalehtikaktus eli kalanruotokaktus on niin ihana myös. Olen kirjoitellut siitä täällä:
      http://versojavaahteramaelta.blogspot.com/2017/11/kalanruotoja.html Silloin se oli tosin ihan pikkuinen vielä.

      Poista
  8. Onpa kaunis tuo valkoinen soilikki ja se sopii kerrassaan hyvin sinun kauniiseen kotiisi! Nämä hoito-ohjeet ovat aina hyödyllisiä. Kiitos ja hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kuulla, että näistä ohjeista on hyötyä.
      Kiitos samoin, hyvää loppuviikkoa surullisista uutisista huolimatta!

      Poista
  9. En ole koskaan vielä omistanut soilikkia, ehkä odottelen sellaista vanhaa kantaa olevaa yksilöä vastaan tulevaksi. :) Sellaista ei ole tullut vastaan edes Soilikki ja pielikki -piirissä. Siellä taitaa innostus olla enemmän pelargoneissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoinen vanhaa kantaa oleva soilikki olisikin oikea aarre.
      Onko siellä teidän Soilikki ja pielikki- piirissä ketään soilikki-asiantuntijaa?
      Mulla olisi sellainen pyyntö, että näyttäisit näitä mun kuvia. Instassa nimittäin sain joltain ulkomaalaiselta kasviharrastajalta kommenttia, että näiden soilikkeina myytävien kasvien oikea suku olisikin Primula eli esikko. En oikein tiedä, oliko tämä kommentoija oikeasti asiantuntija vai muuten vaan kommentoija.

      Poista
    2. Voisin kysäistä ensi kerralla, jos vain muistan. Tädeissä on paljon tietoa ja varsinkin jos Anu Ranta pääsee paikalle, niin hän varmaan osaa kertoa vastauksen.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!