Vanhoja puutarhasuunnitelmia

Suunnitellut puutarhansuunnitteluopettaja L. Simberg

Katselen aina kirppareilla ja divareissa vanhoja puutarhakirjoja.

Tänä kesänä löysin Uusi puutarhakirja osat I ja II.

Kirjat ovat kirjoittaneet Frans Salonen ja Arvo Haapanen.

Nämä minun "uudet" kirjani ovat viides painos vuodelta 1952, Werner Söderström osakeyhtiöltä.

 Mutta ensimmäinen alkulause (niinkuin kirjassa sanotaan) on kirjoitettu vuonna 1944.

Olen hämmästellyt miten suurin osa puutarhatietoudesta ei ole muuttunut mihinkään.

Vain tekstin kieliasu on paikoin jopa huvittavaa. Olen viettänyt monta hauskaa hetkeä näitä kirjoja lukien. 

On jotenkin kiehtovaa tutkailla suomalaisen puutarhan historiaa. 

Meille on aina ollut tärkeää ja ehkä elinehtokin kasvattaa ruokaa. Mutta yllättävän paljon on ohjeita ja vinkkejä koristekasvien viljelyynkin.

Nämä puutarhasuunnitelmat ovat esimerkkejä kirjasta. 

Ne kertovat aika paljon ajan arvoista ja mieltymyksistä.

Muutama ote kirjasta:

"Kotipuutarhan järjestely"

"Koristetarhan suuruudesta on hyvin vaikeata mitään yleispätevää sanoa, mutta joka tapauksessa olisi suotavaa, että kodin ympäristö koetettaisiin istutuksin saada kauniiksi ja viihtyisäksi. Jokin juhlallinen havupuu, joka talvellakin pysyy vihreänä, kaunistaa erinomaisesti pihamaata. Valkorunkoiset koivut antavat kesähelteellä hauskaa varjoa ja vaahterat loistavat syksyisin kullankeltaisin lehdin. Vihreät nurmikot muodostavat värikkäille kukkakasveille kauniin pohjan. koristetarhaan on sovitettava myös lapsille leikkipaikat ja aikuisille oleskelupaikat, missä kesänlämpimillä voi istuskella ja ehkäpä juoda kahvia ja syödä jokin ateriakin."

" Mutta lopuksi on kiinnitettävä huomiota näkökohtiin, jotka ovat omiaan rajoittamaan puutarhan suuruutta. Nämä koskevat yhtä hyvin koriste- kuin hyötypuutarhaakin. Tärkein seikka on se, paljonko työtä ja varoja voidaan uhrata puutarhan hyväksi. Tätä on tarkoin mietittävä puutarhaa perustettaessa, sillä mikään ei ole ikävämpää kuin se, että tehdään niin suuri puutarha, ettei sitä jakseta sitten kuitenkaan kunnossa pitää ja se jää rappiolle. Mieluummin olkoon puutarha pieni ja hyvin hoidettu kuin alaltaan suuri, mutta huonossa kunnossa."

"Meidän on lähdettävä siitä, että kotipuutarhan pitää läheisesti niveltyä koko kodin jokapäiväiseen elämään. Siitä sen tulee muodostaa osa. 

Puutarha ei saa olla kodin elämäntasoon nähden "liian hieno", niin että se muistuttaa tuollaista kolkkoa maalaistalon salihuonetta, jossa oma väki ei koskaan oleskele, vaan jota käytetään vain joskus, kun talossa on vieraita.

Puutarhan järjestely alkaa sillä, että poistetaan kodin lähettyviltä, koko pihapiiristä, talousrakennuksetkin mukaan luettuna, kaikki, mikä luo epäsiisteyttä ja epäjärjestystä.

 Mutta tällöin ei tyydytä vain siihen, että poistetaan se, mikä on rumaa tai muuten silmää loukkaavaa, vaan tilalle istutetaan puu, pensas, kukkanen tms.

 Toimitaan siis tietoisesti ja myönteisessä mielessä niin, että saadaan loihdituksi kauneutta, sopusointua ja järjestystä kodin ympärille."

Kirjassa on myös kehoitettu pyytämään asiantuntijan apua suunnitteluun. 

Siitäkin on saatu tekstiä noin neljän sivun verran.

En malta olla lainaamatta pientä tekstin pätkää tästäkin aiheesta.

"Suunnitelman tarpeellisuus"

"Ennen kuin puutarhaa ryhdytään kodin ympärille tekemään, olisi syytä pyytää siitä asiantuntijan suunnitelma.

Tälläinen suunnitelma helpottaa monin tavoin puutarhan järjestämistä ja sen tarkoituksenmukaiseksi saamista. Ennen jokainen rakensi rakennuksensa oman mielensä mukaan, mutta nykyisin on alettu yhä useammissa tapauksissa käyttää asiantuntian apua pyytämällä ensin piirustuksia, joita sitten rakennettaessa noudatetaan. Näin tulisi tehdä puutarhojakin rakennettaessa; niitäkin varten on ensin hankittava suunnitelma, "piirustukset", joita sitten käydään käytännössä toteuttamaan."

Aika käypiä ohjeita tähänkin päivään.

Kirjoissa on paljon hyviä kasvikohtaisia ohjeita ja maanparannuksesta on myös mielenkiintoista luettavaa.

Ainut aihe mikä on muuttunut tähän päivään on kasvinsuojelu. 

Taudit ja ötökät ovat jokseenkin samoja, myrkyt niihin ovat vaan turhan jämeriä ja hurjia. Onneksi nykyään suurin osa noista aineista on kiellettyjä ja nykyään pyritään luonnonmukaisempiin keinoihin.

Lopuksi viidennen painoksen alkulausessa tekijät lopettavat lauseeseen:

"Tekijöille on tuottanut suurta tyydytystä tietoisuus siitä, että he tämän kirjan välityksellä ovat saaneet opastaa varsin lukuisia kotipuutarhaviljelijöitä heidän jalossa harrastuksessaan."

Tällä kertaa tuli tosi teksti painotteinen postaus. Mutta ensi kerralla lupaan kuvia Vaahteramäeltä.

Aurinkoisia päiviä ja mukavia hetkiä jalossa harrastuksessanne! :)