maanantai 14. lokakuuta 2013

Ahdistusta vai aarteita?


Monen naapurisopu on koetuksella tähän aikaan vuodesta, rajalla olevat puut tuntuvat tiputtavan lehtensä aivan väärälle puolelle. 
Tai pelkästään oman pihan tippuvat lehdet ahdistavat.

Itse olen löytänyt ihan uuden tavan ajatella tippuvia lehtiä. 
Nykyään ei ahdista kuin alastoman näköiset ja suojaa antamattomat puut.
Olen nimittäin tajunnut että lehdethän ovat aarteita. 
Tippuessaan lehdet ovat osa 
 luonnon hivenaineiden kiertokulkua.


Pudonneet lehdet kannattaa hyödyntää.

NURMIKOLLA
Silppuan ruohonleikkurilla nurmikolle pudonneet lehdet, 
niin kauan kun ruohoa on tarvis leikata.

Sen jälkeen tartun vasta haravaan.
Pieni määrä lehtiä ei estä nurmikkoa hengittämästä. Mutta paksu kerros, esimerkiksi vaahteran lehtiä, aiheuttaa nurmikolle läikkiä ja estää nurmikon hengittämisen.

Taltioin kuitenkin  haravoidut lehdet tarkkaan.
Vaihtoehtoja on muutamia:
- Lehdet voi levittää kasvimaalle reiluksi kerrokseksi ja muokata maahan näin syksyllä tai vasta keväällä. Ne tuovat maahan humusta ja ovat hyvää ravintoa lieroille.
- Kuivat lehdet voi kerätä jätesäkkiin ja ne voi hyödyntää risuhakkeen kanssa kompostin kuivikkeena.
- Loput lehdet voi laittaa lehtikompostoriin. Ja käyttää osittainkin maatuneena maanparannukseen, kohopenkkeihin tai pensaiden alle.
- Jos suunnitelmissa on uusi kohopenkki, voi lehtiä kerätä risujen kanssa jo oikealle paikalleen maatumaan. Keväällä on sitten mukava jatkaa kompostilla ja mullalla istutusalueen rakentamista. Kohopenkin voi perustaa vaikka nurmikolle suoraan. Alle voi laittaa reilun kerroksen sanomalehtiä, Nurmikko ehtii kuolla sanomalehtien alla samassa ajassa kun sanomalehti maatuu. Tärkeää kuitenkin on että sanomalehdet ovat märkiä. 
- Koivun- ja muiden pienilehtisten puiden lehtiä voi haravoida pensaiden alle suoraankin. Mutta vaahteroiden ja tammienlehdet maatuvat niin hitaasti että ne voi silputa vaikka oksasilppurilla ensin pienemmiksi ja hyödyntää sen jälkeen.

Eikä kannata ahdistua vaikkei ehtisikään haravoida tai jos talven tulo yllättää, keväällä lehdet ovat hävinneet ainakin puoleen.
 Ja keväällä on sitten taas mukava haravoida nurmikkoa ja saada uusi vihreä ruohonalku näkyviin.



KUKKAPENKISSÄ
Kukkapenkistä ei kannata pudonneita lehtiä turhaan siivota. Ne nimittäin suojaavat kasvien juuria ja maanrajassa olevia kasvupisteitä pakkaselta. Samalla lailla kuin itse kasvin kuihtuneet versot, joista voi lukea lisää http://versojavaahteramaelta.blogspot.fi/2013/09/perennat-talventorrottajiksi.html.

POIKKEUS
Jos pihalla on suuri etana tai kotilo-ongelma, lehtiä ei kannata kasailla kotiloiden iloksi.
Vaan lehdet kannattaa haravoida ja kompostoida suljetussa kompostissa tai polttaa, jos se on mahdollista ja sallittua.


Ja haravointihan on hyötyliikuntaa parhaimmillaan.
Huomasin, että jumittuneille niskoillekin se teki hyvää.




3 kommenttia:

  1. Meilläkin toimitaan juuri noin, lopulta haravoin oikeastaan vain ne vaahteran lehdet! Aarteita ne on ovatkin tosiaan:)

    VastaaPoista
  2. Haravointi mukavaa puuhaa kun näkee kättensä töiden heti... tosin tilanne saattaa muuttua pian jos puussa vielä paljon lehtiä jäljellä, yhdellä tuulahduksella saattaa lennellä uudet haravoitavat alas...

    VastaaPoista
  3. Käykääpä kurkkaamassa myös Neulanhaltijan blogissa kiva idea vaahteranlehtien hyödyntämiseen. http://neulanhaltija.blogspot.fi/.
    Ja laittakaa muutkin viestejä jos teillä on joku kiva idea pudonneisiin lehtiin liittyen.
    Kiitos myös Hannalle ja Minnalle kommenteista!

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!