sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Koulintaviikonloppu

Yhteistyössä: Willab Garden


Jos tämä kevät on myöhässä,
niin on tämä puutarhurikin.
En tiedä miksi aloitin kaikki kylvöhommat ihmeellisen myöhään.
Toisaalta on koko ajan ollut tunne,
ettei tässä mihinkään hätä ole. 


Olen koulinut taimiani vähitellen,
mutta tänä viikonloppuna oikein urakoin pienokaisia isompiin ruukkuihin.
Kasvivalojen alla luulen taimien ehtivän kuitenkin ajoissa,
tai siis tarpeeksi ajoissa. 

Kasvatan taimeni japanihuoneessamme,
joka on aika vähällä käytöllä jokapäiväisessä elämässä.
Mitään hienoja taimipöytiä siellä ei ole,
mutta hätä keinot keksii.
Jokaiselle purnukalle löytyy ihmeellisesti joku paikka.

 Tärkein juttu taimikasvatuksessa on valaistus, 
puhtaan kasvualustan lisäksi.
Tämä valaisin on yhteistyökumppanini Willab Gardenin mallistosta.
Löydät lisää tietoa tästä kasvatusvalaisimesta täältä.
Valaistuksen avulla taimien kasvu nopeutuu ja taimista tulee vankempia.

 punakaali

Japanihuoneessa on tällä hetkellä aikamoinen tungos ja ehkä jonkun mielestä jopa kaaos.
Itse kuitenkin näen näiden taimivauvojeni kasvun silmissäni,
enkä näe tätä sotkuna ja epäjärjestyksenä.
Aikamoisia viritelmiä taimihuoneessani kuitenkin on.
Ripustin nimittäin tuon kasvatusvalaisimen Ikean vaaterekkiin.
En halunut tai jaksanut ripustella mitään koukkuja kattoon,
joten tämä oli aika helppo ratkaisu näin väliaikaiseen tarpeeseen.

Onko teillä taimet jo loistavassa kasvussa? 
Ja olisi myös kiva kuulla, missä kasvatatte taimenne.

Voimia uuteen viikkoonne
ja vielä on muuten muutama tunti aikaa 
osallistua kivaan arvontaan täällä!

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.



lauantai 21. huhtikuuta 2018

Oman puutarhan onni

Yhteistyössä: GreenCare


Viime päiviä ei ole meinannut uskoa edes todeksi.
Vihdoin kevät on täällä
ja pitkä odotus palkitaan.
On päässyt puutarhatöihin,
joita on ollut niin ikävä.


Teen päivisin töitä muiden puutarhoissa,
mutta rakkaus omaan puutarhaan ja
se alkuperäinen innostus ei ole siitä yhtään laimennut.
Ja vaikka tykkää yleisellä tasollakin puutarhatöistä,
omassa puutarhassa puuhailu on kuitenkin erilaista.
Siellä saa tehdä hommia omaan tahtiinsa, seurata omia mieltymyksiään
ja toteuttaa omia haaveitaan.
Ja välillä voi vain haahuilla ja ihmetellä kevään tuloa.

Viime viikonloppu hurahti kevätmessuilla,
mutta tällä viikolla on onneksi ehtinyt iltaisin myös omaan puutarhaan.
Tekemistä olisi vaikka kuinka,
mutta en ota niistä stressiä.
Teen pala kerrallaan.
Suuressa puutarhassa on hyvä jakaa hommat moniin pieniin osiin.
Vaikka vain yhden istutusalueen kevätkunnostus työlistalle yhtenä iltana.
Se edistää enemmän puutarhan töitä,
kuin kaikkien tekemättömien töiden sureminen. 


Olen haravoinut, siistinyt perennapenkkejä, leikannut pensaita 
ja lannoittanut ne heti perään.
Suosin omassa puutarhassa GreenCaren lannoitteita. 
Ja ympäristöystävällinen, Ympäristön Ystävä puutarhalannoite on lempparini.
Se on kiertotalouslannoite, joka tekee hyvää puutarhalle ja luonnolle.
Voit lukea siitä lisää täältä. 

Ja pakko muuten mainita tuosta bambuharavastani,
että se on ihan loistava työväline.
Ostin sen aikoinani ihan koristeeksi,
mutta sillä onkin todella hyvä haravoida ihan oikeastikin.
Ja eiväthän japanilaiset ja muut itämaiden ihmiset
voi olla ihan väärässä. 
Siellä nimittäin näkee tuollaisia haravia jokapuolella.


 Puutarhapuuhien ohessa on ollut pakko välillä myös ihan pysähtyä. 
Pysähtyä kuuntelemaan linnun laulua,
tuoksuttelemaan kevättä ja ihmettelemään kaiken ruskeuden keskeltä nousevia kukkia.
Tämä kaikki tuntuu suorastaan ihmeeltä,
pitkän talven jälkeen.

 lumikello
Galanthus nivalis
スノードロップ

 krookus
Crocus
クロッカス 



kevätkurjenmiekka
Iris reticulata ´Katherine Hodging`
ミニアイリス レティキュラータ
アイリス"キャサリンホジキン"

 Oikein naurahdin itsekseni,
kun näin nurmikossa oman varjoni.
Ei saanut ihan selvää, onko kyseessä länkkäri, joka ampuu
vai puutarhabloggaaja kameran kanssa. 

Vielä on kovin ruskeaa,
mutta pian vihreys valtaa puutarhan ja luonnon.
Täällä satelee paraikaa vettä.
Sekin tekee hyvää luonnon heräämiselle
ja puutarhurin kodin siisteydelle.
Nyt malttaa ehkä paremmin siivota ensin sisällä,
ennen kuin unohtuu ulos. 

Mukavaa viikonloppua!



 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

torstai 19. huhtikuuta 2018

Rohkeus palkitaan!

Yhteistyössä: Viherrinki Oy

Kuva: Viherrinki Oy
Aprikoosi
Lapsuuden kesinä vietin paljon aikaa mummolassani,
josta imin monia eväitä elämääni.
Mummoni oli ahkera ja idearikas, pienen maatilan emäntä.
Hänen elämänsä pyöri aikalailla oman kotinsa ympärillä
ja sen askareissa.
Matkusteluun ei ollut aikaa, eikä varmasti oikein halujakaan.
Silti mummoni oli idearikas ja uutuuksista kiinnostunut puutarhuri.

Me lapsenlapset toimme kaupungista popcornin siemeniä ja 
paukuttelimme niitä kattilassa. 
Mummolleni tämä kaikki oli aivan uusi juttu,
mutta heti hänellä alkoi ideat muhimaan.
Seuraavalla vierailukerralla hän ilmoitti,
että nyt puutarhassa kasvaa popcornia.
Hän ei yhtään epäröinyt uuden eksoottisen kasvin kasvatusta
lastenlastensa iloksi.
Ja mummoni onnistui, maisseista tuli herkullisia.
Tosin söimme ne maisseina, 
ja ostimme popcornin siemenet edelleen kaupasta.

Ja kasvoipa mummollani koko kylän ensimmäisenä myös sinisiä perunoita,
taisi olla ´Blue congo`- lajiketta.
Ja tämäkin koitui lastenlasten iloksi.
Värillistä perunamuussia oli hauskempi syödä.
Ja lopulta siemenperunoita jaettiin myös muiden kyläläisten kokeiltavaksi.

Nykyään maissit ja värilliset juurekset eivät tunnu meistä kovin eksoottisilta.
Aikaa on kulunut sen verran, että rohkeista kokeiluista on tullut jo aika yleisiä.
Mutta näitä rohkeita mummoja on tarvittu,
kokeilemaan, ehkä epäonnistumaan ja jakamaan kokemuksiaan muille.
Näin monet kasvit ovat jalostuneet ja yleistyneet sukupolvelta toiselle.

Ei ole kovin pitkä aika,
kun viinirypälekin oli aika eksoottinen hedelmä näillä levysasteilla.
Nyt se tuottaa jo runsaan sadon, monen ihan tavallisen kotipuutarhurin pihalla.

Mikä sitten on meille tämän päivän puutarhureille uutta ja kokeilemisen arvoista?
Arvelen, että monet hedelmäpuut ovat nyt niitä meidän aikamme popcorneja. 
Monen aika eksoottisenkin hedelmäpuun lajikkeita on jalostettu meidän oloihimme sopivimmiksi.
Joistakin kasveista on löydetty sopivampia lajikkeita,
kokeilun myötä.

Kuva: Viherrinki Oy 
Persikka

Kirsikoita, luumuja ja päärynöitäkin on ollut jo jonkin aikaa markkinoilla.
Mutta olisiko nyt persikan ja aprikoosin vuoro?


Viherrinki-kauppiaiden uusimmassa asiakaslehdessä on teemana 
juuri tämä rohkeus. 
Kun puutarhan peruskasvit ovat kestäviä, ja luovat kehyksen ja rungon puutarhalle,
voi rohkeasti kokeilla jotain eksoottisempaakin ja ehkä hieman arkaakin ihanuutta.
Rohkeus palkitaan ensin upeana kukintana
ja myöhemmin herkullisena satona.

Pienin apukeinoin aremmallekin kasville saa luotua hyvät kasvuolosuhteet.
Kaiken perusta on hyvä kasvupaikka. Lämmin ja suojaisa paikka, 
kuten talon seinusta tai kivimuurin edusta auttaa arempaakin kasvia selvitymään talven viimoista.
Monta kertaa mäen päällä, lämpöolosuhteet ovat paremmat kuin tasamaalla.
Myös kohopenkkiin istuttamalla voi helpottaa syksyn ja talven märkyyttä.

Jos puutarhasta ei löydy tarpeeksi lämmintä kasvupaikkaa,
versojen talvisuojaus, pakkaspeitteellä tai hallaharsoilla, 
antaa myös tarvittavaa lämpöä kasveille. 
Juuriston suojaksi voi puolestaan laittaa havuja tai talvisuojaturvetta.

Yksi vaihtoehto on istuttaa arat kasvit ruukkuun 
ja talvettaa ne kellarissa tai viileässä autotallissa. 


Lisää aiheesta voit lukea Viherrinki-kauppiaiden tämän vuoden asiakaslehdestä.
Se jaetaan pientaloihin ilmaisjakelulehtien mukana.
Jos et jostain syystä saa lehteä kotiisi,
voit noutaa sen lähimmältä Viherrinki-kauppiaaltasi
tai lukea sen täältä.
Lehti ei ole pelkästään mainoslehtinen,
vaan täyttä asiaa täynnä. 
Lehden toimituskuntaan kuuluu rautaisten ammattilaisten joukko,
mm. Ella Räty. 
Itsellänikin on tallessa ´Ihanat Pihat` monelta vuodelta.
Jo niiltä ajoilta, kun puutarhaharrastukseni vasta heräili. 


ARVONTA:
Viherrinki-kauppiaat haluavat rohkaista meitä puutarhureita myös arvonnan avulla.
Viherrinki lahjoitti  50 € lahjakortin arvottavaksi blogissani.
Voittaja voi lunastaa lahjakortin arvosta tuotteita,
mistä tahansa Viherinki-ketjun myymälästä,
joita löytyy ympäri Suomen.
Lähin Viherrinki-myymälä löytyy täältä.

Voit osallistua arvontaan näin:
~ 1. arpa
Kommentoi kommenttikenttään,
mitä uutta ja ehkä rohkeaakin haluaisit kokeilla tänä kesänä puutarhassasi.
Myös anonyymit voivat osallistua, ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa kommentissa.
~2. arpa
 Blogin Facebook- sivuilla voi lunastaa myös  yhden arvan.
Tykkää facebook sivustosta 
ja kommentoi tämän postauslinkin alle.
Facebook ei ole osallisena arvonnassa.
~3. arpa
Blogin Instagramissa voi lunastaa kolmannen arvan.
Seuraa Versoja Vaahteramäeltä -blogia instassa
ja kommentoi arvontakuvan alle,
mitä uutta ja ehkä rohkeaakin haluaisit kokeilla tänä kesänä puutarhassasi.
~

Eli jokainen kommentti on yhtä kuin yksi arpa.


Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 22.4.2018 klo 24 saakka.
Arvon voittajan  maanantaina 23.4.2018.
Onnea arvontaan!

~

Minustakin tuntuu, että rohkenen nyt kokeilemaan persikan kasvatusta.
Vesimeloniakin tekisi mieli kokeilla, sitäkin olen maistellut mummon kasvattamana.
Itse en ole vielä uskaltautunut kokeilemaan.
Mutta ehkä nyt olisi korkea aika. 

~


Viherrinki ketju on yksityisten, 
ammattitaitoisten ja palvelevien 
puutarhakauppojen muodostama markkinointirengas. 
Ketjun toimintaa hallinnoi Viherrinki osakeyhtiö. 
Viherrinki-myymälät ovat persoonallisia, 
oman paikkakuntansa erikoisolosuhteet hyvin tuntevia puutarha-alan erikoisliikkeitä.
Viherrinki ketjun myymälöitä löytyy ympäri Suomen.
Täältä löydät myymälän, joka palvelee lähinnä sinua.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Ilonpilkkuja


Meillä päivät ovat jatkuneet pilvisinä,
eikä luvattua aurinkoa ole näkynyt.
Onneksi puutarhassa on kuitenkin pieniä ilonpilkkuja,
joista saa yhtä paljon iloa ja energiaa kuin auringostakin.

 jouluruusu
Helleborus niger
Christmas rose
クリスマスローズ 

Iloitsinkin jo instan ja facebookin puolella,
tästä jouluruustani.
Kun sunnuntai-iltana tulin Kevätmessuilta kotiin,
oli pakko käydä kiertelemässä rauhassa puutarha läpi.


Taisin taas kiljahdella tai ainakin puhua itsekseni,
kun melkein pelästyin tätä kaunotarta. 
Viimeksi katsoessa paikalla oli lumikasa
ja yhtäkkiä jouluruusu on vallannut sen kukinnoillaan.
Hämmästys oli valtava.
Onneksi naapurit ovat tainneet jo tottua kiljahteluihini tai yksinpuheluihini.
Varsinkin keväällä tätä sattuu niin usein,
ettei se varmastikaan enää ihmetytä ketään.


 lumikello
Galanthus nivalis
スノードロップ

Ja löytyihän puutarhasta muutakin,
kaiken ruskean keskeltä.
Monet kukat pitävät kuitenkin nuppunsa tiukasti supussa,
ilman aurinkoa.

 kasvitieteellinen krookus
Crocus
クロッカス 

 krookus
Crocus
クロッカス 

 sinivuokko
Hepatica nobilis
ミスミソウ

Ja metsässä suloiset sinivuokot ovat aukaisseet kukkansa.



Nämä keltaiset krookukset taitavat olla puutarhan ensimmäiset krookukset.
Mätäs leviää ihanasti vuosi vuodelta.
Toivottavasti jonakin päivänä kaikkialle puutarhaan on levittäytynyt sipulikukkien matot,
niin että kevättä ei voi olla kukaan huomaamatta.


Mukavaa viikonjatkoa
ja aurinkoa päiviinne!

 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Vielä kerran messutunnelmia


Voi, miten mahtavat messupäivät sain viettää Kevätmessuilla.
Olin siis yhteistyökumppanini Willab Gardenin osastolla
juttelemassa messuvieraiden kanssa omasta kasvihuoneestani 
ja puutarha-asioista.


Tunnelma oli todella ihana!
Puutarhaihmiset ovat todella mukavaa porukkaa.
Mahtavia keskusteluja syntyi monen tutun, 
mutta myös aivan ventovieraan kanssa.
Sama kiinnostuksen ja innostuksen kohde yhdistää.


Vaikka olin neljä päivää enimmäkseen vain Willab Gardenin osastolla,
näin paljon teitä ihania lukijoita ja blogiystäviä.
Oli todella kiva, kun moni kävi esittäytymässä ja 
kertomassa lukevansa blogia.
Näen tilastoista, että kyllähän näitä postauksiani luetaan,
mutta on eri asia nähdä teitä ihania ihmisiä ihan oikeasti.
Ja pakko mainita, että kaikkien halauksien ja keskustelujen lisäksi,
minua liikutti syvästi ihana Between, Rikkaruohoelämää -blogista.
Hän toi minulle todella kauniit villasukat. 
Puutarhaystävät ovat todella sydämellistä sakkia. 
Messut olivat siis monella tavalla aivan mahtava kokemus tänä vuonna. 

Onneksi ehdin myös vähän vilkuilemaan ympärilleni.
Ja tässä postauksessa näytän teille lempparibongaukseni.

Tykkäsin kovasti parvekeideoista,
joita oli esillä keskikäytävällä.
Suosikeikseni nousi kaksi parveketta.



Kaunista Kukkala-blogin Sannan tyyliä.
Hänen blogistaan löydätte todella kauniit kuvat tästä esillepanosta.







Samaa sarjaa Kasvitieteilijän parvekkeen lisäksi 
oli
Eevan ja Johannan kaupan
HUONE ett RUMin osasto.
Pikkuruiselle osastolle suorastaan jonotettiin kaikkina messupäivinä. 







Myös Kotipuutarha-lehden mummolassa oli sitä jotakin.
Tuo alla oleva huoneentaulu kertoo ehkä oleellisen,
miksi messujakin järjestetään.
Oma-koti on onnen kehto,
jos siellä asuvat ihmiset ovat onnellisia
ja onnellisimmat ihmisethän ovat puutarhureita. 
On ihana, että messuja järjestetään
ja ideoita ja innostusta jaetaan.
Nyt on taas kiva puuhailla omassa puutarhassa
kaikkien ideoiden innoittamana.


 ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.