Syyskuun kysymykset ja vastaukset

Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä

 daalia

Dahlia

ダリア

Kiitos teille kaikille, jotka kysyitte

 ja kommentoitte Syykuun kysymykset -postaukseen!

Nyt on vihdoin vastausten vuoro. 

Toivon taas, että myös te osallistutte keskusteluun kommenteissa.

Kertokaa rohkeasti mielipiteitä ja kokemuksia kysymyksiin liittyen.

Yhdessä saamme tietoa ja vinkkejä jaettua paremmin.

Puutarhailua voi opiskella kirjoista,

mutta parasta on kartuttaa tietoa toisten puutarhureiden kokemusten kautta.

Näin ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta.

Kysymys 1:

KARTIOVALKOKUUSI JA TARHAIISO

Pauliina / Kukka & kaali -blogista kysyi seuraavaa:

Hieno mahdollisuus tämä. Kiitos!

Miksiköhän kartiovalkokuusen latvaan kasvaa metsäkuusen oksien näköisiä oksia? 

Aion leikata ne pois. Olisikohan maaliskuussa sopivin aika?

Olisikohan kartiovalkokuusen latva joskus katkennut tai paleltunut / vaurioitunut joskus?

Yleeensä nämä kääpiö/jalostetut havut saattavat kasvattaa erilaisia oksia, 

jos jotain tämän kaltaista on joskus tapahtunut.

Meillä on siilikuusi, jonka päälle eräs lapsi kerran hyppäsi

ja siitä katkesi oksia. 

Sen jäkeen, se kasvattaa aina villiä pitkää soiromaista oksaaa tuohon kohtaan. 

Katkaisen "villinoksan" oikeastaan vuosittain. 

Maaliskuu on varmasti oikea aika leikata oksat. Myös elokuu on hyvää aikaa. 

Arvelen, että joudut leikkaamaan säännöllisesti noita oksia,

mutta se kannattaa. Saat pienellä vaivalla pidettyä kartiovalkokuusen kuosissaan. 

Muutenhan kartiovalkokuusta ei tarvitse koskaan leikata, 

se kun kasvaa niin kauniin malliseksi ihan itsestään. 

Voikohan tarhaiison jakaa, jotta saisin sitä lisää?

Kyllä tarhaiisoa voi jakaa tai lisätä siemenistä. Paras aika jakamiseen on kevät. 

 lehtoakileija

Aquilegia vulgaris 

オダマキ

Kysymys 2:

AKILEIJAT

Anonyymi kysyi:

Hei! Vanhan pihan kukkapenkissä näyttäisi kasvavan akileijoja, jotka ovat nyt täynnä siemenpalkoja. Mihin tai millaiseen maahan siemeniä kannattaisi ripotella, että ne leviäisivät laajemmalle? Toiveenani olisi, että niitä putkahtelisi vähän sieltä sun täältä puolivillissä pihassa. Kiitos etukäteen vastauksesta :)

Akileija lisääntyy hyvin siemenistä. Niitä voikin viskellä huoletta uusiin paikkoihin. Homman voi tehdä niinkin, että jättää siemenkodat paikoilleen ja antaa akileijan kylväytyä itse. Kun uusia taimia tupsahtelee esiin, ne voi sitten siirrellä sopiviin paikkoihin.  Kumpikin tapa onnistuu hyvin. Eikä kannata heittää kirvestä kaivoon, jos siemenet eivät idä heti seuraavana kesänä. Ne voivat vaatia hieman aikaa. Varmaa kuitenkin on, että uusia taimia syntyy vähän kuin itsestään. 

Akileija ei ole kauhean nirso kasvupaikan suhteen, mutta parhaiten se kasvaa puolivarjoisessa tai aurinkoisessa paikassa (ei paahteessa). Kasvualustana paras olisi kuohkea, ravinteikas ja jossa vesi ei seiso. 

punarevonhäntä

Amaranthus caudatus

ヒモゲイトウ

Kysymys 3:

PURPPURAREVONHÄNTÄ

Minna / Hiidenkiven puutarhassa -blogista kysyi seuraavaa:

Onko purppurarevonhäntä monivuotinen, jos sen vie talveksi pakkaselta suojaan? Olen kiinnostunut talvettamaan kaikenlaisia kesäkukkia, sillä talvetetuista kasveista saa heti alkukesästä paljon näyttävämmät ja helppohoitoisemmat istutukset kuin keväällä siemenistä kasvatetuista pikkutaimista. Monesta kasvista löytää suht helposti tiedon, ovatko ne luontaisilla kasvupaikoillaan monivuotisia, mutta purppurarevonhännästä en löytänyt oikein mitään tietoa. Kokeeksi nostin kuitenkin muutaman ruukkuun ja ajattelin viedä kellariin leijonankitojen kanssa talvehtimaan. 

Itselläni ei ole purppurarevonhännän talvetuksesta omaa kokemusta, mutta suosittelen testaamaan. Minulla on nimittäin hämärä mielikuva, että Japanissa asuessamme tutut mummot pitivät purppurarevonhäntiä puolikylmässä eteisessä. Näen jotenkin sieluni silmin värinokkosten ja revonhäntien ruukkuja rivissä.  

Nyt olisikin kiva kuulla, jos teillä jollakin lukijalla olisi kokemusta revonhäntien talvetuksesta. Kerro, jos olet joskus kokeillut talvettaa mitä tahansa revonhäntiä. :)

alppiruusu

Rhododendron 

ツツジ

Kysymys 4:

RHODON SIIRTO JA KARTIOVALKOKUUSI

Molley Jonninjoutavaa ja kaikkea siltä väliltä -blogista kysyi: 

Rodon siirto: Kesäkodissa pitäisi siirtää rodo, se on noin viisi vuotta ollut hyvin huonossa paikassa.Ajattelin sen siirtää nyt syksyllä, onko se hyvä aika. Ehtiikö vielä nyt syyskuun loppupuolella? Minä en mielelläni sitä siirtäisi mutta tuo nykyinen paikka on todella huono, multaa on liian ohut kerros ja voi siellä olla juurien alla vaikka mitä moskaa. Paikkaan on joskus ennen tuotu jostain maata ja sen laadusta ei ole mitään takeita.

Kyllä rodon voi siirtää, mutta itse tekin sen ehkä mielummin keväällä,

että ehtisi juurtua ennen talven tuloa. 

Itse olen menestyksekkäästi siirtänyt rodon, jos toisenkin. 

Tärkeintä on, että kaivaa juurakon mahdollisimman suurena paakkuna. 

Rodolla on aika pienet juuret. Jos paakun saa suurena entisestä kasvupaikastaan, 

ehkä se ei edes huomaa muuttoa. 

Siirtämisen jälkeen kastelu on hyvin tärkeää. Näin rodo juurtuu nopeammin uuteen paikkaansa. 

Täältä voit lukea mun yhdestä todella kummallisesta alppiruusunsiirrosta, 

josta ei ehkä kannata ottaa mallia. 

Mutta tämä kertoo sen, ettei rodo taidakaan olla niin kranttu kuin yleensä luullaan. 

Tuossa kotisi kuvassa on havut kuistin molemmin puolin, 

miten kaukana ne ovat rakennuksen seinästä. Riittääkö 30-50cm?

Havut ovat kartiovalkokuusia, jotka istutin ensimmäisten kasvien joukossa tänne Vaahteramäelle. 

Kasvin keskikohta on metrin verran seinästä. Seinän vieressä on ensin 50 cm leveä kaistela seulanpääkivi-reunusta.  

Nykyisen tietoni mukaan istuttaisin ne vielä kauemmaksi, vaikka ne eivät tuosta varmastikaan kauheasti leviä. Sokkelin reunassa on kuitenkin styroksia ym. joten se ei ole paras mahdollinen paikkka syväjuuristen kasvien kasvaa. 

Tämä pitkä selostus tiivistettynä siis, istuttaisin havut vähintään metrin päähän 

rakennuksen seinästä. 

Paljon kiitoksia kysymyksistä,

jatketaan taas pohdintoja ensi kuussa. :)

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.