perjantai 22. marraskuuta 2019

Pilkkubegonia


pilkkubegonia
Begonia maculata
ベゴニア マクラータ

Begonioissa riittää toistaan erikoisempia ja  upeimpia lajeja. 
Jos kaipaat vihersisustukseesi erikoisia lehtimuotoja ja värejä,
begoniat voisivat olla kiva keräilykohde. 
Yksittäinkin ne vangitsevat katseen koko huoneesta. 
Pilkkubegonia on lajierikoisuus, 
sillä sen tummanvihreät enkelinsiiven muotoiset lehdet ovat kuin hopeatussilla roiskitut. 


Miten erottaa pilkkubegonia ja enkelinsiipi toisistaan?

Enkelinsiipi (Begonia Corallina-ryhmä) eroaa pilkkubegoniasta pilkkujen koolla ja symmetrisyydellä. 
Enkelinsiiven pilkut ovat pienempiä sekä himpun vaaleampia, niin kuin koko lehtikin. 
Pilkkubegoniassa on suuria hopeanvärisiä pilkkuja ja välissä ihan pikkuruisia pilkkuja,
ihan kuin ne olisivat vain roiskeita isompien pilkkujen piirroista. 
Pilkkubegonia on myös enkelinsiipeä matalampi ja pystympi kasvutavaltaan. 
Pilkkubegonia kasvaa noin 30 cm korkeaksi, 
kun taas enkelinsiipi saattaa kasvaa 50 cm-100cm.


Lehtien alapinta on viininpunainen ja 
pilkkubegonian kukat ovat hennon vaaleanpunaiset tai valkoiset.




Pilkkubegonian hoito:

- Istuta saviruukkuun tai muuhun painavaan ruukkuun,
sillä kasvista saattaa tulla painava.
Saviruukku on myös sopivan hengittävä pilkkubegonialle.
- Kasvualusta ravinteikas huonekasvimulta 
- Multa kannattaa vaihtaa joka vuosi, sillä pilkkubegonia kasvaa nopeasti
ja kuluttaa ravinteita sekä tarvitsee juurilleen lisää tilaa. 
- Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä.
- Lannoita ja kastele kesällä runsaasti.
- Viihtyy valossa ja varjossa, kannattaa välttää suoraa auringonpaistetta ja vetoa. 
- Voi leikata reippaalla kädellä, jos kasvi on harva. 
- Kukkii heinä - elokuussa
- Kasvaa nopeasti
- Viihtyy kesällä myös ulkona, puolivarjossa
- Helppo lisätä pistokkaista, 
joko vesilasissa juurruttaen tai istuttamalla suoraan multaan. 


Mitä pidät tästä roiskitusta upeudesta?
Tykkäätkö vai onko nuo pilkut liikaa?

Itse tykkään pilkkubegoniasta paljon. 
Puutarhaankin haluan erilaisia lehtimuotoja, 
samaa on kiva jatkaa myös huonekasvien kanssa. 



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



12 kommenttia:

  1. Yleensä en tykkää begonioista yhtään, mutta nämä lehdet on kyllä kauniit ja näyttävät! :) Viihtyisikö tämä siis myös vähän varjoisammassa paikassa? Kaipaisin nimittäin varjossakin viihtyviä huonekasveja, kun ikkunatila on ihan olematon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ennen oikein tykännyt mistään begonioista, mutta olen alkanut näkemään niiden lehtien upeuden ja erikoisuuden joten ihan eri silmin.
      Tämä pilkkubegonia viihtyy varjoisammallakin paikalla. Ei oikein siedäkään mitään suoraa auringonpaistetta tai paahdetta. Tietysti jonkinlainen valo on tarpeen, eli en usko, että ihan pimeässä, ikkunattomassa huoneessa kasvaisi kovin hyvin.
      Suosittelen kokeilemaan! <3

      Poista
  2. Tuo on todella kaunis! Ymmärrän kyllä, että joidenkin mielestä pilkulliset kasvit näyttävät pilkkutautisilta, mutta onhan ne niin hassunhauskat ja ihmeellinen luonnon oikku. Kaikenlaista maastovärejä löytyy niin kasveista kuin eläimistä. Punaiset lehtien alapinnat vielä pisteenä iin päällä. Tuo ei ole mikään seinäruusu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä pilkkubegonia ei tosiaan jää seinäruusuksi. :)
      Ja tosiaan kyllähän näistä pilkullisista kasveista tulee ensimmäisenä mieleen, että ne ovat saaneet vähintäänkin jonkun rokon. Tai toisaalta, että ne ovat myrkyllisiä kuin kärpässieni.
      Ja ovathan nämä pilkkubegonian pilkut jotenkin ihan epätodellisen näköisiä, jotenkin satumaisia. Ehkä joku keiju on käynyt vähän piirtelemässä hopeatussilla satumetsässä.

      Poista
  3. Minulla on äidiltä saatu enkelinsiipi. Hyvin kuvailit eroja, piti ihan mennä olkkariin katsomaan. Enkelinsiipeni on kasvanut korkeaksi ja se onkin vähän hankala, kun vaatii jatkuvaa tulemista. Pilkuissa on tosiaan selvää hopeaa väriä, mikä tuntuu ihan luonnottomalta ensialkuun. Varsinkin pilkkubegonian tummanvihreää pintaa vasten ne ovat kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, nuo suvussa kulkeutuneet kasvit ovat niin arvokkaita aarteita!
      Minun mummollani oli aina enkelinsiipi, mutta valitettavasti minulla ei ole ihan juuri siitä kasvista perimää.
      Mutta kyllähän nuo samat kasvit, jotka herättävät muistoja, tulevat aikaa myötä rakkaiksi.
      Muistan, että mummollani oli aivan valtava enkelinsiipi. Hän leikkelikin siitä alkuja kaikille halukkaille mielellään.
      Sekä pilkkubegonia ja enkelinsiipi ovat kyllä toisaalta aika hassun näköisiä kasveja. Tuntuu, ettei tuollaisia pilkkuja voi syntyä ihan luonnostaan. Mutta niin niitä vaan syntyy. Kyllä luonto on ihmeellinen!

      Poista
  4. Kaunis ja persoonallinen kasvi. Tämä kuuluu taas niihin kasveihin, joiden äärellä tulee ihmeteltyä luonnon käsittämätöntä taitoa. Minulle ei kyllä yhtään tullut sellaista ajatusta, että kasvi olisi jotenkin tautinen pilkullisuudessaan. Itse asiassa ensimmäinen ajatus oli Marimekon pallokuosinen T-paita, jollainen minulla oli teininä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ei uskoisi, että tuollaisia pilkkuja voi syntyä luonnostaan, eikä hopeatussilla piirtäen.
      Oi, tuo Marimekon pallokuosi onkin hauska mielleyhtymä. Paljon hauskempi kuin joku tauti.

      Poista
  5. Heti, kun olis maalattu nuo pilkut! Aika erikoinen, mutta nätti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin!
      Ihmeellisiä erikoisuuksia sitä luonto kehitteleekin.

      Poista
  6. Mulla on sekä enkelinsiipi että pilkkubegonia ja tykkään niistä kovasti. Enkelinsiiven alun olen saanut Soilikki ja pielikki -piirin yhdeltä ihanalta tädiltä. Se on yksi tärkeistä aarteistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sullahan on oikea aarre!
      Ja oon vähän kade tuosta Soilikki ja pielikki -piiriin kuulumisestasi. Tällaisten asioiden valossa olisi hauska asua pääkaupunkiseudulla, vaikka maalainen muuten olenkin.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!