sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Siskokset

 juhannusruusu
Rosa spinosissima ´Plena` (ent. pimpinellifolia Plena)  
ロサ スピノシッシマ

Nyt on juhannusruusun siskoineen,
 eli Pimpinellasuvun-ruusujen, aika astella estradille.
Viime vuonna niiden kukinta taisi olla ennätysmyöhäistä. 
Omien merkintöjen mukaan kukkia alkoi ilmaantumaan vasta juhannuksen jälkeen. 
Tänä vuonna kukinta on puolestaan ennätysaikaista.
Eroa viime vuoteen nähden on noin kolme viikkoa. 

Luonto on ihmeellistä, 
se kulkee omia aikataulujaan.
Me puutarhurit emme voi oikeastaan paljoakaan vaikuttaa kasveihimme. 
Toki hyvällä hoidolla hyvinvointiin,
mutta kasvien menestys ja aikataulut ovat niin monesta muustakin tekijästä kiinni.
Tämä kaikki tekee ehkä meille ihmisille aika hyvää.
Emme voi hallita kaikkea,
voimme ehkä hieman vain ohjailla. 

Mutta yksi asia meidän kannattaa muistaa.
Nimittäin muistaa ihailla kukkien loistoa ja kasvien kauneutta,
juuri silloin kun on niiden aika. 
Ja nyt ruusujen kukoistuksen aloittaa nämä kaunottaret. 

 tarhapimpinellaruusu ´Linnanmäki`
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Linnanmäki`

Olen aivan ihastuksissani, tämän yksinkertaisen kauneuden edessä. 
Istutin ´Linnanmäen` jo kolme kesää sitten Vaahteramäelle.
Löysin taimimyymälästä vähän reppanan taimen poistolaarista.
Ajan kanssa tuosta reppanasta on kehkeytynyt oikein reipas pensas.
Tänä kesänä se kukkii ensimmäisen kerran runsaammin. 
Nyt harmittaa, etten istuttanut sitä yläpihalle ja johonkin näkyvään paikkaan. 
Ehkä ostan vielä toisen taimen tai sitten odottelen juurivesoja, josta voin lisätä sitä. 

 morsionruusu
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Juhannusmorsian`

papulanruusu
Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä ´Papula´  

Täytyy muuten lisätä vielä, 
että näihin kaikkiin ruusuihin liittyy tarina, 
siksi ne ovat erityisen rakkaita.
Juhannusruusun olen kasvattanut juurivesasta, jonka olen saanut tädiltäni.
´Linnanmäki` on poistolaarireppana.
Morsionruusu on juurivesa-alku ystävältäni Hannalta
ja papulanruusun olen saanut mieheltäni synttärilahjaksi.
Kun katselen näitä herttaisia kukkijoita,
en näe vain kauniita kukkia, 
vaan ne tuovat mieleen myös lämpimiä ajatuksia rakkaista ihmisistä,  
joilta kasvit ovat peräisin. 

Täältä löydät lisää juttua Pimpinellaruusuista ja niiden hoidosta.

Kaunista sunnuntaita!

Minä taidan puuhailla tänään puutarhassa.
Eilen olin pihalla oikeastaan koko päivän.
Kitkin ja kitkin. 
Ensin en meinannut oikein tietää, mistä alottaisin, kun hommaa on rästissä niin paljon. 
Mutta kitkeminen oli loistava valinta,
 siinä näkee kättensä jäljen ja puutarha siistiytyy huomattavasti. 
Kitkemisen lomassa huomaa myös paremmin kasvien kunnon 
ja osaa suunnitella paremmin mahdollisia hoitotoimia.
Kitkeminen tekee hyvää myös kitkijälle. 
Siinä ehtii ajatella ja suunnitella.
 Pää järjestyy samaan tahtiin, kuin puutarhakin.
Mitä sinä ajattelit tehdä tänään?

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

20 kommenttia:

  1. Pikkuisen kanttaussuunnitelmia;) Ja ehkä jokunen rikkaruohokin saa kyytiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttaus on myös aina hyvä idea myös! Se siistii puutarhaa ihmeesti.

      Poista
  2. Ihania pimpinellaruusuja! Puuhaa kyllä olisi pihassa riittämiin, mutta tänään on puutarharetkipäivä. Iltapäivällä sitten ihmettelen mihin saan kaikki heräteostokset taas mahdutettua ☺.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sulla oli varmasti ihana päivä!
      Vaikka nuo tuollaiset retkipäivät ovat täynnä houkutuksia...

      Poista
  3. Miul oli tänään työpäivä, mutta ehdin ihastella myös ensimmäistä nuppuaan avaavaa auringonkukkaa. :) Ei tartte tänä vuonna ootella syksyyn asti. On tää aika ihmeellistä, kohta näen myös, millaiset kukat avaa ensimmäinen lilja. Jännittävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanaa ihastella auringonkukkaa jo kesäkuussa. Ja kukkanuppujen avautumista on aina yhtä ihana odotella. Kasvit ovat niin ihanaa seurattavaa.

      Poista
  4. Tänään kävin istuttamassa mieheni haudalle lumihiutaletta ja hopeavitjaa,tänä kesänä en halunnut jostakin syystä sinne mitään kovin räikeää väriä. Pihahommelit sit onkin jatkuneet omalla pihalla,kesäkukkien istutusta kanttausta ja vielä orapihlaja-aidan leikkausta. Nyt on voinut pitää pihakeinussa ja tuoleissa pehmusteet ja ulkopöydällä kangasliinat kun ei tuota sadetta ole tullut viikkokausiin.Romantikkohöperö kun oon niin olen laitellut kaikenlaista hörhelöä viikonloppuna ulos,mm.pitsisen päivänvarjon jonka tuunasin vanhasta pyöreästä pöytäliinasta. Niin ja ostin yhdeltä asiakkaaltani eilen antiikkisohvan (biedermeier). Siinä meikäläisen viikonloppupuuhailut. Hyvää alkavaa työviikkoa Vaahteramäelle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkukkien kanssa on se mukava juttu, että niitä voi valita aina sen hetkisten mieltymysten mukaan. Haudallekin on tärkeää valita juuri sellaisia kukkia, jotka tuovat jotenkin esiin sellaisia tunteita, kuin kulloinkin käsittelee.
      Puutarhailu ei ole vain kasveja, vaan tavaroilla on suuri rooli tunnelmien luomisessa. Ihanalta kuulostavat nuo sinun romanttiset jutut.
      Hyvää uutta viikkoa myös sinulle! <3

      Poista
  5. Ihania ruusuja kaikki! Kun oman puutarhan kasvilla on tiettyyn henkilöön liittyvä tarina, koko kasvi muuttuu rakkaammaksi ja siihen syntyy jännä tunneside. Melkein, kuin tuo henkilö olisi läsnä kyseistä kasvia katsellessa.
    Meillä maa on niin kuivaa, että kitkeminen on työlästä. Kasvista maanpäällinen osa jää käsiin ja juuret maahan. Tosin kuivuuden vuoksi rikkaruohoja ei kovin paljon edes ole. Odotan sateita ja sen jälkeen aion mennä kitkemään. Varmaan sateiden myötä myös rikkaruohot ryntäävät esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelen usein juuri niitä henkilöitä kasvien takana. Ja vaikka kasvia ei olisikaan saanut tietyltä henkilöltä, ne voivat tuoda muistoja myös jonkun toisen puutarhasta.
      Maa rutisee tosiaan kuivuuttaan täälläkin, mutta yllättävän hyvin kitkeminenkin onnistui, kun meillä maa ei ole oikeastaan ollenkaan savista. Rikkiksiä ei tosiaan tule ehkä niin kovalla vauhdilla, kuin edellisinä sateisina kesinä. Kotilotkin ovat häipyneet johonkin maan alle odottelemaan märempiä aikoja. Silti kitkettävää riitti ja riittää. En ole käynytkään kevään kitkentäkierrosta vielä aiemmin läpi ajanpuutteen vuoksi. Yleensä tähän aikaan vuodesta koko puutarha on kitketty jo pariin kertaan.
      Nyt täällä on tosi painostava ilma ja pilvinen taivas. Saas nähdä saadaanko kauan toivottua sadetta, vai uhkaileeko pilvet vain meitä.

      Poista
  6. Kauniit siskokset <3
    Ihanaa sunnuntaita sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin!
      Kaunista uutta viikkoa Outi! <3

      Poista
  7. Kesäruusujen aateliaa! <3
    Lapsuuteeni kuuluu juhannusruusun ohella suviruusu...mutta se saattoi olla myös tuota Papulanruusua...en enää tiedä, mutta tuoksu huumasi koko korttelin! Sitä nimittäin kasvoi noin 25 metrinen aita!

    Kauniita kesäpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, voin kuvitella tuollaisen 25 metrisen ruusuaidan tuoksun. Kerrassaan ihana, että sellaisia on olemassa. Mihinköhän alkaisi ruusuaitaa suunnitelemaan? Meillä ruusuja tosin kasvaa vähän joka puolella ja joka aidanteessa. Pensasruusut ovat kyllä kertakaikkisen ihania!
      Kauniita päiviä myös Mantelilaaksoon!

      Poista
  8. Kauniita ruusuja ja niillä on vieläpä tarina. Minulla on tänä kesänä ruusumania ja Ruusula rakentuu etupihalle. Tänään oli työssä oppimassa ja kunnostin Upseerikerhon kukkapenkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Ruusula kuulostaa ihanalta! Kävinkin kurkkaamassa blogisi postausta. Se omenapuunpenkkikin on aivan ihana!
      Tsemppiä työssäoppimisjaksoon ja kotipuutarhan projekteihin!

      Poista
  9. Ruusi ovat todella kauniita, ja kaikki sieltä herkimmästä päästä. Minä nautin viikonlopun mökkitunnelmista, pois ahdistavasta sateettomasta Kouvolasta, nyt sitten kikemispuuhat ja kastelut ovat jatkuneet sitäkin ahkerammin, Edelleen sateetonta! Mukavaa ruusuntuoksuista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nämä kaunottaret ovat kyllä niitä kauneimpia ja herkimpiä ruusuja.
      Täällä aukenevat taivaan hanat viime yönä. Ihan epätodelliseen tunteeseen heräsin, kun satoi ihan kaatamalla. Mutta iloa kesti vain hetken. Mutta tulipahan sadetta ainakin tasaisesti koko puutarhaan. On ollut ihan järkyttävän kuivaa.
      Ruusuntuoksuista viikkoa myös sinulle!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!