Rapsin eilen yläpihalta hieman perennapenkkejä.
Oli niin ihana päästä oikeisiin puutarhatöihin vihdoinkin.
Jätän suurimman osan perennoista syksyisin talventörröttäjiksi.
Kuolleet perennanversot suojaavat juuristoa ja ovat kivan näköisiä talvisessa puutarhassa.
Kuunliljat rapsin jo syksyllä, kotiloiden takia.
Leikkasin eilen myös
lumikärhön (Clematis x fargesioides, ´Paul Farges `, ´Summer Snow`)
ihan tyvestä poikki. Se kasvaa ja ehtii kukkia kesän aikana hienosti.
Alppikärhöjä (Clematis alpina) ei tarvitse leikata , elleivät kaipaa karsimista.
Ne kukkivat vanhoilla versoilla. Joten ne eivät kuki samana kesänä, jos ne leikkaa keväällä.
Sen sijaan jalokärhöt kuten (Clematis ´Blektiny Aniol`, ´Blue Angel`, ´Jackmanii` )
sekä Clematis viticella, texensis ja integrifolia
leikataan joka kevät noin 20-30 cm korkeudelta maan pinnasta.
Jalokärhöt ehtivät hyvin kukkimaan vielä saman kesän aikana.
Etupihalla alkaa olla jo aikaa lumetonta ja kuivaa.
Japanilaistyylinen nurkkauskin alkaa tulla esiin lumen alta.
Vesiaihekiven kippasin nurinpäin talveksi, ettei jäätynyt vesi vaan halkaise sitä.
Kirsikkapuun takaa voi kurkistaa takapihalle.
Kasvimaa on vielä lumen peitossa.
Oikealla näkyvä järven jää näyttää jo tummalta. Hirvittää, kun pilkkijöitä näkyy siellä edelleen.
Pilariomenapuu (Malus domestica ´Senator`) näyttää aivan risulta verkon suojissa.
Vasemmalla kurkkivat ainakin jo krookukset (Crocus).
Lumikellojen (Galanthus nivalis) nuput pilkistävät pikkuriikkisen maan pinnalle.
Lehtoakileijan (Aquilegia vulgaris オダマキ尋常性)
liilat lehtiruusukkeet ovat niin kauniita.
liilat lehtiruusukkeet ovat niin kauniita.
Mutta sitten,
jottei puutarhuri leijuisi vain ilmassa kaikessa onnellisuudessaan...
Lehtokotiloita löytyi kymmeniä. Osassa oli onneksi pelkät kuoret jäljellä,
mutta oli niitäkin, joissa elävä limanuljaska asusteli sisällä.
Kotilon suuaukkossa tosin oli sellainen kalvo. Mutta elävä tyyppi sen kalvon alla kuitenkin lymysi.
Eli se niistä pakkasista. Ei noita näköjään mikään tapa.
Mutta näin minä eilen ensimmäisen leppäkertun ja nokkosperhosenkin.
Joutsenpariskuntakin lensi niin kauniina Vaahteramäen yli.
Joutsenpariskuntakin lensi niin kauniina Vaahteramäen yli.
Eli päivän onnellisuustekijät olivat kuitenkin reilusti plussan puolella.
Se on vaan ajateltava, että kotiloita on ja niiden kanssa täytyy vaan oppia elämään.
Täytyy aloittaa kerääminen ja muu taistelu ajoissa.
Aurinkoista viikon jatkoa ja onnenhetkiä puutarhassa!
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun, Blogit.fi blogilistan tai bloglovinin kautta.
Teillä on selkeästi keväisemmän näköistä kuin täällä pohjoisemmassa. Ihania versoja ja kasvien alkuja sulla. Kotilot kyllä harmittaa. Kiitos, aurinkoa sinnekin!
VastaaPoistaViimeisten päivien aikana on tapahtunut ihmeitä. Ihanaa!
PoistaPikkuhiljaa kevät tulee. :)
Oi ihanuus, ihan herkistyn näistä kuin toistenkin blogien kevätkuvista, vielä löytyy lunta (aivan liikaa) omalta pihalta. Kiitos kärhöjen leikkuuvinkeistä, leikataanko myös vastaistutetu jalokärhöt? Kun istutin syksyllä esim tuota blue angelia, niin mietityttää :) Yök miten ison näköinen etana, toivottavasti nuita ei meille ilmesty!
VastaaPoistaOi suloisuutta, leppäkerttu ja perhonen! Ilojuhla oikein :)
Joutsenet juhlistavat kyllä kevättä omalta osaltaan, niiden toitotuksen kuuntelu pihahommien lomassa tuo heti keväisemmän mielen lumimassoista huolimatta :)
Kiitos samoin aurinkoa ja iloa sinulle! <3
Kevätfiilis ja ensimmäiset elonmerkit kasveissa saavat tosissaan herkistymään. On ihana seurata kevään edistymistä ja iloita yhdessä.
PoistaJos sun ´Blue Angel` on jo reippaan pituinen, napsaisin sen tuosta noin 20-30 cm korkeudelta poikki tai jopa ensimmäisen lehtiparin yläpuolelta. Näin kärhö vahvistuu ja haaroittuu. Se ei välttämättä kuki ensimmäisenä kesänä, mutta sen juuret vahvistuvat ja siitä tulee tuuheampi. Kannattaa kastellakin ja lannoittaa sitä säännöllisesti ensimmäisenä varsinaisena kesänä, että se saa hyvän alun kasvulleen.
Kotiloita en toivoisi edes pahimmille vihamiehillekään. On ne niin ärsyttäviä. Toivotaan, ettei teille niitä ilmesty.
Perhosia ja leppäkerttuja toivon kuitenkin kaikkien puutarhaan runsaasti. :)
Joutsenista tulee tosiaan niin kevätfiilis. Kykin tuolla kukkapenkissä, ja jo kaukaa kuulin joutsenten tulevan. kyllä siinä sydämessä ihan muljahtaa kivasti.
Tänään on vähän pilvinen päivä, mutta lämpöasteita kuitenkin. Kevät etenee päivä päivältä. :)
Kiitos kiitos! Jospa nipsasen vain toisen blue angelin, kun niitä on kaksi. Olis niin kiva nähdä jo tänä vuonna millaiset ne kukat on :) Muut kärhöt täytyy raaskia leikata ohjeesi mukaan ja toivoa, että ne tekevät vaikka yhden kukan kukin tälle vuodelle.
PoistaMä tykkään tosi paljon tosta Blue Angelista. Se on niin kauniin sininen. Jos haluat, katso täältä miltä mun Blue Angel näytti viime elokuussa. http://versojavaahteramaelta.blogspot.fi/2015/08/etupihan-kukkapenkissa.html
PoistaNo, jopas bloggeri hassut välit tohon lykkäs...
PoistaNätiltä näyttää kuvissasi :)
PoistaMulla niitä on jokunen. Ihmettelen, että ne eivät ole kuitenkaan lisääntyneet räjähdysmäisesti. Meidän piha oli kuitenki melkein 10 vuotta täysin hoitamatta ja hunnigolla. Siellä oli kotiloilla tilaa temmeltää.
VastaaPoistaHyvä, jos ne eivät ole teille lisääntyneet kovasti. Ne ovat niin ärsyttäviä kasvimaalla ja joka paikassa. Toivotaan, että ne kiertäisivät teidän puutarhan kaukaa.
PoistaSiellähän näkyy jo selviä kevään merkkejä ♡
VastaaPoistaItse odotan aina näkeväni kevään ensimmäisen perhosen. Vielä ei ole liidellyt vastaan.
Tuo perhonen oli ihana. Tein töitä työhuoneessa, kun nokkosperhonen lenteli ikkunan takana. Kyllä siinäkin kohtaa sydämessä kivasti muljahti onnesta.
PoistaToivottavasti näet pian tämän kevään ekan perhosen. <3
keväiseltä näyttää:)
VastaaPoistaKotiloita huomasin meilläkin.
Voi harmi, ei ne pakkaset vieneetkään niitä teiltäkään.
PoistaNo kylläpä siellä on jo keväistä, kun perhosenkin olet nähnyt. Hyvät leikkausvinkit kärhöille, sitä vaan ei raaskisi leikata.
VastaaPoistaYllätyin itsekin kovasti perhosesta ja leppäkertustakin. :)
PoistaKärhöt palkitsevat leikkaamisen kauniilla kukillaan. Tartu vaan rohkeasti saksiin, jos kyseessä on myöhäiskesän kukkija.
Meillä ei kestä talavia ku nua alappikärhöjen sukuuset. Kaikki muut leikkaanki jo syksyllä. Kevät tuloo useen muutamas päiväs ja aina son yhtä ihimeellistä ja ihanaa.
VastaaPoistaAlppikärhöt ovat niin ihanan kestäviä. Ja vanhoissa pihoissa näkee mahtavan runsaita alppikärhöjä, jotka kukoistavat melkein hoidotta.
PoistaKevään tulo aina aina yhtä ihanaa ja yhtäkkistä. Sitä haaveilee ja odottaa että pääsisi jo kuopsuttelemaan ja yhtäkkiä onkin jo kiire.
Nautitaan nyt, kyllä tätä odotettukin. :)
Ihanat keväiset tunnelmat! Voi noita kotiloita! =/
VastaaPoistaKiitos! Ja ei noita kotiloita ois kyllä kaivannut.. :(
PoistaVoi harmitus, mitä sieltä onkaan löytynyt lumen alta! Mutta hyvä, että kokonaisfiilis jäi plussan puolelle :)
VastaaPoistaMeillä on taas myyrä urakoinut talvella lumen alla. Tänään huomasin, että pari multakasaa on sulanut näkyviin. Onneksi sentään joku ilmastoi tätä savimaata :)
Niin, täytyy iloita kokonaisuudesta. Ja eihän sitä vielä tiedä, jos noita kotiloita olisi kuitenkin vähemmän kuin edellisinä vuosina.
PoistaMyyrät eivät ole myöskään kivoja kavereita. Meilläkin niitä oli joskus aika paljon, mutta nyt melkein joka naapurissa on kissoja. Kissat pitävät myyräkannan pienenä. Kaikkia hiiriä ne eivät jaksa kyllä pyydystää, niitä pitää meidän ihmisten pyydystellä tuolta vintiltä kymmeniä talvessa.
Mutta tosiaan onhan ne myyrän kolot hyvää ilmastointia. :)
Aurinkoisia puutarhapäiviä! Kotiloiden kanss aon vaan elettävä, eroon ei pääse :( Minä en ole vielä nähnyt yhtään talven jäljiltä mutta ei se sitä sano etteikö kotiloita olisi. Akileijat ovat melkeinpä kauneimmillaan taimivaiheessa, ja ponnistavat maasta ensimmäisten joukossa.
VastaaPoistaSiihen tulokseen mäkin oon tullut. Ei auta kuin oppia tulemaan toimeen kotiloiden kanssa. Ja toisaalta ryhtyä taas heti lumen sulettua tosi taisteluun niitä vastaan.
PoistaMinäkin rakastan akileijan lehtiruusukkeita. Ne ovat aivan kuin oikeita ruusuja.
Oi, leppäkerttu ja perhonen! Ja kotilo, murh. Kunpa niitä olisi nyt edes vähemmän!
VastaaPoistaLeikkasin just poikki Hagley Hybridin, kun mulle on aina hieman epäselvää noiden isokukkaisten kärhöjen leikkuu. Mutta se olikin metrin korkeudelta ihan vihreä (siis kuoren sisäpuolelta) ja silmutkin ihan lähtövalmiina! Ehkä sitä ei olisi tarvinnut leikata, se menikin jotenkin vahingossa... mulla ei ole tapana leikata mitään kärhöjä juuri tuon vuoksi, että ne versoo ylempääkin. Tai NE kärhöt, joita mulla on :-D Tosin en tiedä, olisiko perempi jos leikkaisi, mutta tuntuu niin höhlältä leikata elävää vartta poikki... kesällä voi sit poistaa ne, jotka eivät lähteneet kasvuun. Tämä ei HUOM ole mikään neuvo kellekään lukijoille, sulla oli hyvät ohjeet tuossa yllä! Ainoastaan omaa löpinää ja pohdintaa, keskustelua toisen puutarhaharrastajan kanssa..
Niin, toivotaan että kotiloita olisi vähemmän. Vai pitäisikö Cherin suosimia vaskitsoja alkaa rahtaamaan jostain tänne kotiloita syömään. Musta näyttää kyllä, että isommat linnut niitä välillä popsivat. Osaavat vaan ryökäleet lymytä niin piilossa, että linnuilla on vaikeuksia huomata niitä.
PoistaMä tykkään just tälläisestä ajatusten ja kokemusten vaihdosta. Minäkin yleensä alan leikkaamaan kärhöjä ylhäältä päin pikkuhiljaa. Näin näkee mistä kohtaa vihreää tulee esiin. Meillä vaan taitaa olla sen verran kylmempää, ettei vihreää kovin ylhäältä löydy. Tosi hyvä, kun otit asian puheeksi! Minä en muistanut mitään asiasta mainita. Se on tosiaan ihan pöhköä, leikata elävää vartta poikki, jollei kärhö ole joku laiha luiru. Minä kehottaisin lukijoita, huomioimaan tämän Sailan kommentin ihan neuvona. Aloita leikkaaminen ylhäältä, ja lopeta kun elävää, vihreää kuoren sisäpuolta tulee vastaan.
Näyttääpäs aurinkoiselta ja keväiseltä. Nyt pääset jo puutarhatöihin. Me vielä täällä odottelemme lumen sulamista. Harmi nuo kotilot.
VastaaPoistaPikkuhiljaa täällä tosiaan pääsee tositoimiin. Meilläkin on jossain kohtaa kovasti vielä lunta. On toisaalta hauskaa, kun kaikki työt ei paljastu kerralla.
PoistaToivottavasti teidänkin lumet saa jo kyytiä.
Luin jostain viime vuonna, että Ferromolia pitää ryhtyä levittämään heti maan paljastuttua lumesta, jolloin kotilokantaan pääsee vaikuttamaan mahdollisimman varhain. Hyvä siis, että postasit kotilolöydöksistä, sillä muuten en olisi muistanut olla ajoissa liikkeellä.
VastaaPoistaViime keväänä en muistanut leikata clematis Ville de Lyonia lainkaan, mutta kummasti se teki lehtiä vanhoihin varsiin. Se on kasvanut niin sekaisin alppikärhön kanssa, että sen leikkaaminen on hankalaa.
Meillä on huomattavasti lumisempaa ja avoimemmin paikat ovat kovin märkiä. Luvassa on hienoja ilmoja, joten ei tässä muuta voi, kuin ihmisellä tyytyväisyydestä - ja kipaista pihalle heti tilaisuuden tullen.
Niin, varmasti sitä voisi kohta puoliin ripotella. Nuo löytämäni kotilot olivat vielä ihan jossain talvihorroksessa tai mihin koomaan ne talveksi vaipuvatkaan. Kotilon suuta peitti kalvo. Joten liikettä niissä ei vielä ollut, eivätkä varmasti lisääntymään ole vielä ryhtyneet. Nyt siis kannattaa alkaa taistoon, ja kerätä niitä pois. Ehkä niitä saadaan vielä hieman vähemmäksi. No, loppukesästä olemme taas viisaampia.
PoistaJuu, niin kuin tuolla Sailan kanssa aiemmin juteltiin, ei elävää vartta kannata leikellä, jollei kärhö tarvitse tuuheutusta. Ja luulen, että esim. lumikärhö kukkii paremmin, jos sitä leikkelee. Minullakin muutama kärhö menee niin symbioosissa puitten kanssa, että niitä on aika hankala leikata. Maalaisjärki on varmasti paikallaan. Ja mä ainakin joskus kokeilen erilaisia hoitotapoja. Silloin itse näkee esimerkiksi sen, kukkiiko joku kasvi paremmin kun sitä leikkelee reilummin. Mä leikkaan esimerkiksi pallohortensiat joka kevät alas. Ne kukkii suuremmilla kukilla, kuin jos ne jättäisi leikkaamatta. Naapuri ei koskaan leikkaa pallohortensioita. Aina hänelläkin ne kukkii, mutta kukat ovat pienemmät. Ei tässä puutarhanhoidossa ole vain yhtä oikeaa tietä. Ja tää kokemusten vaihto on just parasta. Toisten kokemuksista oppii paremmin, kuin mistään oppikirjoista. Tää on yksi tän bloggaamisenkin parhaista puolista. On ihanaa, kun on vertaistukea.
Meillä on aika tuulinen ja avoin tontti, joten meiltä sulaa lumet aika ajoissa siitä syystä. Ihanaa, kun joka päivä tapahtuu edistystä kevään suhteen. Tää on just niin parasta aikaa!
Hei, tulin vierailulle ja laitoin samantein blogisi myös lukulistalleni. Tapaamme kesällä puutarhan merkeissä :)
VastaaPoistaTervetuloa uudestaankin kylään tänne blogiin, Pirkko! :)
PoistaIhana nähdä kesäkuussa huippujengilla, huippupaikoissa. <3