tiistai 18. elokuuta 2015

Pohjolan viinirypäle

Ribes nigrum, mustaherukka, blackcurrant,  クロスグリ 黒酸塊 
Ribes rubrum, punaherukka, redcurrant, フサスグリ 房酸塊


Vaahteramäellä on ollut loistava marjavuosi.
Viinimarjoja tulee ennätysmäärä.
Hieman vajaa kaksi ämpärillistä maukkaita ja mehukkaita marjoja per pensas.
On todella kiitollinen olo.


Viinimarjat meillä keitetään mehuiksi. Niitä on sitten mukava juoda talvella. 
Varsinkin kylmillä ilmoilla kuumana ja flunssan koputellessa ovelle.
Liekö sateiden ansiota, mutta nyt tuntuu että marjat ovat hieman mehuisempiakin kuin tavallisesti. 
Ensimmäinen satsi mehuja on keitelty.
Kahdesta pensaasta tuli yhteensä kolme ämpäriä marjoja, joista tuli 15 litraa mehua. 
Laimennuksen jälkeen valmista mehua tulee noin 75 litraa.
Vielä olisi herukkapensaita 4 keräämättä ja karviaisia 3. 
Karviaisten sato on kyllä hieman pienempi, 
niitä taidetaan napsia suoraan suuhun vitamiinipommeina.

Keski-ikäisen miehen merkki on polttopuiden teko innostus
ja meidän naisten keski-iän merkki taitaa olla säilöminen.
On kuin laittaisi rahaa pankkiin.

 Haluaisin säilöä mehut kauniissa lasipulloissa,
kauniin etiketin kera
ja tarkoissa riveissä kellarissa. 
Niin kuin muumimamma.
Mutta voin tehdä teille paljastuksen....

Oikeassa elämässä ja kierrättäjänä;
 säästän kaikki mahdolliset purkit
ja pakastan mehut. 


VIINIMARJA
Kaikissa tapauksissa on viinimarja epäilemättä,
maamme etevin ja enin viljelty hedelmäpensas
ja sen taloudellinen arvokaan ei ole vähäinen.
Se on Pohjolan viinirypäle.
~Erik Lingren ja Klas Sening; 
Kasvitarhakirja 1903~


22 kommenttia:

  1. Täsmälleen sama meininki mehujen säilönnässä :) Hauskaa? oli vaan, että samalla meni vahingossa yksi oikea jogurttikin pakastimeen ;) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D En tiedä vaikka meilläkin olisi mennyt... No, onpahan jotain yllätyksiä talvella. :)

      Poista
  2. Säilöminen on mukavaa :) Äitini toi sunnuntaina 10 litraa metsävadelmaa jotka keitin samantien mehuksi, mehua tuli vajaa 5 litraa. Ja aivan mahtavan hyvää! Meilläkin viinimarjat tekee tosi paljon marjoja, etenkin punaiset ja valkoiset. Mustia ei ole enää kuin yksi pensas ja sekin vähän kitukasvuinen. Uuden haluaisin, mutta on muka niin hankala päättää lajike :) Ja uutuusmarja Aili, vaaleanpunaienn viinimarja teki sekin jo ihan kivasti marjaa, ne tosin syötiin suoraan puskista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, vadelmat ovat niin hyviä tuoreina. Minä aloin vähän suunnittelemaan puutarhavadelmien istutusta, kun saimme niin hyviä maistiaisia ystäviltämme.
      Minä olen miettinyt. että pitäisi istuttaa yksi maukas herukkaa, johonkin oleskelualueen yhteyteen ihan syöntitarkoituksessa. Aili olisi hyvä vaihtoehto tai sitten viherherukka Venny tai Vertti. Nyt olisi hyvä aika käydä katsastamassa lajikkeita puutarhamyymälässä, hyvällä onnella niissä on marjoja joita voisi maistaa. Ja päättää sitten lajikkeen.

      Poista
  3. Oi, miten reipasta touhua! Minä olen outo lintu. Säilöntä ei ole koskaan sytyttänyt. Ei myöskään hyötykasvit eikä kokkaus... Syömisestä kuitenkin tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään valtavasti syömisestä! :D
      Olen myöskin ollut enemmän koristepuutarhan ystävä. Mutta nyt minua on alkanut kiehtomaan myös hyötypuutarha. Se vaatii vaan niin paljon aikaa. Ja juuri keväällä sitä aikaa on niin vähän, kun pitäisi kaikki kylvää ja istuttaa. Nyt olen mennyt aika pitkälle näillä puilla ja pensailla ja raparpereilla, mitkä tulevat vuosi vuodelta uudelleen.

      Poista
  4. Säilöntä on mukavaa, marjat, omenat, perunat ym. On kuin tulisi toinen kesä jo menneen jatkoksi. Tv Marja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nyt on ihana aika. Vielä kun saimme aurinkoakin, niin mikäs tässä on satoa korjatessa. :)

      Poista
  5. Hupsista huijaa, meistä on Ahertajan kanssa tainnutkin tulla sitten keski-ikäisiä alle kolmikymppisinä :D Meillä varmaan sitten ehtii kertyä pankkiin paljon marjapuurahoja ;) Pakastin on kyllä kätevä, jos ei ole kellaria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin kirjakaupassa kirjan, jossa neuvottiin kuinka muodikasta on mummoilla ihan nuorenakin. -eli voi sitä näköjään hypätä suoraan jopa mummovaiheeseen. :)
      Meillä ei ole kellaria, joten pakastin on ajanut kellarinkin asiaa.

      Poista
  6. Molemmin paremmin, yleensä kuitenkin lasken mehun suoraan pulloon ja vien kellariin.
    Sinulla on tosi hyvä viinimarjasato ja mehut ovat mitä parhainta juomaa ja paljon terveellisempää kuin limut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kellarin omistaa, mikä onkaan ihanampaa kuin säilöä sinne. Ja saa sen muumimamman kellaritunnelman.
      Niin kyllä omat mehut limsan voittaa, mennen tulleen. Ja vaikka sokeria niissä onkin, lisäaineita ei kuitenkaan tarvitse juoda mukana.

      Poista
  7. Kiitos rehellisyydestä! Samoin minä pakastan ja säilön kaikenlaisiin kierrätysrasioihin, koska niitä kertyy nurkkiin ja monet ovat todella käteviä. Pakastusrasioita varsinkin on keväällä kaikki paikat täynnä, kun vuoden sato tulee syödyksi.
    Oman puutarhan sato on upea lisä talven aikana. Tuskin marjoja tulisi samalla tavoin käytettyä, jos niitä pitäisi kaupasta ostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta olisi jotenkin sääli heittää hyviä purkkeja ja purnukoita roskiin. Monet niistä kestävät ihan konepesun.
      Joskus kun katsoo kotimaisten marjojen hintoja kaupassa, ihan hirvittää. Hinnat eivät ole kyllä viljelijälle ja tuottajalle edes tarpeeksi, mutta kyllä oman sadon makuun päässeenä, niitä ei raaskisi maksaa.

      Poista
  8. Meillä on vain muutama marjapensas ja suurin osa marjoista syödään suoraan puskista:) Jotain sentään pääsee pakkaseenkin. Mehumaijallinen marjoja käydään sitten yleensä poimimassa vanhemmiltani, joilla pensaita on reilummasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaat vitaamiinithan kyllä saa tuoreena. Ja onhan ne niin hyviäkin. :)
      Monella on varmasti pensaita yli oman tarpeen. Olisikin ihana, että esim. nuoret kaupunkilaisperheet saisivat käydä poimimassa ylimääräiset marjat itselleen. On sääli, jos marjat menevat hukkaan.

      Poista
  9. Mehuja keitellään meilläkin, tosin ei enää sataa litraa kuten silloin kun lapset olivat kasvuiässä...mutta koko kommuunille kuitenkin ja kellariin sitten pullot odottelemaan. Mehua en juurikaan pakasta paitsi sitten kun pullot loppuvat.

    Sanoit kyllä oikein - meillä isäntä tekee puita aina kun vain voi ja vähintään kahden vuoden puut on aina tehtynä, meidän vanhassa ladossa on vielä ikivanhoja puita suojassa, josta niitä sitten haetaan traktorin etukauhalla ja minä tietenkin säilön...kaikki on kotiinpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä tuo kotona puuhastelu on palkitsevaa. Ja monesti niin terapeuttistakin, kaiken muun hyödyn lisäksi. :)

      Poista
  10. Hih, minulle tuli tunne että taidan olla mies. Mehustamiset tai säilömiset ei kiinnosta yhtään, mutta olen joitain päiviä taas tuumaillut, että pitäisi alkaa pistämään pöllejä poikki ja pinoon talven varalle ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kyllähän niitä polttopuitakin tarvitaan. :)
      Sekin on kotiinpäin tai pankkiin talletusta.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!