sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Kurtturuusun hävittäminen

kurtturuusu
Rosa rugosa f. alba

Viime kesänä Suomessa todella yleinen kurtturuusu luokiteltiin kansalliseksi vieraslajiksi
ja se määrättiin hävitettäväksi kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.
Nyt tästä hävitysmääräyksestä on kulunut jo kohta vuosi ja 
kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 jälkeen. 

Sekä aniliininpunainen kurtturuusu (Rosa rugosa) 
että sen valkokukkainen lajike (Rosa rugosa f. alba)
ovat haittakasveja,
jotka vievät elintilaa meidän alkuperäiskasveilta.
Ne leviävät agressiivisesti sekä juuristonsa että siemeniensä avulla.
Linnut syövät kiulukoita ja 
niiden ulosteen mukana siemeniä leviää laajalle ympäristöön
jopa niin, että kokonaisia rantoja tai tienvarsia ovat niiden vallassa.
Tämä on syynä hävitysmääräykseen.

Suomessa kurtturuusu on todella yleinen kasvi esim. koulujen, virastojen ja taloyhtiöiden pihoissa,
liikennejakajissa, parkkipaikoilla sekä myöskin yksityisissä puutarhoissa.
Siksi tämä kurtturuusujen hävittäminen askarruttaa varmasti monen mieltä
ja sen oikeaa hävitystapaa mietitään. 

Kurtturuusun hävittäminen
Varmoja hävitystapoja on oikeastaan kolme.

1. Mekaaninen poistaminen
Yksittäiset pensaat voi poistaa lapiolla kaivaen,
mutta suuremmat pensasalueet kannattaa poistaa maansiirtokoneella.
Juuristo on laaja ja syvällä
ja pienestä juurenpalastakin saattaa lähteä uusi kasvusto reippaaseen kasvuun.
Siksi juuristo pitää poistaa perusteellisesti ja jopa maamassojen vaihto voi olla tarpeen.

2. Kasvuston leikkaaminen ihan tyvestä ja 
maan peittäminen suodatinkankaalla tai pressulla 
Tämä keino on helppo,
mutta aikaavievä, sillä maa tulee olla peitossa niin kauan,
kunnes juuristo on kokonaan kuollut.
Aikaa tähän voi mennä vuosia
ja pressu on aika ruma katsella niin kauan.

3. Juuriston näännyttäminen
Kasvusto leikataan niin tyvestä kuin mahdollista.
Kun uutta kasvua ilmestyy,
leikkaus toistetaan.
Pikkuhiljaa juuristo nääntyy ja kuolee,
koska kasvi ei pysty yhteyttämään maanpäällisillä osillaan.
Ensimmäisenä kesänä toistoa tarvitaan noin 3-4 kertaa.
Seuraavina kesinä toistojen tarve harvenee.

Täällä Vaahteramäellä kasvoi kurtturuusun valkoinen lajike
ja muistaakseni alunperin istutin kasvia kolme kappaletta.
Eli kasvustoa ei ollut valtavan laajasti,
mutta kuitenkin sen verran, etten viitsinyt alkaa kaivuuhommiin.
Niinpä aloitin näännytysoperaation viime kesänä.


Leikkasin koko kasvuston aivan tyvestä poikki.


Kurtturuusun tunnistaminen:
- 5 terälehteä, yksinkertainen aniliininpunainen tai valkoinen kukka
- lehti kurttuinen
- kiulukat mehevät, keskeltä litistyneet ja nauriinmuotoiset
- varsi on piikikäs ja piikit ovat erikokoisia ja suoria

Tarhakurtturuusut eivät kuulu hävitettävien listalle.
Tarhakurtturuusujen kukat ovat usein kerrotut ja niillä on enemmän terälehtiä.



Lisäsin kasvualustaan myös tuhkaa oikein reilusti,
koska kurtturuusu ei myöskään pidä emäksisestä maasta.
Tällä konstilla uutta kasvustoa ei ilmestynyt kuin niukasti.
Uusin leikkauksen vain yhden kerran.
Tänä kesänä tarkkailen aluetta ja uusin leikkauksia tarpeen mukaan.

Kurtturuusun leikattuja kasvustoja ja
varsinkaan kaivettuja juuria ei kannata viskata avokompostiin tai metsään,
vaan ne tulisi hävittää polttamalla.
Taajama-alueella polttaminen ole kuitenkaan sallittua,
joten toinen vastuullinen hävittämiskeino on kerätä kasviosat jätesäkkiin
ja viedä jäteasemalle.
Paikallisella jäteasemalla osataan kyllä neuvoa,
mihin haittakasvit sijoitetaan.
Tämä kannattaa muistaa myös muiden haittakasvien kohdalla. 


Seuraavasta linkistä pääset katsomaan myös lyhyen videon aiheesta.
Huvila ja Huussin maisemasuunnittelija
ja 100%  outdoor -blogin Kati Jukarainen
ja minä kerromme enemmän kurtturuusun hävittämisestä
sekä vieraslajikasveista yleisestikin.
https://www.ruutu.fi/video/3575851


Olisi kiva kuulla myös sinun vinkkisi
ja kokemuksesi kurtturuusujen hävittämisestä.
Miten olet toiminut ja miten olet onnistunut siinä?
Vai onko urakka vasta edessäpäin tänä kesänä?

Vaikka et olisi vielä aloittanut hävityshommaa,
nyt on just hyvä aika aloittaa.
Silloin saa homman hyvään malliin jo tänä kesänä.

Lisää luotettavaa tietoa vieraslajikasveista löydät
Vieraslajit.fi -sivustolta.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

perjantai 17. huhtikuuta 2020

Tomaatin koulinta


Tomaatin taimeni ovat hyvin itäneet ja kasvaneet pääsiäismunakennostossa.
Ne on jo pitkään katselleet minua anovasti,
että haluaisivat jo hieman isompiin ruukkuihin kasvamaan. 
Ja vihdoin sain aikaiseksi koulia tomaatintaimeni. 

Koulimisen tarkoitus on vahvistaa tainta
ja siirtää se suurempaan kasvualustaan.
Itse aikoinani ihmettelin jollekin kokeneemmalle puutarhurille,
miksi en voi kylvää siemeniä suoraan suureen ruukkuun.
Kouliminen tuntui silloin tylsältä ja ylimääräiseltä työltä.
Nyt olen ymmärtänyt, että taimi vahvistuu jokaisesta siirrosta
ja kastelun säätelykin on helpompaa, kun kasvualusta ei ole liian laaja. 
Taimia voi myös hellästi heilutella kädellä
ja matkia ikään kuin tuulta. 
Tämäkin saa taimet vahvistumaan ja 
kasvamaan topakoiksi oikeaakin tuulta kestäviksi.


Valmistelin uudet istutusruukut ensin valmiiksi.
Tomaatithan ovat kylvetty kylvömultaan,
jossa ei ole ravinteita juuri lainkaan. 
Ravinteikas puutarha- tai kukkamulta tappaa hennot taimet heti alkuunsa.
Siksi on tärkeää käyttää kylvöön siihen tarkoitettua multaa.

Uudet ruukut sen sijaan täytin jo ravinteikkaammalla mullalla. 
Tässäkin vaiheessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.
Liian vahva multa voi tappaa taimet vielä tässäkin vaiheessa.
Joten jätän kompostit, lannoitukset, hevosenkakat tai kananlannat 
odottelemaan taimien lisäkasvua. 


Käytin taimien poistamisessa kennostosta ruokalusikkaa. 
Sillä taimi lähti kätevästi koko juuripaakun kanssa ylös. 



On oikea ilon hetki, kun näkee taimen vahvat juuret.
Vaikka olen kasvattanut tomaatintaimia jo vuosia,
aina yhtä suuri ilo on nähdä siemen itäminen ja kasvin taimettuminen. 

 Istutin taimen hellästi valmiiksi painamaani kuoppaan.
Taimi eikä sen juuret kestä kovaa painamista. 

 Siirsin vielä jäätelötikku-taimimerkin paikoilleen,
ennen kuin lajikkeet menevät sekaisin. 

Lopuksi vielä vettä janoiselle pikkuiselle.
Kasva vantteraksi ja satoisaksi tomaatiksi! 

Nämä taimet saavat vielä kasvaa rauhassa sisällä.
Ulossiirtoon ja karaisuun on vielä aikaa. 

Täältä löytyy juttua tomaatin kylvöstä:

Mukavaa viikonloppua ja 
puutarhatouhuja!


P.S. Kaikki kuvat ovat tyttäreni ottamia. 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


torstai 16. huhtikuuta 2020

Pieniä muistutuksia keväästä

idänsinililja 
Scilla siberica
 シラーシビリカ

Viime päivinä luonto on ottanut askelia taaksepäin kevään tulossa. 
Lunta ja aurinkoa sekä kaikkea siltä väliltä 
on tarjoiltu meille välillä jopa ihan  muutaman minuutin välein. 
Kukat ja linnut ovat onneksi muistuttaneet, että kevät on täällä,
vaikka siltä ei aina ihan tunnukaan. 
Eilen aamulla maisema oli lumesta valkoinen ja taivas tasaisen harmaa,
mutta linnut pitivät niin upeaa konserttia, ettei ollut epäilystäkään vuodenajasta.

Pienet suloiset sipulikukat pilkistelevät myös urheana välillä lumen seasta,
välillä aurinkoa palvoen. 
Ne ovatkin kuin pieniä muistutuksia keväästä. 

 kirjokevättähti
Chionodoxa forbesii
チオノドクサ 




 sinivuokko
Hepatica nobilis 
 ミスミソウ


kevätsahrami, krookus
Crocus Jeanne d´Arc
クロッカス

idänsinililja 
Scilla siberica
 シラーシビリカ

 kirjokevättähti
Chionodoxa forbesii
チオノドクサ 


posliinihyasintti
Puschkinia scilloides  var. libanotica
プシュキニア・リバノティカ


Pihahommia en ole ehtinyt tekemään nyt muutamaan päivään,
mutta pääsiäisenä tuli puuhailtua yhtä sun toista.
Tänä keväänä tuntuu,
että puutarhailu on ainakin minulla ollut todella nautinnollista
ja sellaista kiireetöntä.
Olen tyhjentänyt kompostorit syksyllä aloittamaani kohopenkkiin,
kunnostanut kasvimaata,
leikellyt pensaita ja viime vuotisia perennan varsia.
Olen myös hoitanut pelargoneja autotallissa,
touhunnut taimien kanssa sisällä
ja välillä vain haahuillut ja pysähtynyt ihailemaan kaikkea kaunista.

Uskon, että tänä keväänä puutarhanhoito on saanut paljon uusia ystäviä.
Kotona olevat harrastukset ovat nyt kultaakin kalliimpia
ja on mahtava,
että joidenkin asioiden tekeminen saa ajatukset
ihan muualle kuin vallitsevaan tilanteeseen.
Myös työssäni olen huomannut tämän.
Ihmiset nauttivat kotiympäristöstään ja
 puutarhasta enemmän kuin aikaisemmin.
Se on vaikuttanut positiivisesti myös omaan työhöni.
Pihasuunnitelmia ja neuvontakäyntejä
kysellään enemmän kuin esimerkiksi viime keväänä.
Olen todella iloinen siitä,
että on työtä mitä tehdä ja ennenkaikkea siitä,
että puutarhan arvostus on noussut.
Monen lähellä olevan upean jutun huomaa vasta,
kun pysähtyy katsomaan.



Kauniita kevätpäiviä
ja
ihania puutarhahetkiä!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



tiistai 14. huhtikuuta 2020

Keväthyasintti

 hyasintti
Hyacinthus orientalis
hyacinth
ヒアシンス 風信子、飛信子、学名


Meille suomalaisille hyasintti on kuuluu erityisesti jouluun,
mutta maailmalla se on yleisemmin kevätkasvi.
Muualta kuin pohjoismaista sitä onkin vaikea löytää joulun aikaan. 
Mutta kevääseen se kuuluu sekä puutarhoissa että ruukkukasvina ja leikkonakin. 


Keväiset hyasintit hehkuvatkin toistaan hempeämpiä herkkuvärejä.
Persikat, oranssit, keltaiset, vaaleanpunaiset, pinkit, valkoiset 
ja muut keväiset värit ovat tarjolla entistä yleisemmin myös meillä. 
Ja mikä parasta, ne kestävät himpun kylmääkin,
joten niitä voi istuttaa myös ruukkuun ulos, terassille, parvekkeelle ja kasvihuoneeseen. 


Kun kukinta on ohi, kukkasipulit voi suoraan istuttaa oman puutarhan multaan.
Joten tuleviksi vuosiksikin riittää iloa ja kauneutta. 




Mitä mieltä olet,
kuuluuko hyasintti sun kevääseen
vai onko se mielestäsi vain joulukukka?
Itse miellän ne kuuluvaksi sekä kevääseen että jouluun.
Ehkä värit vain muuttuvat. 
Joulun hyasintit mulla on aina valkoisia,
mutta näin keväällä kaipaan hempeyttä ja herkkuvärejä. 

Kaunista pääsiäisen jälkeistä viikkoa
ja tsemppiä arkeen!

Täällä ei näytä nyt kovin keväiseltä, sillä maata peittää lumi.
Linnut onneksi muistuttavat konsertillaan, että kevät on kaikesta huolimatta. 



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Pääsiäisen ilo


Narsissit ovat upeita pääsiäiskukkia. 
Varsinkin näin pääsiäisaamuun ne sopivat täydellisesti.
Taidan muutenkin olla aivan hullaantunut narsisseihin
ja niiden lukemattomiin upeisiin lajikkeisiin.
Näistä ruukkunarsisseista on onneksi iloa pidemmäksi aikaa,
kun sipulit voi istuttaa kukinnan jälkeen omaan puutarhaan. 

 narsissi
Narcissus ´Apricot Swirl`
スイセン



  narsissi
Narcissus ´Geneve`
スイセン


  
Narsissit symbolisoivat hyvin pääsiäisaamua
ja kevättä. 
Niiden katse on kohti valoa ja aurinkoa. 

  narsissi
Narcissus ´Westward`
スイセン



Mikä sinun lemppari narsissi on?
Olisi kiva kuulla vähän vinkkejä jo ensi syksyä varten, 
kun hankkii kukkasipuleita ensi kevään kukintaa varten. 



Näiden narsissien välityksellä haluan toivottaa teille 
pääsiäisen iloa ja 
toivoa!

Näistä postauksista löytyy myös pääsiäisaiheita:




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Lankalauantai

kevätsahrami, krookus
Crocus Jeanne d´Arc
クロッカス

Haluan lähetellä teille näitä pääsiäiskukkia näin kuvien muodossa joka päivä.
Tänä pääsiäisenä lähetän lämpimän halauksen ennen kaikkea niille, 
jotka viettävät pääsiäistään ihan yksin. 
Toki me kaikki tarvitsemme halausta ja kauniita kukkia.

Nämä valkoiset krookukset ovat lemppareitani.
Olen istutellut niitä ympäri puutarhaa, 
jotta niiden kukinta-aika olisi mahdollisimman pitkä. 







Hyvää lankalauantaita
ja 
iloa kotipääsiäiseen!


Näistä postauksista löytyy myös pääsiäisaiheita:



 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.