pilvikirsikka
Prunus pensylvanica
Pin Cherry
サクラ
Pikkuhiljaa ruska alkaa hiipumaan puutarhassa ja
siitä nautitaan ehkä eniten nyt maankamaralla,
kuten tässä yläkuvassa.
Myös ´Parhaimpia ruskakasveja Vaahteramäellä` -postaussarja
on edennyt seitsemänteen
ja viimeiseen osaan.
Toki tulevissakin postauksissa saattaa vielä jotain ruskaista vilahtaa,
mutta tämän vuoden värien päänäytös alkaa olla ohitse.
aronia
Aronia
アロニア
Aroniat ovat ihan loistavia ruskakasveja.
Kauneimmillaan ne ovat asuinalueilla,
joissa aronia-aidat ympäröivät melkein jokaista tonttia.
Ne hehkuvat kirkkaan punaisina, ikään kuin alleviivaten,
että tässä se meidän raja nyt kulkee.
Meidän ainut aronia-pensas kasvaa metsän laidassa ja
siksi sen ruskaväri ei ole ihan yhtä leiskuva kuin se avoimella paikalla olisi.
höyhenpensas ´Velho`
Fothergilla major
katsura
pikkulehtikatsura
Cercidiphyllum japonicum
カツラ
Katsurasta kerroinkin aiemmassa postauksessa.
Nyt pienestä taimestani ovat kaikki keltaiset alalehdet pudonneet
ja pari suloisen väristä lehteä sinnittelee vielä hetken.
komeamaksaruoho
Sedum ´Herbsfreude`
マンネングサ
Komeamaksaruoho ei ole varsinaisesti värittynyt syksyyn,
mutta sen kukinta tuo syksyiseen puutarhaan myös lisää väriä.
Komeamaksaruohon edessä on höyhenpensas.
metsätammi
Quercus robur
English oak
ヨーロッパナラ / ナラ
Värien lisäksi rakastan tätä tammen piparkakkumaista olemusta ja väriä.
Tänä vuonna vaahterat ovat käyttäytyneet poikkeuksellisesti.
Tai ei ehkä vaahterat, vaan tuulet ovat osuneet meille poikkeuksellisesti.
Tässä kohtaa nurmikkoa on yleensä todella paksu matto vaahteranlehtiä.
Haravoin alueen yleensä moneen kertaan,
sillä muuten lehdet tukahduttaisivat nurmikon täysin alleen.
Tänä syksynä vaahterat pudottivat lehtensä kuin varkain.
Yhtäkkiä niitä ei vain ollut, eikä niitä löytynyt myöskään nurmikolta kovin paljon.
Luulen, että tuuli on kuljettanut ne suoraan metsään ja tehnyt "haravoinnin" puolestani.
Otin melkein samankaltaisen kuvan muutama päivä sitten.
Halusin vertailla, kuinka paljon ruska on värittänyt rinnettä lisää.
revontuliatsalea
Rhododendron x 'Northern Hi-Lights'
ツツジ
Revontuliatsaleat ovat tunnettuja upeasta syysväristään.
Tänä vuonna meillä ei vielä nähdä revontulimaista ilotulitusta,
sillä keväällä istutettu taimeni kärsi kuivuudesta aika pahasti kasteluista huolimatta.
Luulin sen jo heittäneen henkensä, sillä se tiputti melkein kaikki lehtensä loppukesästä.
Uusia lehtiä kuitenkin ilmestyi ja ilokseni se taitaakin olla vielä ihan kunnossa.
Ensi vuonna nähdään, kuinka paljon tämä kuivuus kuritti sitä.
rinneangervo
Spiraea densiflora
シモツケ
Rinneangervo on alkanut vasta muutama päivä sitten punertumaan.
Olen nähnyt upeita, leiskuvan punaisia rinneangervoja muiden puutarhoissa.
Katsotaan minkä väriseksi nämä meidän rinneangervot vielä kehkeytyvät.
seppelvarpu
Stephanandra incisa ´Crispa`
コゴメウツギ
Seppelvarpu saa keltaisen syysvärin.
tarhakurtturuusu
Rosa rugosa
ハマナス
Tarhakurtturuusujen syysväri on usein keltainen.
Lehtien värin lisäksi, ne ilahduttavat kauniin punaisilla kiulukoillaan.
tuoksukurjenpolvi, valkoinen
Geranium macrorrhizum ´Album`
ゲラニウム・マクロリズム
フウロソウ属の一種
ゲラニウム・マクロリズム
フウロソウ属の一種
Tuoksukurjenpolvesta voi puhua melkein ikivihreänä kasvina,
vaikka se onkin perenna.
Muutama lehti loistaa kuitenkin poikkeuksellisesti punaisena vihreyden keskeltä.
tuurenpihlaja
Sorbus ´Dodong´
ナナカマド
Tuurenpihlajat saavat yleensä ylleen upean punaisen syysvärityksen.
Meillä se pukeutuu hieman vaisummin, punertavan oranssiin syysvaatteeseen.
Sen sijaan naapurissa, parin sadan metrin päässä, tuurenpihlajat liekehtivät punaisina.
Näin se kasvupaikka vaikuttaa, vaikka välimatkaa ei olisikaan paljon.
Tämä viimeinen postaus oli vähän grande finale, ainakin pituutensa puolesta.
Tähän on hyvä päättää, nauttimalla ruskan viimeisistä hetkistä.
Jos et ole vielä ehtinyt lukemaan aiempia postauksia,
niihin voi helposti tutustua vaikka yhteen syssyyn näin jälkikäteen.
Jokaisessa postauksessa on pieniä vinkkejä
kauniin ruskan luomiseksi omaan puutarhaan.
Sarjan edelliset postaukset löydät seuraavista linkeistä:
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Super hieno ruskaretki puutarhaan -postaussarja! Tisi hyviä vinkkejä kasvien valintaan ruskanäkökulmasta. Kauniita syksiä päiviä sinulle!
VastaaPoistaIhana kuulla, että nautit ruskaretkestä!
PoistaKiitos samoin, kauniita syksyisiä päiviä myös sinulle!
Syksyn värit on upeita!
VastaaPoistaNiin ovat! Luonnolla on mahtava valikoima ´värikyniä`.
PoistaNog är hösten vacker...alla dessa fantastiska färger! Härliga bilder du bjuder på!
VastaaPoistaKram från Titti
Tack så mycket Titti! <3
PoistaAlkaa värit olla jo pudonneet puista. Silti vielä löytyy ruskaa. Hienoa, että kerrankin tuuli auttoi haravoinnissa.
VastaaPoistaNyt alkaa olla jo aika väritöntä puissa. Meillä on yksi koivu tuolla alatantereella, joka pitää keltaiset lehtensä ihmeen pitkään. Muista koivuista lehdet ovat oikeastaan jo pudonneet. Yläpihalla puita värittää lähinnä pihlajan punaiseet marjat.
PoistaOn kiva, että luonto avittaa näissä pihahommissa. Lauantaina murskasin ruohonleikkurilla kaikki nurmialueille lentäneet lehdet. Jos ensi viikonloppuna pystyisi tekemään saman, niin tämän syksyn lehtishow voisi olla sitten siinä.
Hieno sarja ruskakasveista! Luin vasta tänään kaikki läpi ja oli kyllä kiva kahlata upeissa ruskaväreissä kun täältä alkaa olla jo kaikki lehdet karisseet. Tästä sai paljon vinkkejä puutarhan suunnitteluun syksyisestä näkökulmasta.
VastaaPoistaEhkä tänä syksynä tuulien suunnat olivat laajemmalta alalta poikkeuksellisia, sillä meillä ei ole yleensä tarvinnut haravoida juuri lainkaan. Tänä vuonna sivupihalle on sen sijaan satanut melkoisen paljon koivun- ja haavanlehtiä. Melkein jo mietin haravaan tarttumista, mutta sitten päätin vielä odotella, jos tuuli puhaltaisi isoimmat kertymät metsään tai edes paremmin levälleen ympäri pihamaata. Kivituhka-alueelta kuitenkin haravoin enimmät pensaiden alle.
Jossain tämän sarjan postauksissa muuten oli vähän enemmän juttua mongolianvaahterasta. Sanoit sen saavan aurinkoisella paikalla komean punaisen ruskavärin. Luulin niin itsekin, minkä vuoksi istutin mongolianvaahteran jo muutama vuosi sitten tontin aurinkoisimpaan kohtaan. Se ei ole kertaakaan saanut kunnolla punaista ruskaa, vaan on muuttunut ensin keltaiseksi ja sen jälkeen hyvin pian pudottanut lehtensä pois. Se on myös palelluttanut latvansa neljänä talvena ja kasvanut todella hitaasti, vaikka sen pitäisi olla täällä IV-vyöhykkeellä hyvinkin kestävä. Perimälläkin on siis osansa kasvin värityksessä. Minun vaahterani on vanhempieni pihalla kasvavan mongolianvaahteran siementaimi. Tai siis oli: kaivoin mokoman pettymyspuskan eilen kokonaan pois kun ei siitä ole ollut yhtenäkään vuonna minulle iloa.
Mukavaa alkavaa viikkoa!
Kiva kuulla, että näistä ruskapostauksista on ollut iloa!
PoistaToivotaan, että tuuli auttaisi vielä sinua puhaltamaan lehdet metsään.
Ja kiitos, että jaoit kokemuksiasi mongolianvaahterasta. Tuo kasvin perimäkin on huomionarvoinen seikka. On jännä, kuinka samasta kasvista voi olla niin monta variaatiota.
Harmi, että mongolianvaahterasi oli pettymys. Kurkkasin juuri ikkunasta, miltä mongolianvaahterani nyt näyttää. Se on alkanutkin toiselta puolelta punertua. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta. Täytyy tarkkailla, millaiseksi se vielä muuttuu. Suojaisemmalta puolelta se on vielä ihan keltainen.
Mukavaa viikkoa myös sinulle Minna! <3
Kyllä ruska vain on upeaa aikaa!
VastaaPoistaKyllä! On ollut ihana nauttia tämän syksyisestä väriloistosta.
PoistaHieno sarja ruskasta! Kävin myös kelaamassa jokaisen sarjan postauksen, ja melkein jokaisesta löytyi jotain, mikä pitää laittaa mielen viereen ensi kevättä ja tulevia hankintoja ajatellen. Sinulla kasvaa mustaselja! Onko se ollut pitkään, ja miten hyvin se pärjää talvet näillä seuduin? Istutuspaikka näytti ainakin suojaiselta.
VastaaPoistaKiitos Riitta ja kiva kuulla, että tykkäsit näistä ruskapostauksista!
PoistaMustaselja on ollut minulla kaksi talvea ja kolme kesää. Sen kasvupaikka on rinteessä ja se on kyllä silleen suojainen, ettei siihen osu tuuli.
Minulla oli aikaisemminkin yksi mustaselja, mutta se menehtyi. Olin istuttanut sen tuonne alapihan metsikköön, kun hain juurikin sitä suojaisuutta sille. Paikka oli kuitenkin varmasti liian kuiva ja se menehtyi.
Ja se ensimmäinen oli ulkomaalaista kantaa ja tämän olen ostanut jostain taimistolta, jossa se oli kasvanut jo muutaman vuoden ajan. Luulen, että kannallakin on tosi paljon väliä, pärjääkö mustaselja.