maanantai 25. marraskuuta 2019

Marraskuun kysymykset ja vastaukset

Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä

  parsa
Asparagus officinalis
アスパラガス

Minna kysyy:
Mua kiinnostaisi tuo parsa. Miten kasvatat sitä?
Teitkö istutuksen jotenkin erityisesti? 
Minulla kuoli kaikki juurakot mutta voi olla että myyräkin söi ne.

En ole oikeastaan tehnyt mitään erikoista parsan suhteen. 
Istutin vihreän parsani hiekkapitoiseen multaan, jossa oli kuitenkin ravinteita.
Savessa ja tiukassa maassa se ei viihdy, vaan kaipaa ilmaa juuristolleen. 
Parsa kaipaa kuitenkin myös ravinteita, 
joten lisään joka kevät kasvualustaan hieman kompostia. 
Vaihtoehtoisesti sen voi istuttaa jopa ihan hiekkaan,
ja lisätä vaikka viherkatetta kasvualustan päälle keväisin. 

En osaa sanoa, miksi juurakkosi ovat kuolleet, 
mutta yleisesti ottaenkin parsat vaativat hieman kärsivällisyyttä ensimmäisinä vuosina.
Ne tulevat satoikään vasta noin kolmen vuoden päästä istutuksesta.
Toisaalta parsa sitten viihtyy melkein itsekseen, kun on ensin kotiutunut kasvupaikalleen.

Kokeile ihmeessä uudemman kerran ensi kesänä.
Parsat ovat niin herkkuja. 

Outi / Outi`s life kysyy:
Nyt oot musta ylpeä, ostin oikean (ei muovia) viherkasvin, aloe veran. 
Kerro mulle muutama vinkki, miten saan sen pysymään elossa? 
Onko parempi altakastella kuin lorottaa vesi suoraan ruukkuun?

Oi, hyvä Outi! <3
Aloe onkin mahtava ja helppo kasvi. 

Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, 
että sen saa kuolemaan helpommin liikakastelulla kuin kuivuuteen. 
Kesällä Aloe Veraa kastellaan kuitenkin säännöllisesti (noin kerran viikossa), 
jotta se kasvaisi. 
Mullan kannattaa antaa kuivua kastelujen välillä. 
Talvella kastelua vähennetään ja harvennetaan ainakin puolella. 
Kastelun vähentämisellä säädellään sen kasvua,
koska pimeämmässä uusi kasvu on hontelompaa.
Aloe Vera tarvitsee lannoitustakin niukasti. 
Sitä ei oikeastaan tarvitse lannoittaa kuin kerran keväällä ja kerran kesällä. 

Paras kasvupaikka Aloe Veralle olisi etelä-, länsi-, tai itäikkuna. 
Se sietää voimakastakin auringonvaloa, kunhan sen totuttaa siihen vähitellen.

Istuta Aloe Vera mielellään sellaiseen ruukkuun, jossa on pohjareikä ja se on hengittävä.
Esim. saviruukku on hyvä, koska silloin liikakastelun vaaraa ei ole oikeastaan ole. 
Aloe Vera pitää läpäisevästä mullasta, eli kaktusmulta tai hiekkapitoinen multa ovat hyviä. Silloin voit kastella sitä suoraan multaan tai aluslautaselle. 
Vältä kuitenkin kaatamasta multaa lehtihankoihin, 
ettei vesi jää sinne seisomaan ja kasvi mätäne. 

Jos lehtiin tulee laikkuja tai ne pehmenevät, kasvi on saanut liikaa vettä. 
Ensiapuna on, että antaa mullan kuivahtaa kunnolla ja vähentää sen jälkeen kastelua. 

peittokurjenpolvi  
Geranium x cantabrigiense 
フウロソウ

Pauliina / Kukka & kaali kysyy:
Haluaisin istuttaa hedelmäpuiden alle jotakin matalaa ja kestävää, esim. peittokurjenpolvea. Onko idea ihan pöhkö? 
Pitäisikö ne putovien omenoiden ym. vuoksi vain kattaa ja jättää vaille vihreää?

Peittokurjenpolvi tai tuoksukurjenpolvi ovat ihan loistavia kasveja omenapuiden 
ja muiden hedelmäpuiden alle. 
Itse harrastan juurikin tätä maanpeittokasvien istuttamista puiden juurille. 
On hyvä, ettei puiden juurilla kasva nurmea ravinteita viemässä. 
Sillä vaikka se tuntuukin ehkä hullulta,
nurmikko vie paljon enemmän ravinteita maasta kuin maanpeittokasvit. 
Toiseksi maanpeittokasvit suojaavat runkoa ja näyttävät näteiltä. 

Maanpeittokasvit ovat myös hyviä pidättämään kosteutta,
 eikä puun juuristo kuivu niin helposti helteilläkään. 

En ole ainakaan itse kokenut hedelmien tippumista kasviston sekaan hankalana. 
Jos asia epäilyttää, hedelmiä voi kerätä puun alle kehiteltyyn "keruukankaaseen/pressuun".
Itse en ole koskaan käyttänyt mitään, vaan kaivellut kasvien seasta jokusen omenan pois. 
Anoppini käyttää ihan tavallista pakkasharsoa hommaan. 
Siitä on siisti kerätä pahimpaan aikaan hedelmät pois. 

@minnakatrielina :n kissa
(kuvattu Avoimissa Puutarhoissa 2016)

Hevostilan emäntä kysyy:
Hei! Olen seurannut blogiasi kesästä lähtien, ihana on! En tiedä, onko tätä jo kysytty aiemmin, mutta haluaisin kysyä lemmikkitalouden kasveista. Eli mitkä huonekasvit (puutarhakasveista olen paremmin kärryillä) ovat kissoille turvallisia? Tietenkin on hurja työ luetella kaikki mahdolliset kasvit, mutta jo muutama vinkki auttaisi paljon :)

Tämä onkin hyvä kysymys, 
jota kuulin paljon kysyttävän, kun olin töissä kukkakaupassa.
Kaikenkattavaa vastausta on kuitenkin vaikea antaa,
koska kissat ovat persoonia, siinä missä me ihmisetkin.

Ensinnäkin tarkistaisin huonekasvin kohdalta varmuuden vuoksi kasvin myrkyllisyyden.
Esim. joulun aikaan joulutähdet, hyasintti, amaryllis ja jouluruusut ovat myrkyllisiä.

Hyviä myrkyttömiä kasveja ovat esim. 
maijat, mehitähdet, muorinkukat, paavalinkukat, pullojukka, 
kirjorönsylilja, joulukaktus, puistokultapalmu ja saniaiset.

Itselläni ei ole koskaan ollut kissaa, 
joten kyselin vielä parilta todelliselta kissaihmiseltä aiheesta.
Kummallakin on ollut kissoja monta vuosikymmentä.
Nämä kissojen omistajat kertoivat kokemuksestaan, 
ettei heidän kissansa ole koskaan syönyt mitään kasveja
ja kummatkin heistä ovat myös kasvienystäviä, joten kasveja löytyy laidasta laitaan.

Molemmat kertoivat kissojensa myös ulkoilevan ja syövän vihreää ulkona. 
Tämä seikka ilmeisesti myös vaikuttaa asiaan.  
Pelkästään sisällä olevat kissat saattavat helpommin haukata viherkasveja. 
Tähän auttaa kissoille tarkoitettu kissanruoho, jota voi kasvattaa rairuohon tapaan. 

Mummollani oli aina kissoja, jotka olivat pelkästään sisällä. 
Mummollani oli myös aina paljon viherkasveja, mutta kissat jättivät ne rauhaan. 
Niille oli kuitenkin tarjolla tuota kissanruohoa. 
Olisikohan se ollut kasvirauhan salaisuus...

Leikkokimpuissa miettisin, ettei niistä roiku mitään nauhoja tai koristeita.
Kissat kun tykkäävät leikkiä niillä
ja äkkiä ainakin saattavat kaataa maljakon nurin tai jopa syödä nauhaa tai kasveja.

Mutta tosiaan tähän on vaikeaa antaa ihan oikeaa vastausta,
koska kissan luonne ja tempperamenttisuus vaikuttaa myös asiaan. 

Olisi kiva kuulla teidän kissojen omistajien mielipiteitä asiasta.
Tiedän, että teitä on paljon siellä ruudun toisella puolella. 
Kertokaa myös niksejä, joilla olette saaneet kissat jättämään kasvit rauhaan, 
jos näin ei ole alkuun ollut. 

mehitähti
Sempervivum
センペルビブム


pikkutalvio
Vinca minor

Anonyymi kysyy:

Olen istuttanut viime kesänä runsaasti kuunliljoja. Ne ovat vielä pieniä ja haluaisin niiden juurelle jotain. Vähän valoisammassa paikassa on jo istutettuna keltalehtistä rönsyalpia. Olisko jotain matalajuurista mikä menestyisi varjoisassa paikassa.

Kuunliljat peittävät kasvualustan loistavasti muutaman vuoden päästä, 
mutta tosiaan alkuun ja keväällä olisi kiva, että niiden juurella kasvaisi myös jotain muuta. 

Varjoisalla paikalla pikkutalvio (Vinca Minor) on loistava kasvi. Se saa suikertaa rauhassa kuunliljojen alla ja lomassa peittäen multatilan kauniisti.
Myöhemmin, kun kuunliljat kasvavat, pikkutalvio varmasti kärsii hieman kuunliljan lehtien alla, 
mutta silloinhan sitä ei enää välttämättä siellä tarvitsekaan olla.

Itse olen istuttanut kuuliljojen alle paljon pieniä kukkasipuleita, 
niin kuin tässä alemmassa kuvassa näkyy. 
Kuunliljat tulevat lehteen sen verran myöhään keväällä, 
että on kiva, jos maa ei pelkästään mulloksella. 
Hyviä vaihtoehtoja ovat
-lumikellot
- krookukset
- kirjokevättähdet (kuvassa)
-scillat eli idänsinililjat

 kirjokevättähti
Chionodoxa forbesii

チオノドクサ 

pallohortensia 
Hydrangea arborescens ´Annabelle` 

 アメリカノリノキアナベル

Molley kysyy:

Kysyisin pallohortensiasta eli leikataanko se nyt syksyllä vai vasta keväällä?
Ja mitä mieltä olet ihan seinän viereen istutetusta köynnöshortensiasta? 

Minä pöhköpää istutin jo vuosia sitten ihan pienen köynnöshortensian alun ihka kivijalan viereen ja nyt vuosien myötä se onneton on paikassaan viihtynyt ja valtavasti kasvanut. 
Se on kertaalleen jo leikattu alas, mutta se jaksaa taas tehdä uusia versoja.
Onkohan sillä valtava juuristo? Mitä teen?  
Kiitos vastauksistasi.♥

Pallohortensian leikkaus:
Leikkaan pallohortensiat aina vasta keväällä.
Tällä konstilla ei ainakaan juurakkoihin kerry vettä, 
eivätkä ne mätäne, jos on plussaa ja pakkasta vuorotellen.


Köynnöshortensian paikka:
En suosittele koskaan köynnöshortensiaa, 
enkä mitään muutakaan kasvia istutettavan ihan seinän viereen, seinään kiinni
 tai sokkelien ja salaojien lähelle.
Näin varmistuu, ettei juurakko tai kasvi vaurioita rakennusta tai perustusta.

Ennen istutettiin paljon ihan taloon kiinni köynnöksiä,
mutta nykyään sitä ei enää suosita. 
Parempi paikka köynnökselle olisi säleikössä tai muuta tukea vasten.

Jos köynnöshortensia on ollut paikallaan kauan, juurakko on jo sen verran iso,
että sitä on vaikeaa saada ihan käsipelillä pois maasta. 
Yksi vaihtoehto on antaa juurakon jäädä niille sijoilleen ja 
leikata aina uudet, vihreät versot pois. 
Näin sen kasvu pikkuhiljaa hiipuu, kun lehdistö ei enää pääse yhteyttämään. 
Tämä vie kuitenkin aikaa, joten kärsivällisyyttä ja toistoa tarvitaan. 
Kun kasvi on näivettynyt ja jopa kuollut, juurakko on tarvittaessa helpompi poistaa. 


  köynnöshortensia
Hydrangea anomala subsp. petiolaris

ツルアジサイ

 tarhakurtturuusu
Rosa rugosa ´Ritausma` 
ハマナス
バラ 

@marihannahanwell kysyi instan puolella:

Ritausma kasvaa myös minun tontillani aika uutena tulokkaana. 
Oletko tehnyt pensaalle hoitoleikkauksia/poistatko jo kukkineet ruusut? 
Terv. viittä vaille valmis puutarhuri

Olen leikellyt Ritausmieni kuivia ja vanhoja oksia harventaen.
En ole leikellyt kukkineita ruusuja pois, mutta kyllähän pensas siistiytyisi jos niitä leikkaisi.  
Minusta kuihtuvissa kukissa on jotain kiehtovaa ja kaunista, siksi en leikkele niitä.

Jos Ritausma ränsistyy pahasti tai se paleltuu erityisen kylmänä talvena, 
sen voi huoletta kuitenkin leikata alas. 
Olisiko se ollut talvi 2016, kun oli erityisen kylmää
ja Ritausmani paleltui pahasti. 
Leikkasin sen keväällä ihan alas 
ja se uusiutui upeasti parissa kuukaudessa entiselleen 
ja kukki saman vuonna. Rugosa-suvun ruusut ovat siitä kiitollisia,
että ne kukkivat saman vuoden versoilla ja 
kasvavat parissa kuukaudessa täyteen mittaansa.




Kiitos taas kerran hyvistä kysymyksistä!
Ja olisi kiva, jos muutkin osallistuisivat tähän keskusteluun. 
Kerro kysyjille omat kokemuksesi aiheista,
näin me voidaan jakaa vinkkejä toisillemme ja oppia uutta. 


Edellisten kuukausien kysymykset ja vastaukset löydät seuraavista linkeistä:


Joulukuussa pidetään joulutaukoa tästä kysymyspostauksesta ja pohdinnasta,
mutta tammikuussa on taas uusien kysymyksien aika. 

Mukavaa alkanutta viikkoa! 



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.








18 kommenttia:

  1. Voi kun tää on kiva idea nää kysymys/vastaus postaukset👍 Minulla tosiaan nousi yksi hentoinen parsan verso ainakin neljän juurakon istutuksesta ja ränä kesänä ei enää sitäkään. Rinteessä olivat mutta olisiko sittenkin ollut liian vähän hiekkaa naan seassa joten mätäneminenkin lienee mahdollista myyrien lisäksi. Täytyy ehdottomasti kokeilla joskus uudestaan ja lisätä alustaan hiekkaa. Ytyä pitäisi olla riittämiin kun hevon peetä on reilusti mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Tosi kiva kuulla, että tästä kysymysideasta on ollut iloa.
      Nämä kasviasiat ovat välillä niin mysteerejä. Parsojen kasvupaikka kuulostaa hyvältä, mutta joku ongelma on tullut.
      Mutta kokeile ehdottomasti uudestaan. Pidän peukkuja, että uusi yritys onnistuu!

      Poista
  2. Näitä on kiva lukea.
    Mulla on ollut useita kissoja ja paljon kasveja. Eniten vaaraa aiheuttaa pieni utelias ja vilkas kissanpentu, niin huonekasveille kuin itselleenkin. Eka kissani tuhosi jopa kokonaisen käpypalmun pienenä, se oli tehokasta toimintaa :-D Mulla on kyllä aina kissoille kissanruohoa kasvamassa, lisäksi yritän ulkoiluttaa niitä lähes päivittäin, silloin kun ollaan kaupungissa, saaressahan ne saavat ulkoilla vapaasti. Tällöin ne pääsevät purkamaan energiaansa ulkona seikkailuun ja natustelevat siellä aina heinääkin. Jotenkin en hirveästi stressaa tällaisesta, kun ajattelen, että kyllä ne itse tajuavat, mikä on myrkyllistä. Toivottavasti tajuavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! <3
      On ihana, että tämä kysymyspostaussarja on saanut näin hyvän vastaanoton. On ihan parasta, kun keskustelua syntyy ja voidaan vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.
      Toivoinkin mielessäni, että sinä kommentoisit tätä kissa-asiaa. Meinasin jo tuohon vastaukseen laittaakin jotain sinusta. Näin nimittäin sieluni silmin kuvia kodistasi ja kukistasi. Ajattelin, ettei Sailan kissat taida ainakaan ahmia kasveja suihinsa.
      Ja tosiaan nuo kissat taitavat olla persoonia kaikki. Jos ensimmäinen kissasi tuhosi kokonaisen käpypalmun ja nyt kasvit saaavat suht koht rauhassa.
      Monet kysyvät myös kasvien myrkyllisyyttä lasten kannalta. Mutta en ainakaan tiedä, että joku lapsi olisi oikein syömällä syönyt kasveja, sisällä eikä ulkona. Mutta varmasti jokainen tuntee oman lemmikkinsä tai lapsensa paremmin ja toimii sen mukaan.

      Poista
  3. Tosi kivoja/hyödyllisiä nämä sinun kysymys/vastaus-postauksesi. Kiitos niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma! <3
      Ihana kuulla, että näistä on ollut iloa ja hyötyä!

      Poista
  4. Meillä ainoa kasvi, jota kissat ovat maistelleet, on sellainen heinämäinen viherkasvi (en tiedä sen nimeä). Sitä Muru käy maistelemassa kevään korvilla, silloin on vissiin mennyt liian pitkä aika siitä, että on saanut ruohoa;) Olen kylvänyt joskus kissoille sisälle kissanruohoa, mutta se ei ole kelvannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni näistä kokemuksista!
      Oikein mietin mielessäni, että teitä kissaihmisiä on valtavasti puutarhabloggareissa. Ja kaikilla näyttää olevan kasveja myös sisällä. Eli ei kissat taida yleisesti olla kasvien perään.

      Poista
  5. Kiitos hyvistä vastauksista! ♥ Otin talteen monta hyvää vinkkiä! Kiva kun jatkat näitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Pauliina ihanasta palautteesta! <3
      Ja kiitos myös hyvistä ja mielenkiintoisista kysymyksistä.
      Tammikuussa jatketaan pohdiskeluja.

      Poista
  6. Kissanruoho ei välttämättä ole kissojen mieleen, joten itse kylvän linnuille tarkoitettua kauraa. Kesällä voi sisäkissalle myös leikata saksilla ruohoa nmaljakkoon. Sitä voi myös kuivata ja tarjota sitten talvella. Jotkut kissat tykkäävät kuivasta heinästä melkein enemmän. Muratti on kissalle vaarallinen, meidän kissa yritti syödä lattialle varisseita muratin kuivia lehtiä, kun talvetin murattia eteisessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Huopalintu näistä hyvistä vinkeistä ja varoituksista! <3
      Ihanaa, että näin me voidaan auttaa toisiamme pohdinnoissa.

      Poista
  7. Tämä on kiva sarja, hyvä, että jatkuu tammikuussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos ihanasta palautteesta! Kiva kuulla, että tykkäät. <3

      Poista
  8. Kiitos hyvistä vinkeistä. Olisin varmasti ylikastellut kasvia ihan huolella. Ruukkuna on nyt sellainen ruukku, jossa pohjassa on reikiä. Täytyy jossain vaiheessa vaihtaa kasvi saviruukkuun.
    Ihanaa tiistai-iltaa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos vinkeistä on iloa! :)
      Saviruukku on hyvä, koska se hengittää, mutta ei sinun tarvitse vaihtaa välttämättä sitä, jos nykyisen ruukkusi pohjassa on reikä. Kastelet vain maltilla, niin aloe viihtyy varmasti.
      Ihanaa loppuviikkoa! Näin ne päivät vaan hurahtaa...

      Poista
  9. Kiitos kattavasta vastauksesta ja kommentoijien kissakommenteista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos vinkeistä on iloa!
      Oli tosi kiva, kun muut kissanomistajat kertoivat kokemuksistaan. Onhan se aina eri juttu, jos on oikeasti käytännön kokemusta aiheesta. Itselläni ei kissoista ole kokemusta, muuta kuin lähipiiristä.
      Toivottavasti löydät sopivia kasveja, jotka eivät ole niin kissasi mieleen!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!