maanantai 17. kesäkuuta 2019

Kesähuone ja sängyn tarina

  hopeahärkki 
Cerastium tomentosum-ryhmä

Viikonloppuna puuhailin kaikkea kivaa omassa puutarhassa.
Välillä minua ihan ärsyttää tuo sana puuhailu,
koska puutarhanhoito ei useinkaan ole puuhailua,
vaan raskasta työtä.
Mutta menneen viikonlopun puutarhailuja voi nimittää hyvin puuhailuksi.
On nimittäin tosi tärkeää välillä myös puuhailla,
eikä aina tehdä tehokkaasti ja tiukkapipoisesti hommia eteenpäin.
On tärkeää myös nautiskella ja tehdä omaan tahtiin asioita,
unohtamatta jäätelö- ja istuskelutaukoja. 


Lauantai kului enimmäkseen ihan perushommissa,
leikkasin nurmikot, jaoin perennoja anopilleni,
hoidin kasvihuoneen kasveja ja kastelin ruukkukasveja, kasvimaata 
sekä siistin paikkoja. 

Sunnuntaina olikin vuorossa kesähuoneen, eli entisen leikkimökin raivaus ja siivous.
Talven aikana sinne oli kerääntynyt kaikenlaista säilytettävää,
jopa yksi ylimääräinen sänky,
nimittäin tämä tyttäreni vanha, päästävedettävä puusänky.
Tyttären kasvettua, sänky oli siskoni pojan sänkynä monta vuotta,
mutta kun hänelle ostettiin uusi sänky, 
tämä aarre palautui meille.
Halusin ehdottomasti säilyttää sängyn,
sillä se on oikeasti vanha ja sillä on tarina.

Sänky on alunperin hyvän ystäväni papan tekemä.
Ihailin sänkyä jo nuoruudessani, kun kyläilin ystäväni kotona.
Se oli ystäväni siskon sänkynä.
Melkein parikymmentä vuotta sitten ostin sängyn ja 
muutaman muunkin meillä vieläkin olemassa olevan huonekalun
 ystäväni äidiltä, 
hänen muuttaessaan omakotitalosta pois. 
Ensi sänky oli pojallani ja sitten tyttärelläni.

Näiden tarinoiden vuoksi en halua menettää sänkyä.

Mutta ongelma oli, etten tiennyt mihin sänky laitettaisiin.
Niinpä tyrkkäsin sen keskelle kesähuonetta talvella, kun en muutakaan keksinyt.
Ja kesähuoneeseen ei mahtunut enää edes sisään.
Kesähuoneessa oli nimittäin jo yksi sänky olemassa. 
Pähkäilin pitkään mitä tekisin sängyillä, kunnes mitta tuli eilen täyteen.
Ja marssin naapuriin kysymään,
haluaisivatko he ylimääräisen sängyn vaikka terassille lepopaikaksi. 
Ja minun onnekseni he halusivat.
Näin mitään ei tarvinnut heittää pois, 
ja aarteelleni tuli tilaa kesähuoneesta. 


Samalla rysäyksellä kannoin kaikki kesähuoneen tavarat ulos
ja siivosin sen juhannusta varten.
Nimittäin kesähuone toimii meillä myös pihasaunan pukuhuoneena.



Haluan säilyttää siellä astetta romanttisemman tunnelman,
kuin muualla kodissamme on.
Kesähuoneella on monta toimintoa;
se on pukuhuone, lapsivieraiden leikkipaikka, lököttelypaikka,
ja voi siellä yöpyäkin, jos joku haluaa.
Vino pino lehtiä odottaa rentoutujaa, 
ja lehtiä luetaan myös keitaalla etelänmatkojen malliin löhöten aurinkotuolissa.
Keidas on kokonaisuudessaan kuin kesämökki
ja kesähuone on olennainen osa sitä.



Kesähuoneen rottinkikoreihin mahtuvat niin grillaukseen liittyvät apuvälineet, 
kuin sekalaiset posliiniastiat lapsivieraiden leikkeihin.


 kiinanpioni
Paeonia lactiflora 
シャクヤク

Kesähuoneen pienillä pöydillä pitää olla aina kukkia.
Juhannukseksi haluan tänne luonnonkukkakimput. 


Kesähuoneen kalustus ja 
somistus on pysynyt, sänkyä lukuunottamatta, aika samanlaisena vuosia.
Sinne ei ole ostettu oikeastaan mitään uutta,
vaan kaikki tavarat ovat olleet aiemmin käytössä jossain muualla kodissamme.
Tämän tunnelman haluankin säilyttää. 
Kesähuoneeseen ei haeta trendikkyyttä,
vaan sellaista mummola- ja lapsuuden kesien tunnelmaa,
jossa aika pysähtyy.


Seinällä roikkuu minulle rakas taulu.
Sain sen mummoltani, kun olin lapsi.
En tiedä yhtään sen alkuperästä tai iästä,
mutta se näytti vanhalta jo silloin, kun sain sen. 
Taulu roikkui huoneeni seinällä koko lapsuuden.
Tuollaista kiiltokuvafiilistä halusinkin tänne kesähuoneeseen,
vaikka rimpsunrämpsyn romanttinen aika on minun kohdaltani mennyt ohitse.


Pötköttelin illalla tuossa sängyllä ja 
katsoin tätä maisemaa omaan puutarhaan, joka avautui ovesta.
Päätin, että tulen tänne vielä yhdeksi yöksi tänä kesänä,
leikkimään, että olen jossain mökillä. 
Tai eihän minun tarvitse leikkiä, 
tämä keidashan on meidän kesämökki. 


Oikein ihanaa alkanutta juhannusviikkoa!
Muistakaa nauttia tästä keskikesän kauneudesta!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

6 kommenttia:

  1. Kiva kesämökki lähellä,nukkumaan sinne täytyykin mennä ainakin yhdeksi yöksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Mies ihmetteli, miksi sinne pitäisi mennä, kun oma sänky on ihan vieressä. ;D
      Mutta täytyyhän sitä kesällä retkeillä, vaikka vain omaan pihaan.

      Poista
  2. Nuo mummolamaiset pienet huoneet on sitten sööttejä,minullakin on sellainen jossa ei ole mitään uutta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat!
      Ja nuo vanhat tavarat jotenkin rauhoittavat. Tuntuu, että ei tässä tarvitse säntäillä mihinkään, tässä on nyt hyvä. :)

      Poista
  3. Ihan täydellinen kesähuone ja se tosiaan oikein huokuu mökkimäisyyttä. Ihanan sopivasti romanttinen look!
    Aurinkoista juhannusviikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi! <3
      On jännä, että mökkiromantiikka rentouttaa, vaikka olisikin oman kodin pihalla.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!