torstai 19. lokakuuta 2017

Ei puutarha mihinkään häviä

 isotähtiputki
Astrantia major
great masterwort
アストランティア・マイオール


 Lokakuu on jo yli puolen välin
ja  puutarhassa kukkii yhä sateista huolimatta.

Luin uusimmasta Kotipuutarhalehdestä upeasta puutarhasta,
jonka omistajat kertoivat sen olevan kauneimmillaan marraskuussa.
Ai, että mun sydämessä oikein muljahti ilosta.
Hulluna kotipuutarhurina ja ammatikseni puutarhaa harjoittavana, 
minua oikein ahdistaa tämä syksyinen asenne puutarhaa kohtaan.
Ymmärrän, että kesä on ohitse, mutta eihän se puutarha mihinkään katoa.
Sitä katsellaan aina kotiin palatessa, sieltä lähtiessä, ulkoillessa, roskia viedessä,
ikkunasta ulos katsoessa, saunasta vilvoitellessa ja lukemattomina muina kertoina.
Ja silti ihmiset ajattelevat, että puutarhan aika on ohitse.
Tavataan leikata kaikki matalaksi, 
hermoillaan, kun lehdet eivät jo putoa puusta haravointia varten,
viedään kaikki mahdolliset tavarat talvisuojaan,
peitetään pressuilla asioita ja esineitä...
Ymmärrän puutarhan siistimisen ja kalusteiden talvisuojaan viemisen,
mutta eihän puutarhaa tarvitse aivan alastomaksi riisua.
Mikä onkaan kauniimpaa, 
kuin mahdollisen lumen kuorruttumat puutarhakalusteet (jotka kestävät talvea)
ja talventörröttöjät lumihangen keskellä.

Viime talvina luntakaan ei ole ollut valtaisia määriä,
ja puutarhojen alastomuus on ollut entistä kurjemman näköistä.
Ilman havujen vihreyttä kaikki on aikalailla ruskeaa
ja lättänää.
Voisikohan asialle tehdä jotain?


Pihasuunnittelulla voi tehdä paljonkin.
Yleensä mietitään toimintojen lisäksi,
että puutarha kukkisi kesän läpeensä.
Mutta itse olen pitänyt ohjenuorana sitä,
että puutarha olisi kaunis ympäri vuoden.
Me emme voi kurjalle ilmastollemme mitään,
mutta puutarhallemme voimme.


 Katsokaa nyt näitä isotähtiputkiakin,
näyttävätkö ne kurjilta näin lokakuun loppupuolella?
Eivät näytä, vaan yhtä kauniilta kuin kesälläkin.
Monia muitakin perennoja löytyy myös syksyn iloksi.

Lisäksi erilaiset lehtimuodot- ja värit,
rungot ja oksat, 
ja kasvumuodot tuovat puutarhaan mielenkiintoa ja kauneutta,
lehdettömäänkin aikaan.
Havut ovat tietenkin oma lukunsa.
Niiden lajirunsaus saa puutarhan kukoistamaan 
läpi vuoden ja luo sille selkärangan.


Jos pitäisimmekin ohjenuorana puutarhansuunnittelussa,
että se olisi kauneimmillaan marraskuussa,
olisikohan mielialammekin hieman virkeämpi?
Ja jos puutarha on kaunis marraskuussa,
luulen, että se olisi automaattisesti kaunis myös kaikkina muinakin kuukausina.

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

28 kommenttia:

  1. Onpa kauniita kuvia! Ihanaa, että lokakuussakin voi löytää puutarhasta kukkijoita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia!
      Ei se lokakuu ole niin kamala, kuin yleensä tuntuu etukäteen. Tietysti on ammatteja, joissa joutuu olemaan koko ajan ulkona säällä kuin säällä. Silloin ei välttämättä tunnu mitenkään kauniilta ja romanttiselta syksyn tulo.

      Poista
  2. Tosi hyvä pointti, että puutarha voisi aina näyttää hyvältä vuodenajasta riippumatta😊 Sun puutarhassa on ainakin kauniita kukkia vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta se helpottaa kaikkea fiilistä syksyn ja talven tulosta, jos ympäristö on kaunis ja mielenkiintoinen säästä tai vuodenajoista riippumatta.
      Katselin äsken postinhakureissulla puutarhaa ja mietin, kuinka paljon kaikkea kaunista siellä onkaan. Hortensiatkin ovat kukkineet monta kuukautta. Ne kyllä ovat ihan ylivetoja tähän syksyyn, monen perennan lisäksi.

      Poista
  3. Ihanasti vielä kukkii puutarhassa.
    Mukavaa torstaita sinulle Riina ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet kasvit ovat yllättävän sitkeitä kukkijoita, vaikka sataa ja on kurja ilma. Niitä täytyy istuttaa vaan lisää. :)
      Mukavaa torstaita myös sinulle Outi! <3

      Poista

  4. Nyt on tosi kauniita perennoja, ja värikkäitä lehtiä! Kun ottaa sakset käteen ja leikkaa ne rumasti ruskeina sojottavat vinot ja kulahtaneet tyypit, niin alkavat ihanat asterit, harjaneilikat, tähtiputket ja muut kukkijat näyttää aivan ihanilta.
    Tuo oli tosiaan hassu mutta todellinen ääriesimerkki, että puista pitäisi jo pudota lehdet :-D Voi ei sentään. Ehkä tämäkin on ilmiö siitä, että kiirehditään seuraavaan (kauteen), ei osata pysähtyä ja nähdä sen hetken hienous. Nähdään vain se, mitä täytyy tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin just, voihan kulahtaneimmat tyypit leikata pois, niin kaunottaret pääsevät oikeuksiinsa.
      Minä olen tavannut todella monta puutarhanomistajaa, jotka sanovat noin puiden lehdistä. Se on käsittämätöntä, ettei mistään oikein malteta nauttia. Minusta kaikki menee jotenkin kauhean nopeasti ohitse muutenkin. Esim. ruskasta haluaisin nauttia pidempään. Yks kaks huomaa, että ne lehdet ovat pudonneet. Haluaisin ennemmin hidastusta, kuin nopeutusta.
      Tuo oli hyvä pointti, että nähdään vain se, mitä täytyy tehdä.
      Hyvä esimerkki oli, kun viikonloppuna istutin muutaman erikoisvaahteran tuonne metsään. Joku tuntematon nainen kulki ohitse ja pyöritti päätään ja sanoi; "Ihan toivoton tehtävä! Haravoitko siellä?" Sanoin, että en haravoi. En jaksanut selitellä enempää, ettei mulla sentään oo ollut tapana metsiä haravoida.
      Jälkeenpäin mietin, että kokevatko ihmiset puutarhanhoidon noin raskaasti. Oli kaunis ilma, ja hänkin oli kävelyllä. Minä puolestani nautin puutarhassa puuhailusta, enkä todellakaan stressannut lehten haravoinnista.

      Poista
    2. Minäkin juttelin kollegan kanssa ennen tämän viikon syyslomaa ja hän mainitsi, että puutarhassa pitää tehdä lomalla sitä ja tätä. Minä ehdin ajatella, että voi kun mukavaa, kun pääsee puuhailemaan pihalle, mutta hän totesi siihen perään kuin anteeksi pyytäen, että ihan mukavia puuhia ovat, ei siis suurta ongelmaa. Kommentti kertoi hyvin tuosta yleisestä asenteesta, että puutarha on vaiva, ei ilo. Miten väärin asia onkaan käsitetty.

      Haaveilen siitä, että saan vielä joskus rakentaa (itselleni) tuollaisen puutarhan, joka on kauneimmillaan vuoden ankeimpaan aikaan. Siis lisää havuja ja kaunisrunkoisia puuvartisia pihaan!

      Sini K.
      kasvihormoni.fi

      Poista
    3. Olen havainnut aivan samaa. Kaikilla on jotenkin negatiivinen sävy puutarhasta puhuttaessa.
      Poikkeuksiakin on, eräs ihana pihasuunnitteluasiakkaani vastasi aika mahtavasti, kun kysyin mitä hän tekee puutarhassaan ja mitä toimintoja hän sinne tarvitsisi. Hän sanoi, ettei tarvitse mitään toimintoja, joitakin penkkejä sinne tänne. Hän kertoi käyskentelevänsä puutarhassaan ja ihailevansa kaikkea. Puutarha oli vanha, johon tarvittiin peruskorjausta. Hänellä oli neljänkymmenen vuoden kokemus siitä, joten hän kyllä tiesi mistä puhui. Olin jotenkin aivan onnessaan hänen harvinaisesta vastauksestaan. Asiakkaani oli oivaltanut mielestäni jotain oleellista.
      Toki puutarha tarvitsee aina hoitoakin. Mutta se voi olla myös yksi terapian ja virkistäytymisen keino.
      Itse ainakin virkistyn puutarhassa, vaikka tottakai joskus väsyy.

      Puutarhuriopiskelujen aikana lumouduin "risutenttejen" aikoihin kaikista versoista ja rungoista. Yhtäkkiä silmät aivan kuin avautuivat luonnon monimuotoisuudesta. Miten kaikki kasvit ovatkaan erilaisia ja upeita yksilöitä, ilman lehtiäkin. Runkojen ja versojen kauneutta kannattaa pysähtyä ihmettelemään.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! <3
      Sä olet yksi ihana esimerkki ihmisestä, joka huomaa luonnon kauneuden vuoden ympäri.

      Poista
  6. Hyvä muistutus, että puutarhasta voi nauttia koko vuoden. Juuri mietin että pitäisi lisätä havuja puutarhaani tuoden vihreyttä koko vuodeksi. Itse rakastan haravointia, olenkin jo odottanut koska pääsen heilumaan haravan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä havuja ei oikeastaan edes huomaa. Lehtien pudotessa ne tulevat ikään kuin esiin. Havujen lajikirjo on viime vuosina lisääntynyt hurjasti. Niilläkin saa todella kaunista monimuotoisuutta aikaiseksi ja sitä ihanaa vihreyttä lehdettömiinkiin aikoihin. Lisäksi tuulen- ja näkösuoja ovat kyllä tarpeellisia vuoden läpeensä.
      Haravointikin on aika rauhoittavaa puuhaa. Itse olen vähän laiska harvoija. Ajelen ruohonleikkurilla lehdet silpuksi ja haravoin pahimmat paikat näin syksyllä. Keväällä sitten haravoin enemmän. Silloin haravalla saa helposti vihreämmän näköistä, kun saa talven ruskeuden pois nurtsilta.

      Poista
  7. Itse teen juuri näin..ihailen puutarhaa kaikkina noina hetkinä mitä kirjoitit. Tänä syksynä jätän osan kausteista ulkosalla lumen alla, jotta saan niihin mieleisen pinnan. Pensaita ja puita olen viimeaikoina valkannut niin lehtien kuin varsien muotoa ja väriäkin silmällä pitäen ja mitään en leikkaa alas...nautin suunnattomasti viime talvena, kun pikkulinnut roikkui talventörröttäjissä, lumikiteet tarttui kuivuneisiin kukkiin ja vesi jäätyi pisaroiksi lehden kärkeen...ja kamera lauloi :)
    odottakaamme kaunista marraskuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla onkin ihanan monimuotoinen ja upea puutarha varmasti talvellakin. Ja näet sen ikkunastakin hyvin. Juuri teidän puutarhanne kaltainen piha on loistoesimerkki, miten puutarha on osa kotia. Jotenkin ei edes ajatellut, mihin sisätilat loppuivat ja mistä ulkotilat alkoivat, kun astui terassille.
      Sulla on kyky tehdä, nähdä ja taltioida kauneutta!
      Odottakaamme siis kaunista marraskuuta ja kuuraa puutarhassa. Kamera täytyy pitää aina valmiina taltioimaan kauniit hetket.

      Poista
  8. Kiitos ihanan positiivisesta näkemyksestä näin "talven" kynnyksellä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos postaus tuntui positiiviselta. :) Haluaisin ajatella, että kaikella on aikansa ja myös lepohetkiä tarvitaan.

      Poista
  9. Kiitos Riina tästä ihastuttavasta postauksesta. Piha on meillä läsnä jokaisena päivänä ja sen ilme vaihtelee säiden ja vuodenaikojen mukaan. Mielestäni on rikkautta nähdä kauneutta myös lakastuvassa pihassa ja jos kasvivalinnoilla voi hieman syksyn alakuloa piristää/korostaa ehkä sekin tuo uusia ulottuvuuksia omaan pihaamme.
    Sinulla on pihasi jo luonnostaan niin monimuotoinen, että siihen on varmasti ollut helppoa suunnitella piha joka on mielenkiintoinen ja näyttävä kaikkina vuodenaikoina ja tietysti ammattitaitosi on antanut siivet näille unelmille suunnitteluun ja toteutukseen.
    😊 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Molley, kiva jos postaus ihastutti! <3
      Luonto ja sen neljä vuodenaikaa ovat tosiaan rikkaus. Vaikka odottaahan sitä kevättä niin kovasti, mutta kaikella on aikansa ja oma viehätyksensä.

      Poista
  10. Tuon juttu oli niin hyvä, että mulla on lehti auki juuri tuosta kohdasta ja ihailen sitä päivittäin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuo juttu oli todella mahtava. Yleensä vaan surkutellaan marraskuuta. En ole vielä kenenkään koskaan kuullut toteavan puutarhastaan noin. Siinä on esimerkkiä meille kaikille.
      Ja on muuten sun ansiota, että mulla on noita punertavia isotähtiputkia,ilahduttamassa kukinnallaan niin pitkän aikaa. <3

      Poista
  11. Here here, komppaan! Tänään aseteltiin puutarhakalusteet uusiksi talvea varten, puutarhan aurinkoisimpaan ja suojaisimpaan paikkaan ja niinhän siinä kävi että istuskeltiin 4 tuntia ihmettelemässä miten kauniiksi alempaa paistava aurinko tekee puutarhan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos komppauksesta Sanna! <3
      Sulla on taitoa laittaa kaikki niin kauniisti! Ihailen aina blogistasi kauniita, vuodenaikoihin sopivia asetelmia.
      Tuo teidän istuskeluhetki kuulostaa niin rentouttavalta ja ihanalta! <3

      Poista
  12. Ihana kirjoitus ja nuo kuvat. Itsellä on mielikuva että meidän tähtiputket olisi jo lakastuneet...pitääpä käydä katsomassa. 😀
    Hyvää sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! <3
      Käy kurkkaamassa isotähtipuhtkiasia. Meilläkin jossain kohtaa niiden kukinta vähän hiipui. Mutta leikkasin rupsahtaneet kukkavarret pois ja taas kukinta jatkui.
      Ihanaa uutta viikkoa! <3

      Poista
  13. Samaa mieltä kanssasi. Itse odotan parhaillaan syyskrookusten kukinnan alkamista ja vielä jaksavat syysmyrkkyliljatkin kukkia. Käyn myös joka päivä tarkistamassa pienen syklaamini joka teki kauniin lehdistön nyt syksyllä. Olen myös löytänyt betonityöt ja niiden tuoman kivan lisän puutarhan katseen vangitsijoina. Myös sammaleet ja kivet on niin kauniitä tähän aikaan vuodesta. Paljon on puutarhassa kauneutta kunhan vain osaa katsoa😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, on ihanaa, että syksylläkin on paljon asioita mitä odottaa.
      Innostuin itsekin betonitöistä viime syksynä. Täytyisikin tehdä taas satsi taikinaa ja tehdä kaikkea kivaa uudestaan. Betonitöissä on vain mielikuvitus rajana, mitä kaikkea voisikaan tehdä siitä.
      Puutarhassa on tosiaan paljon kaunista, kun vain katselee sitä sillä silmällä.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!