sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Ihanaa ikivihreää

kääpiökataja (Juniperus communis ´Repanda`) ja siilivalkokuusi (Picea glauca ´Echiniformis`)

Näin lehdettömään aikaan kaipaa ikivihreää.
 Meillä täällä Suomessa on oikeastaan puolet vuodesta aika lehdetöntä ja harmaata aikaa. . 
Perennat ja muut ruohovartiset kasvit ovat kesällä ihanan reheviä, mutta talvisaikaan on kuin niitä ei olisikaan.
Ikivihreät ovat aina läsnä ja ikään 
kuin puutarhan selkärankana. Siksi arvostan niitä aina vaan enemmän.
Ikivihreät kasvit ovat myös aika helppohoitoisia.
 Ensimmäisinä vuosina ne kaipaavat vain suojausta kevätahavalta. Suojauksesta voit lukea täältä.

Pilvikirsikallakin (Prunus pensylvanica) on kaunis runko,
 mutta timanttituija (Thuja occidentalis ´Smaragd`) antaa enemmän suojaa.


Pikkuinen kääpiöserbiankuusi (Picea omorika ´Karel`) on uusi tuttavuus Vaahteramäellä.
Se on hidaskasvuinen, vanhempana siitä tulee pyöreähkö ja tiheä. Neulaset ovat sinivihreät ja lyhyet. Täysikasvuisena ´Karel`on 0,5-1 m korkea.

Vuorimännyt (Pinus mugo mughus) pysyvät ihanina palleroina, jos niiitä typistää vuosittain ennen juhannusta. Typistyksestä voit lukea täältä.
Taustalla näkyy talvivärinsä saanut tuivio ( Microbiota decussata). Tuivio on kesällä tumman vihreä, talvella se muuttuu punertavanruskeaksi tai ainakin vähän harmaammaksi. Mutta ei syytä huoleen, keväällä vihreä väri palautuu.

Pallotuijien koko vaihtelee lajikkeen mukaan. 
Pallotuija ´Globosa` (Thuja occidentalis ´Globosa`) kasvaa aika suureksi; 
korkeutta ja leveyttäkin tulee noin 1m.

Kun taas pallotuija ´Danica` (Thuja occidentalis ´Danica`) jää söpöksi pikkupalleroksi. 
Korkeutta ja leveyttä tulee noin puoli metriä.



Himalalajankataja (Juniperus squamata ´Holger`) on kaunis, sinertävä maanmyötäinen havu.

Vuorenkilvetkin (Bergenia cordifolia) ovat ikivihreitä maanpeittäjiä.

Kääpiösinikataja (Juniperus squamata ´Blue Star`) kasvaa pallomaiseksi.

Leiskuvan punainen hurmehappomarja (Berberis x ottawensis ´Suberba`) ei ole ikivihreä,
 mutta ihanan räiskyvä näin syksyllä.

Alppiruusut (Rhododendron) ovat myös ikivihreitä.
Ikivihreinä nekin kaipaavat suojausta keväällä.

Valkolumimarja (Symphoricarpos albus) on ihana kaartuvien oksineen ja marjoineen. 
Marjat ovat tosin myrkyllisiä.

Ihan tavallinen metsämänty (Pinus sylvestris) on typistettynä aika hauska. 
Vierellä pesäkuusi (Picea abies ´Nidiformis`) sekä hopeakuusi (Picea pungens).

Rinteessä pikkutalvio (Vinca minor) ja hopeahärkki (Cerastium tomentosum) 
ja pallotuijat (Thuja occidentalis ´Danica`).

Sinikataja (Juniperus squamata ´Meyeri`)

persilja (Petroselinum crispum)

Purppuraheisiangervo (Physolicarpus opulifolius ´Diabolo`)
on vielä kauniin punainen.

pilarikataja (Juniperus communis ´Suecica`)

Timanttituija (Thuja occidentalis ´Smaragd`) on nykyään yksi yleisimmistä kasveista. 
Mutta peruskasvit luovat puutarhalle selkärankaa.

Pallero kääpiösinikataja (Juniperus squamata ´Blue Star`) 
ja pyöreälehtinen perenna kivikkokilkka (Cymbalaria pallida).






12 kommenttia:

  1. Kiva postaus! Tämä on juuri se vuodenaika kun huomaa taas kaipaavansa havujen tuomaa vihreyttä. Harmi kun ne vaan ovat monesti niin kalliita hankkia, ellei satu jostakin tarjouksesta löytämään. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle, Minna! Ja kiitos kommentistasi!
    Itse olen löytänyt pieniä havuja aika edullisesti. Monet ovat kyllä aika hidaskasvuisia, joten vaatii kärsivällisyyttä odottaa niiden kasvua. Mutta olen huomannut myös että pienenä istutetut taimet sopeutuvat parhaiten uuteen kasvupaikkaan.

    VastaaPoista
  3. Oo... Sinullahan on melkoinen määrä havukasveja. Ne ovat nyt lehdettömänä aikana edukseen. Huomasin että niitä voisi olla enemmänkin!!
    Havuilla ja rhodoilla vaan on melkoisesti hintaa... Olen haaveillut että kävisin ostamassa Virosta ja toivon että menestyvät myös täällä V vyöhykkeellä. Niin monet puutarha ihmiset ovat kertoneet.

    Kauniita vihreitä kuvia! Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  4. En itsekkään käsittänyt että niitä on noin paljon. Olen tosiaan hankkinut taimet pieninä, joten ne on olleet suht edullisia ja hankinnat on tehty vuosien varrella.
    Ja täytyy vähän puolustella havujen hintaakin, kun on nähnyt puutarhakaupassa työskennellessä miten paljon vaivaa niiden kasvatus ja hoito tuottaa. Ja useimmat havut ovat tosiaan hidaskasvuisia, joten työtunteja tulee paljon. Se selittää niiden korkeaa hintaa. Mutta jos ostaa havut pieninä ja hoitaa itse kasvatuksen ja hoidon, niin siinä säästää selvää rahaa.
    Virossa hinnat ovat tosiaan alhaisemmat ja siellä käytetään havuja todella paljon ja kekseliäästi ja monipuolisesti. Sieltä saa ainakin mahtavia ideoita!
    Mukavaa syksyä sinullekin!

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus ja kuvat. Olen itsekkin havuhullu ja havut kuuluvat mielestäni ehdottomasti puutarhaan. Ovat ympäri vuoden kauniita ja korostavat muita kasveja upeasti. Hintakaan ei mielestäni ole este niiden hankinnalle. Näitä kuvia oli ilo katsella Kiitos.

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommentistasi! Blogissasi huomaa että olet myös havuhullu! Sulla on tosi kauniita havuja!!

    VastaaPoista
  7. Tykkäsin. Kyllä havukasveja pitää olla pihamaalla, ne antaa vihreää silloinkin kun muu kasvillusuus on jo syksyllä kuihtunu. Itse ostan niitä aina alennusmyynnistä ja lppusyksystä niitä saa aika edullisesti puutarhoilta kun hävittävät loput talven alta pois.

    VastaaPoista
  8. Kiva että tykkäsit! Nytkin havut näyttävät niin kauniilta, kun lunta on hitusen satanut niiden koristukseksi.

    VastaaPoista
  9. Olen ostamassa havuja omalle pihalleni... etsin pallokuusta, siilikuusta ja kääpiövalkokuusta (joka löytyi blogistasi). Millaisen paikan kääpiövalkokuusi vaatii? Kestääkö paahdetta ja vähän kuivuuttakin? Minulla kun on pihassa paljon sellaisia paikkoja, ja haluaisin siitä huolimatta kasvattaa kuusia, jotka pitävät varjosta ja kosteudesta! Pieni dilemma siis! Mutta yritän kuitenkin. :) t. Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ulla!
      Ihania kasviunelmia sinulla. :)
      Kuusethan tykkäävät auringosta tai puolivarjosta, mutta myös melko ravinteikkaasta ja tuoreesta maasta. Mulla tosin on siilikuusi aika kuivassa paikassa ja hyvin on pärjännyt. Tosin siihen ei paista aurinko koko päivää.
      Lisää runsaasti hyvää kasvualustaa ja kastele ensimmäisenä kesänä runsaasti, että juurtuu kunnolla. Niin, kuuset voisivat pärjätäkin.
      Jos paikka on esim. kallioista ja kasvualustaa ei pysty kauheasti lisäämään, harkitse mielummin katajien kääpiömuotoja. Katajissakin löytyy paljon kivoja lajikkeita esim. sinikataja ´Blue Star` on aika palleromainen ja kestää kuivuutta ja paahdetta.

      Aurinkoista ja mukavaa kesää!

      Poista
    2. Kiitokset neuvoistasi! Noin teen!!!!

      'Blue star' on jo löytänyt paikkansa pihastamme kaksin kappalein kääpiövuorimännyn molemmin puolin karun soraisessa tienpenkassa. Ajattelin siihen vielä tuivioita, jos pärjäävät sellaisessa kovettuneessa sorahiekassa, johon en saa kunnolla kaivettua edes istutuskuoppia, ehkä hädin tuskin juuripaakun mentäviä... Mutta sellainen riitti sinikatajille ja kääpiövuorimännylle!

      Poista
  10. Tarkoitin siis SIILIvalkokuusta (oli niin monta 'kääpiötä' tuossa ylhäällä, että meni sekaisin...)! t. Ulla

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!