tiistai 13. elokuuta 2013

Viron puutarhamatkaterveiset!

valkoinen kaunopunahattu 
(Echinacea purpurea ´Primadonna White`)

Kuvaterveisiä Viron puutarhamatkalta elokuun alusta!

Suosittelen kaikille inspiraatiomatkaa, oli ihana nähdä todella hienoja yksityisiä pihoja. 
Virolaiset ovat kekseliästä ja ahkeraa kansaa. Pihat notkuivat satoa näin loppukesästä ja koristekasveja oli käytetetty monipuolisesti ja kekseliäästi. 
Jokainen puutarha oli ihanan yksilöllinen, esim. kalusteita ei oltu haettu tusinatavarana kaupasta. Puutarhurit olivat hyväntuulisia ja todella ihania, yhteinen kieli löytyi kasvien kielestä.
Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka avasivat puutarhansa ovet ja saivat meidät inspiroitumaan! 

keskellä samettisumakki (Rhus typhina)


purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`), tarhasalkoruusu (Alcea rosea), jaloritarinkannus (Delphinium), pallohortensia (Hydrangea arborescens) ja purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo´)

japaninvuokko
(Anemone hupehensis var. japonica)

Tsinnia (Zinnia Elegans)

syysleimu (Phlox paniculata ´Bright Eyes`)

kärhö (Clematis)

tarhasarjalilja 
(Lilium Hollandicum-ryhmä ´Aelita`)

kuunliljat (Hosta)

väriminttu (Labiatae) 


Tsinnia, oppineittenkukka (Zinnia elegans)


köynnösukonhattu (Aconitum hemsleyanum)

Kaunis ja käytännöllinen pyykinkuivatusteline.

Halkopinotkin voivat olla pihan koriste.


Erivärisillä havuilla saa ihanaa vaihtelua ja ympärivuotista kauneutta ja suojaa.
Etualalla mahtava jouluruusu (Helleborus).


Keskellä hauska töyhtövana (Eucomis) kasvaa sipulista ja talvetetaan sisällä.

samettikukat (tagetes) ja kiva askelpolku


tarhapäivänlilja (Hemerocallis)

vesimeloni (Citrullus vulgaris)

etualalla ihana kaunopunahattu (Echinacea purpurea)

purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius ´Diabolo`) 
ja helmipihlaja (Sorbus koehneana)










4 kommenttia:

  1. Olispas kauniita kuvia kerrakseen!!!! Onko sinulla muuten vinkkiä miten pääsemme eroon upeaan yli 30-vuotta vanhaan karviaispensaaseemme hyökänneestä toukkalaumasta? Ne syövät kaikki lehdet pois. Karviaismarjoihin eivät koske. Tätä ei ole ollut ennen riesana ja nyt kerään vauhkona noita tuholaisia minkä kerkeän. Onko joku ihmisille ja pohjavesille turvallinen myrkky joka tehoaisi noihin vihelijäsiin tuholaisiin? Apua kaivataan!!!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kiva jakaa kokemusta näin kuvien kautta, kun itsekin henkäilin ihastuksesta nähdessäni näitä puutarhoja!

    Näin näkemättä on tietysti vaikea sanoa mikä karvispensaisiinne on hyökännyt, mutta epäilen että Isokarviaispistiäinen (Nematus ribesii) tai pikkukarviaispistiäinen (Pristiphora pallipes). Nämä pistiäiset talvehtivat koteloina ja aikuiset pistiäiset lentävät pensaille munimaan toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Toisen sukupolven toukat ilmestyvät pensaiden lehdille heinä-elokuussa. Alkukesällä tehty torjunta vähentää toisen sukupolven toukkien määrää. Vaikka pensas olisi syöty lehdettömäksi se ei kuole. Seuraavan kesän marjasato voi jäädä vähäisemmäksi. (Tiedot kirjasta Oman pihan terveydeksi; Leena ja Heikki Luoto)
    Itse kokeilisin torjunnaksi luonnonmukaista Neudorffin Spruzit Tuhohyönteisten torjunta-ainetta. Sitä myydään puutarhaliikkeissä.
    Toivottavasti saat toukat aisoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ollaan poimittu nyt toukkia pahimpina päivinä reilut 100 pensaasta. Ensi kesänä tiedän hyökätä niden kimppuun jo heti alkukesästä. Arg!

      Poista
  3. Aivan ihania kuvia! -K

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!