sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kevät keikkuen tulevi

vihkotasetti (perunanarsissi)
Narcissus x medioluteus
´Bridal Crown`

Kun iloitsee pienestä,
voi iloita usein.
Kun iloitsee tosi pienestä,
voi iloita vielä useammin.

Välillä sataa lunta ja välillä paistaa ihanasti aurinko.
Kevätaurinko on sulattanut lunta aurinkoisimmilta paikoilta ja mä oon yrittäny tiirailla pilkistäiskö jo kevään ensimmäisiä kukkijoita näkyviin.
Ja kyllähän sieltä muutama pikkiriikkinen alku näkyi, kun oikein tarkasti katsoi.
Ihanaa!!

 idänsinililja
Scilla siberica

 
 narsissi
Narcissus
´Tete á Tete`
sekä maassa että ruukussa


Aurinko on paljastanut myös ihanaa vihreää..

myskimalva
Malva moschata

Aurinkoista ja keväistä viikon alkua!
Ensi viikolla on jo puutarhamessut Helsingissä...

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Pelargonien kevät


Vaahteramäen autotallin ylähyllyillä vihertää. Rakkaat pelargoniani ovat selvinneet talvesta, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Englannin pelargoniani ja valkoinen Mårbacka kuolivat.

Syksyllä nostelen pelargoniani autotallin ylähyllyille, niiden kesäisissä kasvatusastioissa. Autotallin lämpötila on noin 10 astetta. Ja valoa ne saavat yläikkunoista, jonkin verran

.
Ennen joulua saatan kastella hieman yhden kerran. Pimeimmän kauden pelargoniani ovat aikalailla hoidotta. Joulun jälkeen rapsin kuivat oksat pois, en varsinaisesti vielä leikkaa. Siistin vain kuolleet oksat ja lehdet. Samalla kastelen hieman. Annan mullan kuivua joka kerta kastelujen välillä.

KASTELU JA LANNOITUS
Keväällä valon lisääntyessä lisään kastelua ja aloitan lannoituksen. Lannoitan vaaleanpunaisella, veteen sekoitettavalla kesäkukkalannoitteella. Lannoituksen ensimmäisillä kerroilla lannoitan vähemmän kuin ohjeet sanovat. 

MULLAN VAIHTO JA LEIKKAUS
Mullan vaihdon ja pistokkaiden oton yleisin ohje on että multa vaihdetaan kevättalvella. Sitten kasvin annetaan toipua stressistä ja juurtua pari viikkoa. Sen jälkeen leikataan ja samalla otetaan uusia pistokkaita.

Itse olen tehnyt joskus myös niin että olen vaihtanut mullan vasta kesän korvilla kun pelargoneja on voinut jo ulkoiluttaa.  Mutta pistokkaita olen leikannut jo kevättalvella. 
Myös tällä konstilla olen onnistunut.
Mutta järkevämpi tapa on tosiaan vaihtaa multa ensin ja ottaa pistokkaita vaikka parin viikon kuluttua.
Mullan vaihdon jälkeen ei kannata heti lannoittaa koska mullassa on kaikki kasvin tarvitsemat ravintoaineet. 
Keväällä ei kannata leikata jalo-, enkeli- ja uniikkipelargoneja sekä kukkien vuoksi kasvatettavia tuoksupelargoneja, koska muuten menettää kukinnan siltä kesältä. Kirjavat lajikkeet kannattaa puolestaan leikata vasta keväällä.
PISTOKKAAT
Pistokkaat kannattaa ottaa puutumattomista ja uusista ja kukkimattomista versoista. Jos versossa on nuppu, se kannattaa poistaa. Katkaise verson pätkä juuri lehtihangan alapuolelta. Hyvässä pistokkaassa on kolme tai neljä ylälehteä ja muutama sentti lehdetöntä vartta.
Pistokkaat kannattaa istuttaa taimimultaan ja pitää multa kosteana. Vaihtoehtoisesti pistokkaat voi myös juurruttaa vesilasissa.
Jotta taimesta tulee kauniin muotoinen, sitä on latvottava muutaman kerran. Ilman latvomista taimesta tulee pitkä hojoppi.
Pistokkaita voi ottaa sekä syksyllä että keväällä että keskikesällä.  Itselläni ei ole kokemusta syksypistokkaista. 
Keväisistä pistokkaista ehkä 1-2 kymmenestä ei yleensä selviydy, eli uusia taimia tulee ihan mukavasti.
Peruslajikkeet ja varsinkin kirkkaanpunaiset pistokkaat ovat varmimpia. Mutta tykkään enemmän valkoisista ja vaaleanpunaisista lajikkeista. Riippapelargoniat ovat ehkä hieman vaikeampia sekä talvettaa että saada uusia pistokkaita lähtemään. Olen kuitenkin aina onnistunut muutaman riippapelargoniankin selviämään.
Pistokkaita voi ostaa myös valmiina puutarhaliikkeistä. Ne ovat valmiita taimia edullisempia ja  samalla saa kasvattamisen ilon. 
Lahden seudulla Siemen ja kone-liike myy pistokkaita.

Harvinaisempia pistokkaita löytyy messuilta. Olin viime keväänä Tukholman puutarhamessuilla. Siellä oli todella paljon lajikkeita ja todellisia harvinaisuuksia. Myös Suomessa puutarhamessuilta löytää ihanuuksia.

SIEMENESTÄ KASVATUS
Pelargonian voi kasvattaa myös siemenestä asti. Itse kylvin muutama vuosi sitten punaisia ja valkoisia pelargoneja. Onnistuin kasvattamaan noin kymmenen tainta. Mutta en saanut niitä kukkimaan ensimmäisenä kesänä. Niistä tuli kuitenkin vankkoja ja emotaimet ovat vieläkin elossa.
Pelargonian siemenet  kannattaa kylvää jo tammi- tai viimeistään helmikuussa.

Olen hurahtanut pelargoneihin niiden yksinkertaisen kauneuden vuoksi. Myös lajikirjo ja helppohoitoisuus viehättää. Pelargonien alkuperämaa on Etelä-Afrikka mutta jotenkin ne ovat niin suomalaisiakin. Mummojen kodikkailla ikkunoilla on aina ollut pelargoneja. Ehkä maailma onkin aika pieni, suomalaiset, italialaiset ja jopa japanilaiset voivat ajatella; mummoni ikkunalla on aina ollut pelargoni. Tai kaukana maailmalla, voi kokea olevansa kotona kun tuttu pelakuu on ikkunalla. Siksi ostin Floridassa asuvalle siskolleni vaaleanpunaisen pelargonian että hän tuntisi olevansa kotona.


Lisätietoa ja hurmaavia pelargonioitten kuvia löytyy seuraavista kirjoista:
Suuri pelargonikirja, Susanna Rosèn
Ihanat pelargonit, Rosen ja Rasehorn
Kiehtovat pelargoniat, Christa Holm



sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Kevätsuojaus


Ainavihannat kasvit kuten havut ja alppiruusut kannattaa suojata kevätahavalta.
Täällä Lahden seudulla hyvä ajankohta on Salpausselän kisojen tienoilla. Se on hyvä muistisääntö.

Kun kevätaurinko alkaa paistaa lämpimästi kasvi luulee kevään koittaneen ja alkaa haihduttaa ja kasvaa. Mutta juuret ja maa on vielä jäässä eikä kasvi saa vettä. Pahimmassa tapauksessa kasvi haihduttaa itsensä hengiltä ja kuolee.
Suojaa kannattaa pitää niin kauan kunnes maa on sulaa.
Suojakankaita on erilaisia, valinnassa tärkeintä on että kangas on hengittävä.
Syksyllä voi upottaa maahan  valmiiksi tukikepit joiden ympärille suoja on hyvä laittaa.
Itse tykkään säkkikankaasta eniten, se on luonnollisen oloinen ja hengittävä. Myös vihreät varjostuskankaat ovat havujen kanssa "näkymättömiä".

Ahava voi vaivata  myös ruohovartisia kasveja.
Jos lumi sulaa aikaisin ja maa on vielä jäässä, voi kasvin suojata havuilla.

Kun kevät etenee, maan sulamista voi edistää kastelemalla kasvia lämpimällä vedellä.
Ainavihantia kasveja voi kastella varastoon jo syksyllä. Näin kasvi on varmasti elinvoimaisempi ja kestävämpi.

Keväällä seisova vesi on myös huono monille kasveille. Varsinkin jos sää vaihtelee ja maa jäätyy ja sulaa monta kertaa. Kohopenkki on hyvä kasvupaikka sellaisilla paikoilla joihin kerääntyy vettä.

Mutta räystäystä tippuva vesi on tervetullut kevään merkki.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Ensi kesän onnea


´Äiti oli tyyni ja onnellinen.
Hän unelmoi porkkanoista, retiiseistä ja perunoista,
miten ne pyöristyivät ja kasvoivat lämmössä.
Hän näki vihreiden lehtien puhkeavan,
niistä tuli meheviä ja voimakkaita,
hän näki varsien huojuvan tuulessa
 sinistä merta vasten
raskaina tomaattien, herneiden ja papujen painosta.
Niistä perhe saisi syötävää.
Kaikki tämä olisi vasta ensi kesän onnea,
mutta se ei merkinnyt mitään.
Äidillä oli jotain mistä uneksia.
Ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu.`
- Muumipappa ja meri, s. 50 -



Maaliskuu ja Presidentti vaihtui ja kevät tulee..
Tuntuu että maaliskuussa toivo ja unelmat oikein heräävät.
Räystäystä tippuu vesi ja ihan talon vierestä, räystään  alta näkyy jo maata.

En malttanut olla kylvämättä ensimmäisiä siemeniä.
Päätän joka kesä että ostan taimet valmiina,
 koska kasvihuoneolosuhteissa niistä tulee vankempia ja parempia kuin itselläni.
Mutta tässä vaiheessa on pakko tehdä jotain, ikään kuin kevään jouduttamiseksi.
Olen jo hyvän aikaa, kerännyt kaiken maailman viinirypälerasioita pienoiskasvihuoneiksi.
Mutta sorruinkin kaupassa niin käteviin pellettikasvatusalustoihin. 
Olen pitänyt niitä vähän humpuukina mutta aika käteviä olivat.
Kylvin kelloköynnöksen (Cobaea scandens)  ja alppiakileijan (Aquilegia alpina) siemeniä.

Pellettikasvualustat liotetaan ennen kylvämistä jolloin ne turpoavat oikeaan kokoonsa.
Kun taimet kasvavat ne voi sellaisenaan istuttaa suurempaan kasvualustaan eikä juuripaakku hajoa.

Jonain keväänä olen katkaissut wc-paperihylsyjä ja kylvänyt siemenet kylvömultaan niihin. 
Kun kasvi on myöhemmin tarvinnut istuttaa suurempaan kasvualustaan, hylsyä ei ole tarvinut poistaa. 
Se maatuu ajallaan ja jokatapauksessa juuret pääsevät kasvamaan alaspäin vapaasti. 
En ole kokeillut nykyisiä biohajoavia hylsyjä tähän tarkoitukseen, 
enkä tiedä kestävätkö kasassa tarpeeksi kauan.


Kelloköynnöksen siemeniä likoamassa. Liottaminen edistää siementen itämistä.


Uneksin Muumimamman tavoin hyötykasveista mutta esimerkiksi tomaatin taimet ostan kyllä valmiina.
Monissa puutarhaliikkeissä myydään myös monen kasvin pistokastaimia. 
Ne ovat käteviä ja edullisempia kuin suuret taimet. 
Olen aikaisemmin ostanut kelloköynnöksen ja pelargonian pistokkaita.

Insipiraatiota tulee ihanista keväisistä siemenluetteloista, lehdistä ja kirjoista.
Nyt tekisi kylvää ja istuttaa kaikkea mahdollista. 
Mutta on järkevää miettiä mitä kasviksia käyttää ruuanlaitossa ja mitä jaksaa hoitaa. 
Monissa siemenpusseissa on paljon siemeniä joten ne voi ostaa myös ystävän kanssa yhdessä. 
Silloin itävyyskin on varmempaa kun kumpikin kylvää samoja kasveja. 
Ehkä ainakin toisella onnistaa.


Maaliskuussa kylvettäviä ovat mm.
Ahkeraliisa
Kesädaalia
Neilikat
Koristetupakka
Leijonankita
Isosamettikukka
Kosmoskukat
(itse olen suorakylvänyt Kosmoskukan, mutta silloin se kukkii vasta loppukesästä)
Mustasilmäsusanna
Tomaatti
Munakoiso
Basilika
Rosmariini
Timjami
Meirami
Salvia
Iisoppi
(Iisopinkin kylvin suoraan avomaalle, ja hyvin ehti kukkia)

Jokaisesta siemenpussista löytyy hyvät ohjeet, kunkin kasvin kylvöön ja hoitoon.

Fiilistellään ja unelmoidaan ja kuopsutetaan vähän kylvömultaa, niin vähän helpottaa...