Silmuja ja pensaiden leikkausohjeita

terttuselja

Sambucus racemosa

Voi kuinka kauniita puiden ja pensaiden silmut ovat!

Pilkistävä vihreys on lupaus kesästä.

tuomi

Prunus padus

koivu

Betula

valkoinen pensashanhikki

Dasiphora fruticosa ´Abbottswood`

norjanangervo

Spiraea ´Grefsheim`

isabellansyreeni

Syringa Preston-ryhmä, ´Holger`

pihasyreeni

Syringa vulgaris

valkokurtturuusu

Rosa rugosa ´Alba`

juhannusruusu

Rosa pimpinellifolia ´Plena`

Nyt on muuten viimeistään hyvä leikata pensaista muutamia vanhoja oksia, harventaen tyvestä.

Se on hyvä yleisohje melkein kaikille pensaille.

Joka vuosi kun harventaa muutaman vanhimman oksan ennen silmujen puhkeamista,

niin välttyy alasleikkauksilta.

Näin pensaat säilyvät kauniina ja elinvoimaisina, eivätkä ränsisty.

Vain saman vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten pallohortensia, koivu- ja keiju- ja ruusuangervo, voi periaatteessa leikata alas vaikka joka kevät menettämättä kukintaa.

Mutta niitäkin voi leikata harventen vanhimpia oksia.

Mutta tuoksuvatukka kannattaa leikata joka kevät tai jo syksyllä alas. Tuoksuvatukka ei kuki vanhoilla versoilla.

Arimmista pensasruusuista kannattaa leikata paleltuneet verson osat pois.

Syyshortensialla on oma leikkaustapa.

Syksyllä voi leikata kuihtuneita kukintoja, jotta niihin kertyvä lumi ei murra oksia.

Keväällä pensaasta poistetaan kuolleet ja vioittuneet verson osat.

Varovainen leikkaus tehdään 1-3 vuoden välein, joilloin poistetaan vain heikoimpia ja vanhimpia versoja.

Voimakas leikkaus tehdään keväällä niin, että edellisenä vuonna kasvaneeseen versoon jää 2-3 silmuparia ja vähintään sormenpaksuisiin versoihin 3-4 silmuparia.

Heikot oksat poistetaan kokonaan.

Voimakas leikkaus keväällä tuottaa vähemmän, mutta suurempia kukkia kuin varovainen leikkaus.

Ja oksasakset kannattaa olla terävät, että leikkauspinnasta tulee hyvä, eivätkä taudit pääse pesiytymään.

Mukavaa viikkoa ja silmujen puhkeamisen tarkkailua!

Vaahteramäen vappukukkia

lumikello

Galanthus nivalis

THE SPLENDOUR OF THE ROSE
AND THE WHITENESS OF THE LILY
DO NOT ROB THE VIOLET OF ITS SCENT
NOR THE DAISY OF ITS SIMPLE CHARM.
IF EVERY TINY FLOWER WANTED TO BE A ROSE,
SPRING WOULD LOSE ITS LOVELINESS.
-Therese of Lesieux-

kirjokevättähti

Chionodoxa lucilae

jouluruusu

Helleborus niger

orvokki

Viola Wittrockiana

idänsinililja

Scilla,  valkoinen

herttavuorenkilpi

Bergenia cordifolia

tuoksukurjenpolvi
Geranium machorrizum

sinivuokko

Anemone hepatica

saksankurjenmiekka

Iris germanica

pikkutalvio

Vinca minor

kevätsahrami, krookus

Crocus vernus,  Jeanne D` Arc

kirjokevättähti
Cionodoxa lucilae

idänsinililja

Scilla siberica

Inspiraatiota Lahden Pihapiiri-messuilta

Lahden Pihapiiri-messut olivat viime viikonloppuna.

Messuilla oli hauskoja kierrätysideoita.

Vanhat kottarit olivat saanet uuden elämän kukkapenkkinä.

Terassina tällä pihalla olivat kuormalavat, riemukkaissa väreissä.

Hillytymmän värin ystävä voisi maalata lavat vaikka ruskealla.

Samaisella lavapatiolla oli vanhoista haravista sekä haroista tehdyt kukkatelineet.

Vaahteramäellä on samalla idealla heinäseipäistä tehdyt amppeli/lyhtytelineet.

 Teepannut on ripustettu puuhun.

Vanhan oven päällä on juhlakattaus.

Kasvusäkistä onkin tullut kasviseinä.

Ihana yrttimaa.

Ja jos ei ole omaa puutarhaa, voi puutarhaa harrastaa näinkin viehättävästi.

Rikkaruohot pysyvät tällä konstilla ainakin kurissa.

Mukavaa viikkoa!

Tänään on ollut harmaata ja sateista mutta huomenna on kaunista auringonpaistetta luvassa.

Vaahteramäellä ovat sinivuokot ja krookukset täydessä kukassa.

 Ja tuomissa ovat silmut melkein puhjenneet.

Neulanhaltijan virkatut amppelit

Haastoin taannoin ystäväni Neulanhaltijan kehittelemään kivan amppeli-idean. 

Kaipasin uudenlaista amppelia koska kaupoissa tahtoo olla vain naru- tai simpukkaversioita.

Käykääpä kurkkaamassa!

Neulanhaltijan virkatut amppelit 

Ja nythän sitä ehtii vaik virkkaamaan ku ulkona vaan sataa räntää.

Vaik oon mä jo istuttanut orvokit ruukkuihin rapulle ja yrittäny haravoidakin.

Ei sitä malta olla tekemättä mitään...

Ainakin voi käydä joka päivä ihmettelemässä mitä sipulikukkia maasta nousee.

Sinisarja

Ihastuin sinisarjoihin Uuden-Seelannin reissulla vuonna 2010.

Siellä sinisarjoja oli melkein jokaisella pihalla ja

ne koristivat useita  kadunvarsia ja liikenneympyröitä.

Uudessa-Seelannissa on vaan vähän otollisempi ilmasto.

Ja luulen että sinisarjat (kuten daaliatkin) voivat olla maassa kesät talvet.

(Kaikki edellä olevat kuvat olen ottanut Christchurchista, Uudesta-Seelannista.)

Olen haaveillut sinisarjoista jo monta vuotta.

Ne ovat kuuluneet perinteisesti myös  suomalaisten kartanoiden ja pappiloiden rappusille
suurissa ruukuissa.

Niinpä ostin Helsingin OmaPiha-messuilta kuusi juurakkoa

sinisarjaa ( Agapanthus umbellatum White).

Olen niin ihastunut valkoisiin kukkiin, että sinisarjankin halusin valkoisena lajikkeena.

Laitoin kolme juurakkoa samaan ruukkuun, koska sinisarjat pitävät ahtaasta ruukusta.

Jos juurakot istuttaa liian suureen ruukkuun, ne kasvattavat vain juuria ja kukintaa saa odottaa.

Ilmeisesti on ihan tavallista että kukintaa saa odottaa muutamankin vuoden.

Katsotaan miten mun käy.

Sinisarja on siis Suomen oloissa ruukussa kasvatettava kasvi.

Kesällä se viihtyy ulkona ja talvella valoisassa ja viileässä (+5-+10c).

Kasvukaudella sinisarja tarvitsee paljon aurinkoa ja ravinteita ja säännöllistä kastelua.

Lepokaudella kastellaan niukasti.

Ajattelin talvettaa sinisarjat autotallissa, yhdessä pelargonien kanssa.

Kerron sitten kuinka onnistuin ja kasvoivatko taimet ollenkaan.

Lupauksia keväästä

"NIISKUNEITI OLI LÖYTÄNYT

ENSIMMÄISEN ROHKEAN KROOKUKSEN NENÄNNIPUKAN.

SE OLI PISTÄNYT ESILLE LÄMPÖISESTÄ MAASTA

ETELÄISEN IKKUNAN ALLA,

EIKÄ OLLUT VIELÄ EDES VIHREÄ.

-PANNAAN LASI SEN PÄÄLLE, NIISKUNEITI SANOI.

SITTEN SE SELVIÄÄ KYLMÄSTÄ YÖSTÄ.

ÄLÄ PANE, SANOI MUUMIPEIKKO.

ANNA SEN SELVITÄ MITEN SE PARHAITEN TAITAA.

MINÄ LUULEN ETTÄ SE SELVIÄÄ PAREMMIN,

JOS SILLÄ ON VÄHÄN VAIKEUKSIA."

-TAIKATALVI-

Myös lumikello (Galanthus nivalis) on nostanut päätään.

Pienet akileijan (Aquilegia vulgaris) lehtiruusukkeet ovat hurmaavia.

Myös pullistuneet silmut ovat lupaus kesästä.

Pihasyreeni (Syringa vulgaris)

Terttuselja (Sambucus racemosa)

Eläinystäviä Vaahteramäellä

Vaahteramäellä asuu kaksi suloista pupua Saku ja Ruusu.

Talvella ne asustelevat sisätiloissa mutta kesäisin pupuilla on oma talo ulkosalla.

Näiden vakituisten asukkejen lisäksi viime yönä vierailulla olivat käyneet...

jänis

Fasaani, joka eilen aamulla herätti meidät huudoillaan, jotka oli tarkoitettu morsmaikulle.

Morsian kökötti autotallin ovella ja sulhanen huuteli takapihalla noin tunnin verran.

Pihalla oli tepastellut ilmeisesti kettukin, en tiedä olivatko kävelleet fasaanin kanssa yhteistuumin yökävelyllä vai mitä oli tapahtunut.

Olisi hauska asentaa videokamera ulos yön ajaksi, näkisi miten vilkas elämä pihallamme yöllä on.

Hurjimmat eläinvieraat pihallamme ovat olleet hirvi, ilves ja naapurin karanneet lehmät.

Onneksi nämä vieraat ovat nähty vain kerran, jokainen.

Tänään eniten ihmetystä aiheutti ehkä hämähäkki, joka tepasteli auringonpaisteessa.

Eli kevät on tulossa! Jippii!!