perjantai 3. maaliskuuta 2017

Kliivia

isopunasarja
Clivia miniata
ウケザキクンシラン


 Olen aina pitänyt vanhoista kasveista niin ulkona puutarhassa, kuin huonekasveinakin.
Minua ovat aina kiehtoneet historia ja tarinat,
myös puutarha-asioissa.
Huonekasveina minulla onkin paljon suvussamme kiertäneitä kasveja tai niiden jälkeläisiä.
Vaalin niitä suurina aarteina, koska ne kertovat minulle tarinoita omista juuristani.


Yksi tärkeä kasvi minulle on ollut monta vuotta
oranssikukkainen, perinteinen kliivia, joka on mieheni isoisoäidiltä alkujaan.
Pidän kasvin lehtimuodoista ja kukan upeasta muotokielestä.
Oranssivärikin on ihan jees,
koska kukka on niin upea ja hehkuva.


Mutta vuosia sitten näin suuresti ihailemani Claus Dalbyn puutarhaohjelmassa
pitkän rivin vaaleankeltaisia kliivioita.
Niiden kermankeltainen kukinta sai minut huokailemaan ihastuksesta.
Täällä voi käydä ihastelemassa Claus Dalbyn upeita vaaleankeltaisia kliivioita.

Claus Dalbyn kliivioiden näkemisestä lähtien olen haaveillut keltakukkaisesta kliiviasta.
Mutta sellaista ei ole vastaani tullut,
vasta kuin parin viikon takaisella puutarhabloggari-retkellä.
Minua ei tarvinnut yhtään yllyttää ostamaan tuota harvinaista kaunotarta,
taisin puolestani yllyttää muita tuon kaunottaren hankintaan.


Ostin tarkoituksella nuppuisen kasvin,
että saisin ihailla kukintaa mahdollisimman pitkään.
Ja nyt sitä ihailun aihetta on riittänyt.




Kliivian hoito:
- Sijoita länsi- tai itäikkunalle.
- Vaatii talvella lepovaiheen,
jolloin kastelua vähennetään ja kasvi sijoitetaan viileämpään.
-Kukkavanan ilmestyessä kastelua lisätään.
- Kasteluiden välillä multa annetaan kuitenkin kuivahtaa.
-Istutetaan pieneen ruukkuun ja multa vaihdetaan harvoin.
Kukkii parhaiten ahtaassa ruukussa.
- Lisätään sivuversoista.







Toivon tämän yksilön säilyvän puolestaan minun lapsenlapsilleni ja heidän lapsilleen.
Haluan jatkaa perinteitä omalta osaltani eteenpäin.
Omat lapseni eivät vielä ole kovin innostuneet kasveista.
Tyttären huoneeseen tosin sain ujutettua pari palmua,
hänen etelänmaiden kaipuuseensa.
Ostin myös lahjaksi kastelukannun ja sumutinpullon.
Yritän kovasti saada edes pienen viherkipinän istutettua heihin. 

Täältä voit käydä katsomassa oranssin kliiviani kukintaa.

Olisi kiva kuulla myös teidän kasviaarteistanne,
onko jokin kasvi kulkenut teidän suvussanne jo sukupolvien ajan?



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

24 kommenttia:

  1. Kiva kun kirjoittelet näistä huonekasveista. Olen näissä ihan aloittelija, joten on mukava saada vinkkejä ja neuvoja näistä. Äidilläni on paljonkin tällaisia suvussa kulkeneita perintökasveja. Ehkä niistä jälkeläisiä kulkeutuu minullekin jossain vaiheessa. Tuon kliivian keltainen sävy on kyllä kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos huonekasvipostauksista on iloa ja hyötyä! :)
      Kannattaa ottaa pistokkaita ja olla hoodeilla, kun äitisi jakaa huonekasvejaan. Näin saa helposti kasvatettua omia kasveja.
      Mukavaa viikonloppua Reetta! <3

      Poista
  2. Ihana kliivia, jonka arvo on kyllä niin suuri kun sen historiaa ajattelee. Ihanaa kun on säilynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kliivia on todella kaunis ja helppo kasvi.
      Nyt on ihana, kun omistan sukuaarteen lisäksi, myös uuden huonekasviaarteen. :)
      Mukavaa viikonloppua Mummeli! <3

      Poista
  3. Aivan ihana tuollainen keltainen kliivia. Anoppi luopui suurimmista viherkasveistaan muuttaessaan ja hänen oranssi kliiviansa meni pojan asuntoon. Poika on vähitellen innostunut viherkasveista ja kasvattanut pistokkaista mm. kiinanruusuja. Nyt hän kylvi chiliä ja viime viikonloppuna meillä oli koulimisharjoitukset. Seuraavaksi hän kylvää tomaattia kasvattaakseen pari runkoa lasitetulla parvekkeellaan. Jostain hän sai kasviherätyksen ja se näyttää laajenevan kaiken aikaa. Älä siis menetä toivoasi lastesi suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet miehet innostuvat juuri noista huonekasveista ja hyötykasveista. Varsinkin chilinharrastajista suurin osa taitaa olla miehiä.
      Ehkä meilläkin on vielä toivoa. :) Itselläni oli aina teininäkin huonekasveja huoneessani, mutta muista puutarhahommista en ollut kyllä yhtään kiinnostunut. Niin sitä vain kuitenkin on nykyään näin syvällä kasvihöyrähdyksen pyörteissä. :)
      Mukavaa viikonloppua Between! <3

      Poista
  4. Viherpaja on kasvien ystävän aarreaitta. Upea kliivia, enpä ole ennen nähnyt tuota värivarianttia. Itselläni oli pitkään oranssi versio, mutta viime syksynä "unohdin" sen liian pitkäksi aikaa ulos. Kaunis ja helppohoitoinen kasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä oli mahtava määrä kasviaarteita! Minusta tuntuu, että kaikkea ei pystynyt edes vastaanottamaan.
      Joskus syksyllä käy vastaavia unohduksia täälläkin...
      Mukavaa viikonloppua Cheri! <3

      Poista
  5. Kaunis, hennon näköinen kukka. Meillä jukkapalmut ovat kierrelleet kodeista toiseen. Helppoja ovat hoitaakin.
    Ihanaa viikonloppua sinulle Riina ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jukkapalmut ovatkin ihania viherkasveja. Se on hyvä tuliaisvinkki vaikka uuteen kotiin, helppo ja ihanan vihreä.
      Ihanaa viikonloppua myös sinulle Outi! <3

      Poista
  6. Oi, nyt hän avannut nuppunsa! Todella kaunis keltaisen sävy ♥
    Minun mummuni oli taitava kukkien kasvattaja, edelleen minulla on yksi amatsoninlilja, jonka olen häneltä perinyt.
    Nytkin siinä on oikein komeat lehdet, mutta tosi harvoin se vaivautuu tekemään kukkia :D
    Aurinkoista viikonloppua Vaahteramäkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin! Olen aivan ihastuksissani! <3
      Sulla onkin upea sukuaarre!
      Amatsoninlilja on yksi lempikasveistani. Meillä oli aina kotona ja mummollani sellainen. Nyt olen odotellut, että tätini jakaisi omaansa ja saisin häneltä suvultani alkuperää olevan alun. Tykkään sen syvän vihreistä lehdistä ja valkoinen kukka on aivan omaa luokkaansa. <3
      Aurinkoista viikonloppua myös Suvikumpuun! <3

      Poista
  7. Kliivioita on näköjään vaalean keltaisiakin. Tuo on kaunis väri. Pidän kovin myös oranssista. Niitä meillä on, mutta eivät ole kukkineet joka vuosi. Ilmeisesti en ole osannut siirtää viileään talveksi. Vahingossa toinen kliiviani oli tämän talven viileässä. Ehkä se valmistautuu kukkimaan tänä vuonna. Mukavaa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo viileämpään siirtäminen meinaa unohtua ja on hieman hankalaakin nykykodeissa.
      Minulla oranssi kliivia on kuitenkin kukkinut ihan hyvin tavallisessa huonelämpötilassakin. Luulen, että lämpöä tärkeämpi on ahdas ruukku kukinnan kannalta. Minulla kesti todella monta vuotta, että sain kliiviani ensimmäisen kerran kukkimaan.
      Toivotaan kliivioiden loistoa tänä vuonna! <3

      Poista
  8. Upea tuo vaaleankeltainen kliivia.
    Minun kasviaarteitani ovat mummolasta saamani siperiankurjenmiekat puutarhassa ja sisällä rönsylilja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuollaiset mummolan kasviaarteet ovat ihan parhaita! <3

      Poista
  9. Hurmaavan hunajainen sävy!!!
    Lempeää viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tyykkään siitä kovasti. Nyt kukka on haalistunut ja kaunistunut entisestään, oikea hunajainen sävy todella.
      Lempeää viikonlopun jatkoa myös sinne Mantelilaaksoon! <3

      Poista
  10. Ihanan näköinen! Mua jäi vähän harmittamaan etten ostanut tuota keltaista kliiviaa. :) Oranssi jo löytyy ja se on just sellainen aarre - alku saatu äidiltä joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös se Viherpaja ollut aika lähellä sinua? :) Täällä puutarhaystävä taas innostuu yllyttämään...
      Ihanaa, että sinullakin on oranssi ja vielä tuollaisena aarteena! <3

      Poista
  11. Kaunis, pidän tuosta keltaisesta ehkä enemmän kuin perinteisestä oranssista. Äidilläni on kliivia, kukkiikin silloin tällöin, mutta tilnpuutteen vuoksi en ole omaan kotiini hankkinut. Nyt kun lasten huoneet ovat vähemmällä käytöllä ja usein viileitäkin, voisin jo harkita kliivian hankintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen on herkkä ja hillitty, oranssin räväkkyyteen verrattuna. Mutta kyllä molemmat ovat upeita kukkiessaan.
      Lasten huone olisi varmasti loistava paikka kliivian kasvatukseen, jos on muita huoneita viileämpikin. :)

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!