keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Ikiaikainen tammi

metsätammi
Quercus robur
English oak
ヨーロッパナラ / ナラ


Rakastan tammia,
varsinkin vanhoja tammia.
Niiden vierellä tajuaa, oman pienuutensa,
sekä koon- että ajanmittarilla mitattuna.


Sanotaan, että tammi kasvattaa ensimmäiset sata vuotta juuristoaan,
jonka jälkeen se vasta alkaa kasvamaan.
Tontillamme ei ole suuria tammia, mutta olen itse istuttanut tammen, pienestä alusta etupihalle.
Eikä se niin valtavan hidas olekaan, jos kasvupaikka on hyvä.
Valtava siitä kuitenkin tulee kooltaan, joten mihinkään pieneen tilaan sitä ei kannata istuttaa.


Tammessa minua kiehtoo sen ulkonäkö ja tietysti tammenterhot.
Mutta myös se, että se pitää sitkeästi monia lehtiään talven yli.
Se tuo puutarhaan kivaa tunnelmaa, muiden puiden ollessa risuja.
Tietysti monessa puussa kauniit rungot pääsevät oikeuksiinsa lehdettömään aikaan.
Myös tammen runko on kaunis.


Olen ennenkin maininnut, että tyttönimessäni on tammi.
Joten se on vähän kuin nimikkopuukin, vaikka Vaahteramäellä ollaankin.


Oravat olivat tänä syksynä todella nopeita ja ahkeria.
Suunnittelin kerääväni tammenterhoja joihinkin koristeluihini,
mutta niitä ei ole enää ainuttakaan.
Vain tammenhatut ovat jäljellä.
Myös keräämäni tammenterhot ovat hävinneet kuistilta.
Asettelin ne käpyjen kanssa muka koristeeksi.
Nyt kuppi on tyhjä, ne taisivat mennä enemmän hyötykäyttöön. 

 Tässä on minun pieni tammi-reppanani vuonna 2008.
En ymmärrä, miten olen sen tuollaiseen heinikkoon istuttanut.
Myöhemmin ympärille on syntynyt yhtenäinen aidanne,
missä ei ole nurmikkoa tyvellään.

Huomasin, etten ole oikeastaan mihinkään kuvaan tallentanut koko tammea.
Tuolla ympyrän sisällä se kuitenkin on.
Se on jo muutaman metrin korkuinen puu.

Kannattaa siis ehdottomasti istuttaa tammi pihaan, jos tila vain antaa myöden.
Sen kasvuvoima saattaa yllättää.
Ja voiko olla ihanampaa muistoa,
kuin pienen lapsen piilottama tammenterho,
 josta aikanaan kasvaa suuri kotipihan puu.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.


36 kommenttia:

  1. Tammi on minunkin suosikkini. Tammi on upea puu ja se on lisäksi varsinainen luontopuu. Olen lukenut, että millään muulla pohjolan luonnonvaraisella puuvartisella kasvilla ei elä yhtä laajaa eläimistöä kuin tammella.

    Meidän pihamme pitämyspuu on tammi, jonka taimen saimme miehen isältä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Hän oli kasvattanut sen oman anoppinsa eli minun mieheni isoäidin pihatammen terhosta. Hiukan arvelin, että puu taitaa kasvaa liian isoksi, mutta appeni sanoi, että tammi on hidaskasvuinen eikä meidän elinaikanamme liian suureksi kasva. Hän taisi olla väärässä. Puu on jo nyt ISO ja harmikseni olemme joutuneet leikkaamaan sitä. Onneksi tammi kuulemma kestää leikkausta hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen luontopuu se minunkin kokemukseni mukaan on. Oravat ja linnut viihtyvät sen oksistossa ja tammenterhot ovat oravien suosikkeja.
      Ihana, kun omassa pihassa on tuollaisia puita, joilla on tärkeä historia. Se tekee puutarhastakin aivan eri luokkaa tunnearvoltaan.
      Minäkin olen kerran leikannut etupihan tammeamme. Siitä se innostui entisestään ja kasvoi yhtäkkiä hurjasti.

      Poista
  2. Tammet ovat erityisen lähellä sydäntäni, asunhan Tammelassa, tammien ympäröimänä. Meilläkin tammet ovat vielä pieniä, mutta yksi niistä, tammirouva, pitää lehtensä aina läpi talven. Rakastan kuivien lehtien kahinaa talvisessa puutarhassa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohjansaareen kannattaa muuten joskus suunnata retkellä ja käydä katsomassa upeaa Paavolan tammea!

      Poista
    2. Oi, juuri Tammelassahan pitää ehdottomasti vaalia nimikkopuita. Minäkin rakastan sitä kuivien lehtien kahinaa talvisessa puutarhassa. Jotkut ihmiset kokevat tammen lehdet jotenkin ongelmaksi, minusta se on päinvastoin.
      Olen kuullut Paavolan tammesta. Sitä täytyy kyllä tulla joskus ihan paikanpäälle katsomaan.
      Olen kerran nähnyt Virossa niin suuren tammen, että sen onttoon runkoon mahtui monta ihmistä seisomaan yhtäaikaan. Se oli todella näkemisen arvoinen puu.

      Poista
  3. Minulla on myös pihamaalla pari luonnon tammea ja pari appivanhemmilta saatua, Turun tuontitammea. Mukavasti ovat kasvaneet ja taidamme pitää tammesta pihaoravan kanssa vähintään yhtä paljon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, juuri nuo muistoja tuovat puut. Sinunkin tammillasi on omat tarinansa. Se tekee niistä tunnearvoltaan vieläkin arvokkaampia.
      Minullakin on oravien kanssa sama rakkaus-suhde tammiin. <3

      Poista
  4. Minäkin istutin aikoinaan tammen, kun keskimmäinen lapsista syntyi, siitä on pian 25 vuotta.. Pienenä puuna jänis söi kaikki latvukset ja sama toistui seuraavana vuonna. Koska pihamme ei ole kovin iso ja puu alkoi näyttää bonsailta, aloinkin leikellä siitä latvuksia tietoisesti. Nyt tammi on n. metrin korkuinen, elinvoimainen hassu "pensas". Mutta tavallisia terhoja se kasvattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, teidän tammenne on kasvanut yhtäaikaa lapsen kanssa. Juuri nuo nimikkopuut ja tiettyyn ajanjaksoon liittyvät istutukset tekee puutarhasta erityisen.
      Meilläkin pupu on käynyt järsimässä joskus tammentaimeamme. Onneksi ei kovin pahasti.
      Tammiaitojakin istutetaan, miksei sitä silloin voisi kasvattaa pensaanakin. Varmasti kaunis ja ei ollenkaan hassu...

      Poista
  5. Jostain luin että tammi juroo ensin muutaman vuoden ja sitten kasvaa voimakkaasti n. 15 vuotta ja sitten taas kasvu hidastuu. Omalla tontilla tammien kanssa on mennyt suurin piirtein juuri noin. Muutaman vuoden jälkeen suurin tammi on kasvanut vuodessa lähes metrin korkeutta. Tammet on minunkin suosikkeja, olen istuttanut niitä useita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti noin juuri meidänkin tammemme on tehnyt. Nyt on vielä voimakkaan kasvun vaihe. Sitten se saa minun puolestani vaikka vähän juroakin. On jo nyt melkein neljämetrinen.
      Tammet sopivatkin hyvin teidän upeaan historialliseen pihapiiriinne.

      Poista
  6. Olen myös ehdottomasti tammien ystävä ja niitä meillä kasvaakin niin piha-alueella kuin metsässäkin. Omat tammeni ovat Tampereen Metso-kirjaston terhoita kasvatettuja (siis n. 30 kpl), laitoin iloisesti terhot kasvimaahan kasvamaan ja ajattelin siirtää ne sitten oikeille paikoille aikanaan. Pari vuotta menikin ja sitten sanoin isännälle, että olisi sopiva aika siirtoon...ei ollut helppo juttu! Pieni taimi, valtava juurakko, isäntä murisi ja kaivoi, istutti puut lopullisille sijoilleen ja pyysi etten koskaan taimettaisi tammia kasvimaassa enää!

    Tammet ovat ihania, kestäviä ja pitkäikäisiä, upeita puita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, nuo terhosta kasvattamat taimet ovat varmasti erityisiä.
      Minäkin olen huomannut, että jo pieni tammi on kasvattanut valtavan juuriston. Meillä tammentaimia kasvaa nykyään ympäri metsää, oravat ovat varmasti piilottaneet terhoja joka puolelle. Joskus kun olen yrittänyt siirtää väärässä paikassa olevaa, ei se olekaan ollut ihan helppo homma. Vaikka taimi on näyttänyt pieneltä rääpäleeltä.
      Tammet ansaitsevat kaiken ihailun ja arvostuksen. Ne ovat kyllä niin upeita!

      Poista
  7. Palaan vielä edelliseen postaukseen: sain sinulta idean, että teen yhdestä kivikkopihan pienestä nurkkauksesta mehitähti-nurkkauksen. Postasin siitä äsken blogiini. Paikassa on nyt pelkkää soraa. Pitääkö siihen sekoittaa vähän multaa, jos mehitähtiä laitan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, että mehitähti/maksaruohoistutus innosti sinua. Kävinkin katsomassa todella kivaa blogiasi ja upeita kivikkopuutarhasi kuvia. Suosittelen muillekin lämpimästi Kivisen Vilman -blogia! <3
      Laitoinkin postaukseesi jo kommentin, mutta laitan tähän muillekin tiedoksi. Minä kyllä laittaisin vähän multaakin mehitähtien kasvualustaan, vaikka vaatimattomassa maassa viihtyvätkin. Kyllä ne paremmin kasvaa, jos seassa on vähän ravinteita ja kuohkeutta. Sora on hyvä siellä alla, ettei vesi pääse vaan seisomaan niiden juuristolla.

      Poista
  8. Meillä mökillä kasvaa pieni tammi joka on äidin kotipaikalla kasvavan tammen poikanen ja kotipaikalla kasvavan tammen taas äitini on saanut ruotsista muistoksi perheestä jossa oli sotalapsena. Joten meidän tammella on jo jonkinlainen sukupuu :-) Vielä ei mökkitammi ole kuitenkaan tehnyt terhoja mutta toivottavasti pian alkaa tekemään. Terkuin Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mahtavia tammitarinoita löytyy monesta puutarhasta ja suvusta!
      Et huomaakaan, kun mökillä oleva tammenne alkaa tehdä terhoja. Ja tammen tarina jatkuu. <3

      Poista
  9. Tammi on ihan ykköspuu.
    Meidän pihalla kasvaa niitä. Lisäksi istutin sata tammea pellolle muutama vuosi sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, oi sata tammea! Siitähän tulee ihan tammilehto!

      Poista
  10. Olen pikkutyttönä istuttanut vanhempieni pihaan tammen terhosta. Pitkään se sai kasvaa, mutta muutama vuosi sitten vanhemapni kaatoivat sen, istutin sen aikanani huonoon paikkaan. Sen emopuu on edelleen pystyssä ja aina välillä äitini haluaisi päästä siitä eroon, mutta vielä toistaiseksi olen saanut käännettyä pään. Omaan puutarhaani ei tammilla (tai muilla vastaavilla puilla) ole mitään asiaa, mutta onneksi voin kotikotona sitä halailla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, että kotikotonasi on vielä emopuu halailtavana, vaikkei istuttamaasi puuta enää olekaan.
      Tammi on tosiaan niin suuri, että se on yleisesti ottaen liian suuri moneen pihaan. Voi olla, meillekin tulee joskus ongelma tuon etupihan puun kanssa. Mutta se on ehkä vasta jälkipolvien ongelma. :)

      Poista
  11. Tammi on niin kaunis ja uhkea puu, meillä kesäkodissa kasvaa kaksi isoa tammea ja kolme melko nuorta puuta. Tänä vuonna isoissa tammissa oli tosi paljon terhoja ja niitä kävi popsimassa runsas parvi närhiä. Oravia en nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, teillä onkin ihana tammisto kesäkodissanne. Tammenterhot ja usein oravat pitävät huolen tammien lisääntymisestäkin yleensä. Tänä vuonna meilläkin oli ennätysmäärä terhoja. Varmasti närhetkin tykkääväät tammenterhoista. Meillä tosiaan oravat pitivät terhojen sadonkorjuusta huolen...

      Poista
  12. Tammi on tosiaan komea ja arvostettu puu. Meidänkin pihalla kasvaa tammia, joista yksi voi olla yli 100-vuotias. Sen juurelle on kylväytynyt noin 500 tammentainta. Tammesi on hyvässä kasvuvauhdissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen yli satavuotias tammi on jo todellinen aarre!
      Ja teillä ei taida olla pulaa tammentaimista. Aivan ihanaa!

      Poista
  13. Me saimme 18 vuotta sitten kaksi pienenpientä tammen siementaimea häälahjaksi. Ne ovat jo monimetrisiä ja hyvässä kasvussa. Onneksi on tilaa tammien kasvaa. Nyt laitoin kuusi tammenterhoa istutukseen, katsotaan itääkö ensi keväänä uusia tammia. Tammet ovat minullekin tosi tärkeitä puita. Muistopuita ikuisuuteen asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaiset häälahjaksi saadut taimet ovat varmasti niitä kaikkein arvokkaimpia. Siinä on lahjanantajat osanneet ajatella todella kauniisti.
      Toivottavasti terhokasvatuksesi onnistuvat. Älä menetä toivoasi, vaikkeivat ne ensi keväänä vielä taimettuisi. Joskus terhoistutukset antavat odottaa itseään jopa muutaman vuoden. Mutta sitten ne innostuvat kasvamaan mahtavasti, kun ovat saaneet juurtua paikalleen.

      Poista
  14. Tammi on uljas ja ihmeellinen puu. Meillä on puutarhassa useita kookkaita havupuita ja kaksi isoa koivua. Ilmeisesti aiemmat asukkaat ovat olleet todellisia havupuiden ja angervojen ystäviä ;) Molempia riittää, tontin aitakin on lähes kokonaan kuusiaita. Havut ovat toki hienoja, varsinkin nyt talvisempaan aikaan, mutta lehtipuut tuovat mukanaan keveyttä. Onneksi hedelmäpuita on useita. Mukavaa Pyhäinpäivän aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Havuista on tosiaan iloa ja suojaa näin lehdettömään aikaan, kun muuten lehtipuut ovat niin alastomia.
      Lehtipuut tuovat tosiaan keveyttä ja kontrasteja, mutta niitä on helppo lisätä, jos vain tilaa riittää. On varmasti kiva, että puutarhallanne on jo varsinainen runko valmiina.
      Mukavaa Pyhäinpäivä-viikonloppua vielä näin sunnuntainakin! <3

      Poista
  15. Tammi olis kyllä aika kiva, kasvaiskohan siitä meilläkin iso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kannattaa kokeilla! <3
      Varmasti riippuu teidän tonttinne pienilmastosta ja maaperästä, kuinka suureksi tammi siellä kasvaa. Onko teilläpäin suuria tammia esim. puistoissa?

      Poista
    2. Meilläpäin ei näy juurikaan tammia, ehkä täällä on niille liian kylmä.

      Poista
  16. Tammi on upea puu. Asuimme viisitoista vuotta metsän keskellä ja ensimmäisenä kesänä versoi ehkä oravan piilottamasta terhosta pieni taimi. Suojelin taimea ja se kasvoi parimetriseksi tässä ajassa. Jouduin työn takia muuttamaan pohjoiseen. Mukana muutti kolmivuotias sisällä ikkunalaudalla kasvanut pieni tammi. Se pudottaa lehdet syksyllä ja horrostaa kevääseen. Toivottavasti tammeni viihtyy huonekasvina täällä. Ja: se ei ole bonsai. Juuret ovat pienet ja korkeus tällä hetkellä yli puolen metrin. -Sade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tämä on ihana tarina ja mahtavaa, että se voi pärjätä sisälläkin.
      Tätähän täytyisi kokeilla! Kiitos vinkistä!

      Poista
  17. Voiko tammi kasvaa kannosta, joka on suojattu katkaisukohdasta ja kannossa on verso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, etten ole ainakaan nähnyt tammen kasvavan kannosta, mutta voihan se olla että kasvaakin. Vaahtera vesoo ja kasvaa hyvinkin kannosta, mutta tammesta en ole varma.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!