tiistai 12. tammikuuta 2016

Kirsikkapuun vuosi

Kärperön kirsikka
Prunus cerasus 
(perusrunko: Prunus avium)
 さくら 桜 · 櫻


Vieläkään täällä ei järjestellä kaappeja.
Mutta sain kuvani kolmelta viime vuodelta 
järjesteltyä aiheittain ja aikajärjestykseen kovalevylle.

Oli kyllä ihana katsella keväisiä ja kesäisiä kuvia.
Ja kuvissa syksy ja talvikin näyttävät ihan mukiinmeneviltä 
tai jopa ihan kauniilta.
Suuri rakkauteni, kirsikkapuu on lumoava ihan jokaisena vuodenaikana.

touko-kesäkuun vaihde

heinä-elokuun vaihde

 lokakuu
Viime vuonna tässä kirsikkapuussa ei ollut leiskuvaa ruskaa.
Sen lehdet pysyivät puussa todella pitkään.
Mutta esimerkiksi pilvikirsikka ja tuurenpihlaja leiskuivat punaisina.

tammikuu

Onneksi on vuodenajat.
Vaikka tänään olisin voinut talven suosiolla skipata välistä.
Tässä kuvassa talvikin näyttää ihan herttaiselta.

Herttainen sää ulkona ei kyllä tällä hetkellä ole.
En muista, milloin olisi ollut yhtä liukasta.
Ajakaahan varovasti!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

28 kommenttia:

  1. Kaunis puu, on tosiaan nätti ihan jokaisena vuodenaikana! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puu pääsi oikeuksiinsa keitaan myötä. Se paistattelee kaiken huomion keskipisteenä.

      Poista
  2. Aikamoinen urakka siivota ja järkätä myös valokuvat. Vuodenaikojen ihanuus kyllä näkyy kuvissa, kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvien järkkäily on ollut mielessä jo pitkään. Koneelle tulee säilöttyä kauheasti tavaraa ja muisti alkaa täyttyä, eikä mitään löydy. Varsinkin, kun niitä valokuvia tuppaa otettua ehkä vähän liikaakin. :)

      Poista
  3. Tein tuon saman jokin aika sitten ja olen sen jälkeen tehnyt aihepiireistä kansioita ja samantein kuvat lajitellut, se kannattaa kyllä.

    Kirsikka on aivan ihana, kaikkina vuodenaikoina. Meillä vanha kirsikka pitää leikata, se on niin ränsistynyt, jotta päästään taas nauttikaan niin kukinnasta kuin kirsikan punaposkisista marjoistakin!

    Kuvissasi kirsikka on ihana kaikkina vuodenaikoina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tosiaan löytyi moni kuva, jota ei muistanut edes ottaneensa. Kyllä tuo mieltäkin piristi, vaikkei ole vielä saanut muita kaappeja siivottuakaan.
      Meillä kirsikka ei ollut koskaan aiemmin tehnyt noin paljon kirsikoita. Varmasti se nauttii ihailusta ja kiitti meitä hedelmillään.
      Oikeasti se on saanut myös paljon vettä kasvaakseen. Entinen kylpytynnyri oli sen lähellä. Vettä sai laskettua hyvin kesähelteilläkin sen juuristolle.
      Voi olla, että se ensi kesänä vetää vähän henkeä, eikä kirsikoita tule noin paljon. Mutta ei se mitään, ihana se kuitenkin on. :)

      Poista
  4. Komea on sinun kirsikkapuusi kaikkina vuodenaikoina + upea sato.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihailen sitä itsekin. Sadosta nautimme kyllä tosissaan viime kesänä. Tein kirsikka piirakoita ja söimme niitä aina ohi kulkiessamme. Linnuillekin riitti yläoksien satoa.

      Poista
  5. Ihana kirsikkapuu, niin kaunis kaikkina vuodenaikoina. Ja lisäksi vielä satoisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsikkapuut ovat niin kauniita. Meillä on muutamia koristekirsikoita tuon lisäksi. Ja pari vuotta vanha luumupuu. Noita kevätkukkijoita voisi olla vaikka kuinka paljon, tuosta kukinnasta ei saa kyllikseen.

      Poista
  6. Kirsikat on aina kauniita vaikka siinä kukintavaiheessa on sitä jotain. Minun puut on vielä niin pieniä ettei kukinnasta voi kuin haaveilla. Tosin saatiin viime kesänä jo peräti kolme kirsikkaa syötäväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sinunkin puusi äkkiä yllättävät sinut kukinnallaan ja sadollaan.
      Meidän kirsikka on istutettu vuonna 2009 heinäkuussa. Edellisien vuosien sato on ollut keskimäärin juuri tuo 3 kpl. Ja yhtäkkiä viime kesänä se olikin aivan täynnänsä satoa.
      Vaikka odottavan aika on pitkä, se palkitaan. :)

      Poista
  7. Onpa todella kaunis kirsikkapuu teillä. Karperö on pohjanmaalla, sattumalta tiedän paikan, onkohan sieltä kotoisin tuo lajike? Minäkin rakastan kirsikkapuita, varsinkin japaninkirsikoita. Haaveilen jo uudesta kirsikkapuusta. Olet ollut ahkerana ja järjestänyt hienosti kuvat, nyt on varmasti helppo etsiä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Minulla ei ole valitettavasti kirsikasta parempaa tietoa. Saimme sen lahjaksi anopiltani. Googlen mukaan olet oikeassa; se on kotoisin Vaasan seudulta. Ja kuvauksessa kerrotaan että se on makeahko, kuulasmarjatyyppinen ja itsepölytteinen.
      Kirsikoita ei tosiaan voi olla koskaan liikaa. Keväisin aina haaveilen kokonaisesta kirsikkakukka-merestä.

      Poista
  8. Nyt vasta huomasin, että vartettu aviumiin. Siitä voikin sitten tulla upea ja iso puu vielä, ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin se kasvaa hurjaa vauhtia. Toivottavasti se olisi todella pitkäikäinen ja taivas on rajana sen korkeudessa. :)

      Poista
  9. Onnittelut, sinähän olet ollut reipas. Kaappien siivous saa odottaa meilläkin, mutta kuvakansioiden siivoamisen aloitin jo. Tosin ehdin luovuuttaakin, mutta ehkä esimerkissäsi on voimaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! :) Sitä itse miettii yleensä vaan mitkä työt ovat tekemättä. Eikä iloitse niistä mitä on saanut aikaiseksi.
      Kiva, jos olen ollut esimerkiksi myös muille. Mä tarttisin nyt jonkun kaappiensiivous-esimerkin. Tai on mulla jo; mun äiti. Hänellä on aina kaikki kaapit moitteettomassa kunnossa. Ja huom. aina.

      Poista
  10. Jotkut asiat yksinkertaisesti saavat hyvälle tuulelle ja nauramaan. Tänään se näyttää olevan postauksesi ensimmäinen lause eli "vieläkään täällä ei järjestetä kaappeja". Olen ollut ihan hirveä perfektionisti ja pilkun viilaaja, ja opettelemalla opetellut nauttimaan elämästä enemmän ja jättämään kaappien sun muiden järjestelyt vähemmälle. Tuntuu ihanalta, että joku osaa jättää kaapit toiselle sijalle ja keskittyä vaikkapa katselemaan kesäisiä kukkakuvia. Joka joulu muistan marttojen neuvon, ettei kaappeja tarvitse jouluksi siivota, ellei aio viettää aikaansa kaapissa. Herkullinen neuvo, kerrassaan.
    Tämä postaus oli muutenkin ihana ylistys kirsikalle. Viime keväänä hankin meidän pihaan kaksi koristeomenaa ja ruusuorapihlajan. Kirsikka jäi hankkimatta, joten se täytyykin laittaa tämän kevään hankintalistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nythän mun saamattomuus saa ihan uusia tarkoituksia.:D Jos se saa jonkun nauramaan, sehän on ihan tärkeää...
      Minä olen ensimmäiseltä ammatiltani kirjanpitäjä. Olen aina ollut tosi tarkka järjestyksestä, kaikki on ollut aina hallinnassa. Kun minusta myöhemmin tulikin puutarhuri, joutuu perheeni huomauttelemaan minua kaikista sekaisin olevista tavaroista. En ymmärrä kuinka ihminen voi näin muuttua. Joku keskitie olisi kyllä hyvä näissä siisteysasioissa. Minäkin tykkäisin, että kaikki olisi koko ajan järjestyksessä. Mutta kun muut asiat täyttävät mielen.
      Minä olen kuulunutkin marttoihin. Ja noudattanut tuota neuvoa. Tai minulle tammikuu on ollut aina uuden alku ja tykkään siivota silloin perusteellisesti. Jouluna ollaan kynttilän valossa ja koti on täynnä koristeita. Tammikuu on minusta parempaa suursiivouksen aikaa.
      Muistan, kun haikailit "kevätsuudelmaa" viime kesänä. Toivottavasti saat sen ensi kesänä tai paremmin jo keväällä. Minä vähän haikailen juuri koristeomenapuiden perään, niitä meillä ei ole vielä yhtään. Ruusuorapihlajakin olisi niin ihana. Eikö olekin ihana taas haaveilla?
      Tarkistetaan mitä meillä on niissä haavelistoissa. Sen verran järjestelmällisyyttä minussa vielä on, että kasvilistat ovat kyllä viimeisen päälle. :)

      Poista
  11. Voi mikä kaunotar! Minkä ikäinen puusi on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puu on silmäterämme. Siksi saunan sijoittelu viime keväänä oli niin vaikeaa. Puu oli keskellä, emmekä haluneet sitä kaataa. Sitten yhtäkkiä keksimme, että rakennamme terassin ympärille.
      Puu on istutettu vuoden 2009 heinäkuussa. Eli viime kesänä se oli kasvanut 6 vuotta täällä Vaahteramäellä.

      Poista
  12. Tämä puuyksilö on kyllä harvinaisen kauniin mallinen, tuollainen muotovalio pyöreä viuhka! Kirsikoiden ihanuus on (itse kirsikoiden lisäksi) tuo mahtava kukinta. Näitä kuvia katsellessa sitä toivoo, että olisi jo vähintään huhtikuu!

    Sini K. Kasvihormoni-blogista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, täälläkin haaveillaan huhtikuusta ja kukkivista puista... <3
      Kirsikka on saanut kasvaa avoimella ja aurinkoisella paikalla, johtuisiko muoto siitä. Ja olen hieman siistinyt joskus alaoksia pois. Ja kerran alkuvaiheessa, innostuksissani leikkelinkin sitä vähän, vaikka tiesin ettei kirsikoita tarvitse oikeastaan leikata.

      Poista
  13. Olisipa kirsikkapuu! Ensin kukat, sitten ihanat, ylelliset marjat. Valokuvien järjestely on paljon hauskempaa kuin kaappien, joita ei meillä edes kovin paljon onneksi ole! Jossain vaiheessa kyllästyin kuvien selaamiseen ja aloin järjestää kasvikuvia hakemistoihin tieteellisen nimen suvun mukaan ja lopuksi ryhmittelin perennat, puuvartiset, puut ym. vielä omiin hakemistoihinsa (ihan epätieteellisesti). Jos olen ottanut samasta kasvista tullut paljon kuvia eri paikoissa, luon eri kansioita tai laitan kuvauspaikan tiedostonimeen, jos ei kuvasta erota/muista missä olen sen ottanut. Olisi hauska kuulla millaisia lajittelusysteemejä muilla on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsikkapuu on todella haaveilun arvoinen. Tykkään jopa sen rungosta.
      Minä järjestelin vaan muut kuvat ja puutarhakuvat erikseen omiin kansioihinsa. Ja puutarhakuvat ovat vielä kuukausittain kansioissa, ja otsikoitu aiheittain ja päivämäärittäin.
      Mutta olen haaveillut tuosta kasvikuvien järjestelystä tieteellisten nimien mukaan. Vaikka vaan parhaimmat kuvatkin jokaisesta kasvista. Näin löytyisi jokaisesta puutarhan kasvista kuva, kun sitä tarvitsee.
      Tarvitsen kasvikuvia työssänikin. Olisi niin helppo sitten kaivaa tietyn kasvin kuva, kun haluaisi esimerkiksi asiakkaalle näyttää. Myös pihasuunnitteluohjelman kasvikortistoon pystyisin tallentamaan kuvat. Mutta en ole siihenkään aikaa vielä jotenkin löytänyt.
      Ja jos kuvia tallentaisi monelle kovalevylle, niin kuvat varmemmin säilyisivät. Eräs valokuvaaja kehoitti tallentamaan kuvat aina kolmelle kovalevylle. Siihenkään en ole vielä päässyt, vaikka ajatusta on ollut.
      Tämä blogin kirjoittaminenkin on oma tallentamismuotonsa. Tai ainakin päiväkirja. Jotkut ahkerimmat bloggaajat ovat ottaneet myös varmuuskopioita postauksistaan. Minä olen toistaiseksi luottanut bloggerin pystyssä pysymiseen. Toivottavasti ei joskus harmita tämä lause...
      Tästä aiheesta saisi ihan oman postauksensakin ja keskustelu olisi tosiaan mielenkiintoista.
      Meille puutarhaharrastajille myös valokuvaus on niin tärkeä asia, että siihenkin ja valokuvien tallentamiseen olisi kiva saada vinkkejä toisiltamme. :)

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!