Pihajasmikkeen tuoksua

  pihajasmike

Philadelphus coronarius

バイカウツギ

Suloinen, mansikkainen tuoksu leijailee ilmoilla, 

kun kävelee vanhoilla asuinalueilla.

Puuaitojen väleistä ryöpsyävät valkoiset kukat kuuluvat pihajasmikkeelle,

joka on  ihastuttava ja perinteinen pensas- ja aidannekasvi. 

Pihajasmikkeen tuoksua ei voi vastustaa.

Näistä mielikuvista johtuen olen itsekin 

aikoinani istuttanut pihajasmikkeen tänne Vaahteramäelle.

Pihajasmike on kuitenkin niitä harvoja kasveja,

 jotka eivät jostain syystä ole oikein viihtyneet meillä.

En tiedä kulkeeko kohdassa jokin vesisuoni tai puun juuristo, 

koska samasta linjasta kuoli aikoinaan myös luumupuu.

Olen uusinut alapihan aidanteen pihajasmikkeen jo muutaman kerran

ja nyt se näyttää vihdoin alkaneen viihtymään jollain lailla.

Uhkasin jo mielessäni,

 että annan sivuilla olevan idänvirpiangervon levitä jasmikkeen päälle,

kun ei kerta halua kasvaa.

Uhkailu ilmeisesti auttoi, sillä pihajasmike kukkii kauniimmin kuin koskaan.

Se olisi kyllä siistimisen tarpeessa,

sillä keväällä ei kaikki kuolleet oksat olleet nähtävissä.

Ehkä näistä kasvuvaikeuksista johtuen,

olen ihan erityisen onnnellinen tästä kauniista ja suloisesta kukkaryöpsäyksestä,

mikä ala-aidannetta tällä hetkellä koristaa.

Pihajasmike kukkii juuri niin kuin sen suunnittelinkin.

Aidanteessa kasvaa 

idänvirpiangervoa, juhannusruusua, torniolaaksonruusua, koivuangervoa 

ja isabellansyreeniä tämän pihajasmikkeen lisäksi. 

Kaikki muut aidanteen pensaat ovat jo kukkineet

ja juuri oikealla hetkellä pihajasmike aloitti runsaan kukintansa.

Aidanteen edessä kasvaa vielä ´Little Lime` hortensiaa,

 joten jasmikkeen jälkeenkin kukintaa on luvassa. 

Olen juuri lukemassa kirjaa:

Kysykää Essiltä!

Elisabeth Kochin puutarhat 

Maria Karisto, Taina Koivunen, Antti Karisto

Maahenki 

Kirja kertoo Elisabeth Kochista ja 

hänen elämäntyöstään pihasuunnittelijana ja puutarhavaikuttajana.

Elisabeth sanoi, että "Jasmiinia" (jasmikkeita) pitää aina olla kaikissa kotipuutarhoissa. "

Jasmiketta löytyikin melkein jokaisesta hänen pihasuunnitelmastaan.

Pihajasmiketta on kasvanut suomalaisissa puutarhoissa jo 1700-luvulta lähtien.

Eli se on perinnekasvi, jota kannattaa vaalia.

  

Pihajasmike kasvaa 2,5 - 3 metriä korkeaksi ja noin 1,5-2 metriä leveäksi.

Sen "pikkusisko" pikkujasmike jää 1,5 metriin ja 

on sopivampi pienempään puutarhaan.

Vaahteramäelläkin pikkujasmike kasvaa rinteessä,

jossa pihajasmike olisi liian suuri.

Pihajasmike viihtyy aurinkoisilla ja puolivarjoisilla kasvupaikoilla,

jossa maa on tuoretta ja ravinteikasta.

Se pärjäilee III-kasvuvyöhykkeellä saakka

ja jopa IV, jos kasvupaikka on suojainen.

Valkoiset kukat avautuvat kesäkuun lopulla 

tai heinäkuun alussa kasvupaikasta riippuen.

Meillä pihajasmike kukkii paraikaa kauniisti.

Pihajasmiketta kannattaa leikata harventaen vanhimpia oksia keväällä,

lehdettömään aikaan.

Se kukkii toisen vuoden versoilla, 

joten alasleikkaus keväällä aiheuttaa kukinnan väliin jäämisen siltä kesältä.

Pihajasmikkeen tuoksua ja aurinkoa uuteen viikkoon!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.