kurtturuusu
Rosa rugosa f. alba
Rosa rugosa f. alba
Viime kesänä Suomessa todella yleinen kurtturuusu luokiteltiin kansalliseksi vieraslajiksi
ja se määrättiin hävitettäväksi kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.
Nyt tästä hävitysmääräyksestä on kulunut jo kohta vuosi ja
kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 jälkeen.
Sekä aniliininpunainen kurtturuusu (Rosa rugosa)
että sen valkokukkainen lajike (Rosa rugosa f. alba)
ovat haittakasveja,
jotka vievät elintilaa meidän alkuperäiskasveilta.
Ne leviävät agressiivisesti sekä juuristonsa että siemeniensä avulla.
Linnut syövät kiulukoita ja
niiden ulosteen mukana siemeniä leviää laajalle ympäristöön
jopa niin, että kokonaisia rantoja tai tienvarsia ovat niiden vallassa.
Tämä on syynä hävitysmääräykseen.
Suomessa kurtturuusu on todella yleinen kasvi esim. koulujen, virastojen ja taloyhtiöiden pihoissa,
liikennejakajissa, parkkipaikoilla sekä myöskin yksityisissä puutarhoissa.
Siksi tämä kurtturuusujen hävittäminen askarruttaa varmasti monen mieltä
ja sen oikeaa hävitystapaa mietitään.
Kurtturuusun hävittäminen
Varmoja hävitystapoja on oikeastaan kolme.
1. Mekaaninen poistaminen
Yksittäiset pensaat voi poistaa lapiolla kaivaen,
mutta suuremmat pensasalueet kannattaa poistaa maansiirtokoneella.
Juuristo on laaja ja syvällä
ja pienestä juurenpalastakin saattaa lähteä uusi kasvusto reippaaseen kasvuun.
Siksi juuristo pitää poistaa perusteellisesti ja jopa maamassojen vaihto voi olla tarpeen.
2. Kasvuston leikkaaminen ihan tyvestä ja
maan peittäminen suodatinkankaalla tai pressulla
Tämä keino on helppo,
mutta aikaavievä, sillä maa tulee olla peitossa niin kauan,
kunnes juuristo on kokonaan kuollut.
Aikaa tähän voi mennä vuosia
ja pressu on aika ruma katsella niin kauan.
3. Juuriston näännyttäminen
Kasvusto leikataan niin tyvestä kuin mahdollista.
Kun uutta kasvua ilmestyy,
leikkaus toistetaan.
Pikkuhiljaa juuristo nääntyy ja kuolee,
koska kasvi ei pysty yhteyttämään maanpäällisillä osillaan.
Ensimmäisenä kesänä toistoa tarvitaan noin 3-4 kertaa.
Seuraavina kesinä toistojen tarve harvenee.
Täällä Vaahteramäellä kasvoi kurtturuusun valkoinen lajike
ja muistaakseni alunperin istutin kasvia kolme kappaletta.
Eli kasvustoa ei ollut valtavan laajasti,
mutta kuitenkin sen verran, etten viitsinyt alkaa kaivuuhommiin.
Niinpä aloitin näännytysoperaation viime kesänä.
Leikkasin koko kasvuston aivan tyvestä poikki.
Kurtturuusun tunnistaminen:
- 5 terälehteä, yksinkertainen aniliininpunainen tai valkoinen kukka
- lehti kurttuinen
- kiulukat mehevät, keskeltä litistyneet ja nauriinmuotoiset
- varsi on piikikäs ja piikit ovat erikokoisia ja suoria
Tarhakurtturuusut eivät kuulu hävitettävien listalle.
Tarhakurtturuusujen kukat ovat usein kerrotut ja niillä on enemmän terälehtiä.
koska kurtturuusu ei myöskään pidä emäksisestä maasta.
Tällä konstilla uutta kasvustoa ei ilmestynyt kuin niukasti.
Uusin leikkauksen vain yhden kerran.
Tänä kesänä tarkkailen aluetta ja uusin leikkauksia tarpeen mukaan.
Kurtturuusun leikattuja kasvustoja ja
varsinkaan kaivettuja juuria ei kannata viskata avokompostiin tai metsään,
vaan ne tulisi hävittää polttamalla.
Taajama-alueella polttaminen ole kuitenkaan sallittua,
joten toinen vastuullinen hävittämiskeino on kerätä kasviosat jätesäkkiin
ja viedä jäteasemalle.
Paikallisella jäteasemalla osataan kyllä neuvoa,
mihin haittakasvit sijoitetaan.
Tämä kannattaa muistaa myös muiden haittakasvien kohdalla.
Seuraavasta linkistä pääset katsomaan myös lyhyen videon aiheesta.
Huvila ja Huussin maisemasuunnittelija
ja 100% outdoor -blogin Kati Jukarainen
ja minä kerromme enemmän kurtturuusun hävittämisestä
sekä vieraslajikasveista yleisestikin.
https://www.ruutu.fi/video/3575851
Olisi kiva kuulla myös sinun vinkkisi
ja kokemuksesi kurtturuusujen hävittämisestä.
Miten olet toiminut ja miten olet onnistunut siinä?
Vai onko urakka vasta edessäpäin tänä kesänä?
Vaikka et olisi vielä aloittanut hävityshommaa,
nyt on just hyvä aika aloittaa.
Silloin saa homman hyvään malliin jo tänä kesänä.
Lisää luotettavaa tietoa vieraslajikasveista löydät
Vieraslajit.fi -sivustolta.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Minulla on homma tämän kasvukauden työlistalla. Operoitavana on noin 10 neliön ala aivan keskeisellä paikalla pihaan sisääntulon vaiheilla (murina ja huokaus). Pensaat ovat kasvaneet paikallaan noin 33 vuotta. Olen ajatellut käyttää menetelminä sekä poiskaivamista että juuriston näännyttämistä, mikäli jotain alkuja maahan jäisi. Joudun myös varomaan vieressä kasvavan komean koristeomenapuun juuristoa eli joka paikasta ei voi kaivaa ronskisti. Keskeisen sijainnin johdosta on mietittävä, mitä kasvualustalle teen ruusun poistamisen jälkeen. Tätä en ole vielä ratkaissut. Mullosalueelle olisi kiva istuttaa jotain, mutta pitää pystyä tarkkailemaan mahdollisia juurenpaloista kasvavia kurtturuusuja. Joten visainen pulma on edessä - sekä piikkejä ja hikeä ....
VastaaPoistaTsemppiä urakkaan! <3
PoistaMonta kertaa poistettavat kasvit saattavat kasvaa juuri tuollaisessa paikassa, jossa pitää varoa muiden kasvien juuria. Se tekee poistosta vaikean.
Mutta uskon kuitenkin, että sinnikkyys palkitaan. Kurtturuusu on sitkeä tyyppi, joten juuria ja juurivesoja saattaa ilmestyä vielä pitkään sieltä sun täältä. Mutta pikkuhiljaa kasvu kyllä hiipuu.
Itse taistelin täällä Vaahteramäellä asumisemme alkuaikoina jättiputken kanssa. Vuosien sitkeä työ palkittiin, eikä jättiputkia ole onneksi enää näkynyt vuosiin. Nyt voi olla tyytyväinen, että jaksoi olla sinnikäs.
Valtaisa urakka joka koskee montaa pihaa ja puutarhaa Suomessa. On hyvä että ohjeita jaetaan ja kerrotaan vaihtoehtoja pois kaivamiselle. Meillä ei ole kurtturuusua mutta lupiinin kanssa taistellaan.
VastaaPoistaKyllä! Kurtturuusua löytyy tosiaan vähän kaikkialta. Se on ollut niin helppo ja kiitollinen kasvi monenlaisiin paikkoihin. Ja tuntuu, että sitä istuttettiin aina, jos vaan ruusua haluttiin.
PoistaLupiini on toinen vaikea poistettava. Se viihtyy kaikenlaisissa kasvualustoistassakin. Tuntuu, että nämä vieraslajit ja haittakasvit eivät ole ronkeleita kasvuolosuhteille.
Meillä ei ole lupiinia ollut, mutta näyttää se lähestyvän meidän tietämme kovaa vauhtia. Täytyy olla tarkkana, sillä ei ole kuin ajan kysymys, että se on täällä.
Tsemppiä lupiinitaistoon!
Täälläkin kurtturuusun poistaminen vahvuuksista on edessä. Onneksi kasvusto on aika pieni, joten eiköhän siitä selvitä kunnialla. Kaivuun avulla olisi ainakin alkuun tarkoitus aloittaa. 😊
VastaaPoistaUskon, että kaivamisella ja tarkkailulla saa pienen kasvuston suht helposti poistettua. Ja tarkkailemalla saa mahdolliset juurivesatkin estettyä.
PoistaTsemppiä taistoon!
Meilläkin on sisääntulossa kolme noin metrin kokoista ruusupuskaa vaaleanpunaista kurttua. Ainakin luulen sen olevan sitä, kukan terälehdet ovat yksinkertaiset. Lupiiniakin on ihan vähän parissa kohtaa. Ihmeen vähän se on meillä levinnyt. Ruusun aion leikata matalaksi, kuten sinä olet tehnyt. On siis tiedossa perkkaushommia kesäksi.
VastaaPoistaKolme pensasta on vielä inhimmillinen poistaa. Uskon, että saat sen hyvin aisoihin näännyttämällä.
PoistaTsemppiä perkaushommiin!
Täälläkin pitäisi tarttua härkää sarvista, eli kurtturuusuja varsista... Viime vuonna kirjoittelinkin blogissa tulossa olevasta operaatiosta, sillä kotimme aiempi asukas oli istuttanut reilunmoisen aidanteen kurtturuusuista:( Sehän on saanut kasvaa kaikki nämä liki 30 vuotta, kaunishan se on ollut, kun olen sitä säännöllisesti siistinyt. Osin olen aidannetta pienentänyt ja poistanut ruusuja juurineen. Iso homma, mutta ei ole ainakaan omalla pihalla takaisin palanneet, joten taidan hoitaa loputkin samalla lailla. Haluan nimittäin aidanteeseen uudet kasvit nopeasti tilalle. Huh!
VastaaPoistaTosiaan tässä hommassa aloittaminen tuntuu, kuin tarttuisi härkää sarvista.
PoistaVarsinkin jos sitä on aidanteen verran. Mutta uskon, että saat kurtturuusun poistettua ja tilalle sitten jotain uutta ja kaunista.
Tsemppiä hommaan!
On varmasti aikamoinen urakka. Kiva kun kuvaat konkreettisesti hävittämistapoja. Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaMeillä ei onneksi kurtturuusua ollut paljon, mutta monella puutarhurilla on varmasti aikamoinen urakka sen kanssa. Piikit ovat tosi ärhäkät ja naarmuilta ei voi välttyä, vaikka olisikin kunnon tamineet päällä.
PoistaPiikkien vuoksi sitä on varmasti käytettykin niin paljon aidanteissa ja parkkipaikoilla. Siitä ei ole kukaan mielellään läpi mennyt.
Kiva, jos nämä konkreettiset puutarhatouhtu kiinnostavat.
Mukaaa päivää myös sinne! <3
Työpaikan pihalla kurtturuusu rehottaa vielä ihan täysillä, mutta meidän talonyhtiön viherhuolto hoiti hommaa jo viime vuonna. Kaivureilla kaivoivat puskat pois.
VastaaPoistaIhanaa alkavaa viikkoa sinulle Riina ja hei, ihana nähdä sinua videolla <3
Teidän taloyhtiönne olikin hyvin ajantasalla ja teki homman hetimmiten pois. Se on tosi hyvä.
PoistaUskon, että työpaikkasi kurtturuusu hävitetään myös lähiaikoina.
On muuten jännä, miten lastenhoitopaikkojen ja koulujen pihaan onkin istutettu niin paljon kurtturuusua. Sen piikit ovat aika inhottavia, jos lapset vahingossa vaikka kaatuvat sitä vasten.
Muistan oman ala-asteenkin pihasta, kuinka siellä ei tainnut muuta kasvaakaan kuin kurtturuusua. Yritimme tehdä sen kukista hajuvettä muiden tyttöjen kanssa. Jotenkin muistan, ettei taidettu onnistua vaan hajuvesilitkumme homehtuivat tai muuttuivat ainakin pahanhajuisiksi.
Ihanaa alkavaa viikkoa myös sinulle Outi! <3
Ja kiva, jos tykkäsit videosta.
tämä oli oikein ajankohtainen postaus, kiitos siitä Riina:)) olen itsekkin painiskellut erilaisten nyttemmin vieraslajeiksi määriteltyjen kasvien kanssa jo pari vuosikymmentä, kauimmin jättiputken, jättibalsamin ja lupiinin. tyttäreni, joka ympäristötieteilijänä työskentelee vieraslajihankkeessa, on jo muutamaankin otteeseen patistanut kurtturuusun hävittämiseen kotipihalta. nyt pääsiäisenä leikattiin kaksi isoa pensasta ja juurakot toimitettiin jäteasemalle. vaikeaahan niistä luopuminen on, koska kurtturuusun kiulukat isoja ja niitä olen kerännyt aina myös talvenvaraksi (tyttäreni rakastaa ruusunmarjakiisseliä) ja terälehtiä kuivannut niin syötäväksi kuin tuoksupusseihinkin. täytyy vaan ottaa luskikka (lue laipio) kauniiseen käteen ja kaivaa kaikki juurakot pois, vaik kuinka harmittaisi.
VastaaPoistamainitsit jättipoimulehden, mikä on listattu silmällä pidettääväksi lajiksi. mullakin on jättipoimulehti perennapenkissä, mut sen kanssa olen pärjännyt hyvin. sen sijaan haksahdin aikoinaan vuorikaunokkiin, mistä tuli riesa, koska se leviää siementen lisäksi tehokkaasti myös juuriston avulla. eilen kävin läpi pihamaata ja etsin lähestulkoon suurennuslasin kanssa vuorikaunokin pikku taimia. vuorikaunokkiahan ei ole vielä edes silmällä pidettäväksi lajiksi luokiteltu, mut kyl saisi senkin listalle pistää, koska leviää todella agressiivisesti ja tukahduttaa peittävällä kasvutavallaan helpostikkin hennompaa kasvustoa. vuorikaunokin hävittämisestä olen kirjoittanut muutaman kerran jo myös blogissani, kaivoin kaikki vuorikaunokkien emokasvit pois jo pari vuotta sitten, mut saan varmaan viel muutaman vuoden kaivaa näitä pikku taimia ympäri pihaa ja vähän naapurin puoleltakin, minne se on myös kylväytynyt.
ihana aurinkoinen päivä tulossa viikon räntäsateiden jälkeen, kiva päästä ulos puuhailemaan. mukavaa puutarhaviikkoa myös Sinulle Riina:))
Piti kirjoitella tästä aiheesta jo viime kesänä, kun aloitin omien kurtturuusujeni tukahduttamisen. Siksi kuvatkin ovat viime kesäisiä. Mutta onneksi ei ole vieläkään liian myöhäistä alkaa taistoon kurtturuusua tai muita haittakasveja vastaan.
PoistaSinulla onkin luotettava asiantuntija ihan lähipiirissä. Tyttäresi tekee kollegoidensa kanssa tärkeää työtä.
Ymmärrän kyllä tuonkin, että kurtturuusuista luopuminenkin on vaikeaa. Kiulukat ovat hyvää materiaalia kiisseliin ja marmeladeihin.
Itse tykkäsin tuon valkoisen kurtturuusun kukasta todella paljon. Se on yksinkertaisuudessaan todella kaunis.
Eli ei luopuminen minullekaan ollut ihan yksinkertaista.
Mutta järkeilin itselleni, että olisi todella harmi, jos meidän lähiseudun kaunis luonnonkasvillisuus alkaisi jäädä sen alle. Siitä sain tsemppiä ryhtyä hommaan.
Jättipoimulehti on tosiaan kaunis kasvi ja harmi, että sekin on paikoin levinnyt haitallisesti.
Sen saa kuitenkin aika hyvin pidettyä aisoissa, jos leikkaa kukinnot pois ennen kuin ne ehtivät siementää. Myös ylimääräiset kasviosat ja juuret kannattaa hävittää niin, etteivät ne kulkeudu luontoon.
Vuorikaunokki on myös aika ärhäkkä leviämään, vaikka ei ole luokiteltukaan silmällä pidettäväksi kasviksi. Tai kummallisia poikkeuksiakin on, sillä meillä se ei viihtynyt vaan hävisi koko kukkapenkistä.
Minulla on ollut eniten riesaa vuohenkellosta. Olen kaivanut sen monta kertaa pois etupihan kukkapenkeistä ja vaihtanut multaakin yli puolen metrin syvyydeltä ja aina sen valkoisia juuria ilmestyy jostain. Ja sen jälkeen taimiakin.
Vuohenkello on kaunis kasvi, mutta kukkapenkistä se haluaisi kaiken tilan muiltakin.
Tsemppiä taistoon vuorikaunokin kanssa ja mukavia puutarhapuuhia!
Nyt on tosiaan tulossa kivan keväinen viikko säiden puolesta.
Meillä oli kurtturuusu kahdessa paikassa ja aloitin niiden hävittämisen jo ennen tätä uusinta määräystä. Olin istuttanut ne mielestäni huonoon paikkaan, enkä uuttakaan keksinyt. Olin jo muutaman vuoden ajan leikannut ruusut lähes maanmyötäisesti heti, kun jotain vihreää niihin ilmestyi. Pari vuotta sitten kaivoin kaiken ylös, mutta toisessa paikassa juurta jäi ja sieltähän se ponnisti ylös. Viime kesänä ei enää mitään noussut, mutta yhä seuraan tilannetta. Näännyttäminen vei selvästi ruusun kasvuvoiman ja se helpotti juurien ylös kaivamista. Näin siis silloin, kun pensaita ei ole paljon. Jos kasvusto olisi laaja ja runsas, silloin ehkä pienelläkin kaivurilla saisi paremman ja nopeamman tuloksen.
VastaaPoistaKurtturuusua on valtavasti julkisissa istutuksissa. Vaikea uskoa, että määräaikaan mennessä siitä olisi eroon päästy. Monet ihmiset eivät myöskään ymmärrä kurtturuusun ongelmaa. Ja nekin, jotka ymmärtävät, eivät välitä. Eräs henkilö ihmetteli, miten ihmeessä hänen pihansa kurtturuusut voivat olla vaaraksi merenrantahietikolle.
Sulla onkin homma hyvin jo hanskassa.
PoistaJa tosiaan, jos kurtturuusua on paljon, se kannattaa kaivattaa kaivurilla ylös. Mutta yksittäisiä pensaita pystyy näin näännyttämälläkin hävittämään. Sitkeä ja määrätietoinen täytyy kyllä olla.
Kurtturuusua on Suomessa aivan valtavat määrät. Kun ajattelee jo monia liikennejakajia ja tien varren istutuksia, määrät ovat aivan valtavia.
Ja tuo välinpitämättömyys on tosiaan yleistä. Moni miettii, että kuka sitä tulee tarkistamaan kenenkään yksityispihoilta, onko kurtturuusua vai ei. No, ei varmasti kukaan tulekaan tarkistamaan, mutta tämä säädös on koko Suomen luonnon kannalta tärkeä. Siksi sitä kannattaa noudattaa.
Työssä tuli hävitettyä noin hehtaarin verran (toki tosi monessa palasessa) kurtturuusua kaivurin avulla. Ei se ole vaikeakaan hävitettävä, kun tilalle laitetaan leikattava nurmialue pariksi vuodeksi. Kyllä se kohtuudella kuolee. Omalla pihalla on vaivaisesti hengissä sitkutteleva 'Alba', joka ei ole levinnyt 15 vuodessa yhtään mihinkään. Kuokin sen pois tulevana suvena. Helppo homma. Täällä pohjoisessa ei kurtturuusun leviäminen ole mikään ongelma, kuten ei kovin monet muutkaan haitalliset vieraslajit. Olot on niin kehnoja jo lähtöjään, ettei leviäminen ole ainakaan kurtturuusun osalta ollut pahakaan. Lupiiniakaan ei ole massiivisia esiintymiä, mutta jättiputki teettää enempi töitä. Palsamista pääsee yksivuotisuuden takia säännöllisellä leikkaamisella, ja loppuu se maan siemenpankkikin joskus. Sitten ei vain auta käännellä maata....
VastaaPoistaNo, sulla onkin sitten kokemusta hävittämisestä ihan roppakaupalla.
PoistaJa tuo nurmialue on todella hyvä neuvo poistamisen jälkeen. Sillä konstilla uskon meidänkin saaneen jättiputken kuriin. Sitä oli tuolla meidän alapihalla, kun ostimme tontin. Ensimmäisinä kesinä alue oli luonnontilassa ja jättiputkea oli tosi vaikea saada hallintaan. Kun kylvimme nurmikon ja aloimme ajaa sitä, jättiputkikin luonnollisesti hävisi. Muutaman kerran se yritti puskea nurmikon laitamilta, mutta yksittäiset kasvit oli helppo poistaa ennen siementämistä.
Minullakin oli tosiaan tuota kurtturuusun ´Albaa` ja se ei tosiaan ollut mitenkään agressiivinen leviäjä täällä etelämmässäkään. Mutta nyt sekin on poistettu ja näin vältetty turhat riskit.
Pohjoisessa ei tosiaan näistä vieraslajeista ehkä tulekaan samanlaista ongelmaa. Se on hyvä juttu, sillä pohjoisen luonto on niin kaunis ja arvokas.
Tsemppiä sinne luonnon vaalimiseen ja näiden haittakasvien kurissa pitoon!