INSTAGRAM

tiistai 22. lokakuuta 2019

Kohopenkin perustaminen



Viime postauksessa kerroin teille haravointijätteen hyödyntämisestä
ja kerroin tarvitsevani lehtiä uuden kohopenkkini perustamiseen. 
Nyt kerron teille, miten kohopenkki perustetaan.


Etupihan nurkassa, koivujen alla nurmikko kasvoi todella huonosti.
Pari viimeistä kuivaa kesää aurinko on paahtanut nurmikon aivan karrelle. 
Niinpä jo kesällä päätin istuttaa nurkkaukseen jotain kuivuutta kestäviä kasveja. 

Aloitin lisäämällä nurkkaan sanomalehtikerroksen suoraan nurmikon päälle, jonka kastelin huolellisesti.
En siis kaivanut tai poistanut nurmikkoa alta.
Sen jälkeen keräsin nurkkaan risuja kesän mittaan.
Risujen päälle tyhjensin käytetyt kasvusäkit kasvihuoneen tyhjennyksen yhteydessä.
Uskalsin tehdä tämän, 
koska tomaateissani ei ollut mitään kasvitauteja tai 
tuholaisia. 


Nyt on vuorossa sitten lehtikerros.
Eri puiden lehdet sulassa sovussa maatuvat paremmin,
kuin esimerkiksi pelkät vaahteranlehdet paksuna kerroksena.
Lehtien jälkeen lisään kompostia tai hevosenlantaa,
ja toistan pari kertaa vielä tämän saman.
Lanta ja komposti antaa kohopenkkiin ravinteita
ja nopeuttaa eri ainesosien maatumista.

Kohopenkki on kuin täytekakun tai lasagnen tekemistä.
On tärkeää, että erilaisia kerroksia tulee vuorotellen. 
Näin ilmavuus säilyy ja kohopenkistä tulee todella kuohkea. 

Tein teille esimerkkikuvan kohopenkin kerroksista. 
Voit tehdä kerroksia niin monta kuin haluat.
Kerrokset olisi hyvä olla noin 10-20 cm korkeat.
Huomioithan sen, että maatuessaan kohopenkkin vajuu matalammaksi,
joten voit tehdä reilusti korkeutta siihen.
Tämä sama ohje pätee myös lavankauluskasvilavoihin. 

Näin perustat kohopenkin:


Päällimmäiseksi kerrokseksi lisään aina pussimultaa (noin 30 cm).
Lisäyksen teen tässä uudessa penkissäni vasta keväällä.
Muuten teen kohopenkin valmiiksi näin syksyllä, 
koska aikaa ja materiaalia löytyy paremmin.
Keväällä muhinut ja osittain maatunut kohopenkki on valmiina uusille istutuksille. 

Kohopenkin voi joko rajata etukäteen
tai kantata nurmikon ja kohopenkin rajan jälkikäteen.
Näin reunasta tulee siisti ja huoliteltu.

Kohopenkki on erittäin suositeltava vaihtoehto savimaalle.
Savimaalla kaivaessa, kuopasta muodostuu väkisinkin hieman kylpyammemainen potero,
joka kerää sateisina kesinä vettä valtavasti.
Kohopenkki parantaa maata eivätkä kasvien juuret eivät lillu vedessä.
Tämä kyllä aiheuttaa sen, että ensimmäisinä vuosina kohopenkkiä täytyy kastella hieman normaalia istutusaluetta enemmän.
Myöhemmin kasvien juuret löytävät tiensä syvemmälle maahan ja 
kastelun tarve vähenee. 

Kohopenkin hyödyt:
- Parantaa maan lämpötaloutta, sillä routa sulaa keväällä nopeammin
ja kasvualusta pysyy pidempään lämpimänä syksyllä.
- Ylimääräinen vesi valuu nopeasti pois.
- Kasvit viihtyvät, kun muhevaa multaa ja erilaisia kerroksia on niiden juuriston saatavilla. 
- Kohopenkki on myös ilmava, juuret saavat happea.
- Ravinteet vapautuvat hitaasti kasvin käyttöön. 
- Helppo perustaa, ei tarvitse kaivaa. 


Olen perustanut oikeastaan kaikki viime vuosina tekemäni istutusalueet 
kohopenkeiksi omaan puutarhaan. 
Oman kokemukseni mukaan kasvit kasvavat paremmin ja 
ovat hyvinvoivempia kuin perinteisesti maahan kaivetut kasvit. 

Olisi kiva kuulla taas teidän kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta?
Miten sinä perustat kohopenkkisi?
Ja mitä hyötyä tai haittaa olet kokenut kohopenkistä
joko koristekasvien tai hyötykasvien kasvatuksessa?



LISÄYS 28.9.2020
Lehtien keräämiseen lanseerattiin mahtava uutuus
Nyt lehtiaarteiden talteenotto on entistä helpompaa. 



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

32 kommenttia:

  1. Erittäin hyödyllinen postaus! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että postauksesta oli hyötyä. <3

      Poista
  2. Nyt tosiaan on hyvää materiaalia saatavilla. Hyvin havainnollistava kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tosiaan materiaalia vaikka kuinka ja ehkä aikaakin enemmän kuin kevään koittaessa.
      Kiva kuulla, että kuva havainnollisti asian. Kohopenkki on kuin kerrostäytekakku. ;)

      Poista
  3. Hyvin selkeä ja erittäin hyödyllinen postaus. Meilläkin kaikki penkit on pyritty perustamaan alkuaan kohopenkeiksi ja ostomultaa kului niihin melkoiset määrät. Kuvaamallasi tavalla tehtyjä kohopenkkejä ei meillä valitettavasti ole tullut tehtyä, vaikka niiden tekotavasta olen kyllä lukenut. Huolellisesti perustamissasi mainioissa kohopenkissä kasvit taatusti viihtyvät. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! <3
      Ostomultaa tosiaan kuluu valtavat määrät kohopenkkejä perustaessa, jos käyttää ainoastaan sitä hyödyksi.
      Onhan tämä puutarhan antimista perustettu kohopenkki aika hidastempoinen perustaa, kun yleensä sitä alkaa jo täyttämään edellisenä vuonna. Se on vähän kuin avokomposti, joka ei ehkä hivele silmää.
      Olen kyllä joskus tehnyt vastaavia myös keväällä, silloin tahti on ollut nopeampi. Kun valmiit kompostit ja jätesäkeissä talven maatuneet lehdet on ollut valmiina odottamassa. Ja tuleehan sitä haravointijätettä keväälläkin jonkin verran.
      Tämä kohopenkki systeemi on ihan huippu, varsinkin lisätessä uusia istutusalueita vanhaan, olemassa olevaan puutarhaan. Uutta pihaa perustattessa se on ehkä liian hidas ja silloin multaa kannattaa tilata kunnon kuormat perustushommiin.

      Poista
  4. Hieno postaus!
    Itse täällä tuskailen vaahteran lehtien kanssa. Pienellä tontilla on kaksi isoa vaahteraa. Kärräsin jo lehtiä tulevan istutusalueen pohjaksi, mutta ehkäpä sen perustamiseen pitäisi siis paneutua paremmin. Ensin ajattelin että tiivis vaahteranlehtikerros ajaisi alussa saman asian kuin sanomalehti ja ehkä maatuisivat paksun multakerroksen alla. Vaan toimisiko sittenkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä vaikka toimisikin. En ole kokeillut, mutta paksu kerros vaahteranlehtiä tai tammenlehtiä varmasti tukahduttaa nurtsin.
      Kerro kokemuksistasi, jos päädyt testaamaan vaahteranlehtiä, sanomalehtien sijaan. Olisi kiva kuulla, onko toimiva systeemi.

      Poista
    2. Tuttu tapa ja erittäin toimiva! Hyvä postaus!

      Poista
    3. Joo, tässä oli vähän sellainen hätäratkaisu, kun mietin mihin taas laitan vaahteranlehdet. Viime vuonna isäntä päristeli lehdet ensin ruohonleikkurilla ja sitten siirsin lehtimurun kompostiin. Nyt on ollut niin märkää, ettei ruohonleikkurilla onnistunut. Toinen ongelma on että kompostikulma on nyt purettu, koska saunaprojekti vaati tilaa. Siksipä kärräsin hätäpäissäni lehdet kohtaan johon ajattelin istutusaluetta.
      Siinä ei oikeastaan ole nurmea, kompostin pohjat ja jotain vähäistä luonnonkasvillisuutta (eli tässä tapauksessa rikkakasveja) Hyvä, kun laitoit tuollaisen lasagne-vinkin. Luulen että minunkin kannattaa noudattaa tuota. Lehdet ovat vasta kasalla ja vieressä pressun alla on aika hyvin maatunutta puutarhakompostia. Vielä ei siis ole liian myöhäistä siirtää lehtikasaa ja laittaa sanomalehtiä ja samalla hyödyntää se aiempi komposti.

      Poista
    4. Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri:
      Kiva kuulla, että homma on toiminut sinullakin! :) Itse olen niin tyytyväinen kaikkiin kohopenkkeihini.

      Poista
    5. Pirjo:
      Kuulostaa tutulta nämä hätäratkaisut. Kun jossain on joku projekti, hommat johtavat aina toiseen.
      Sullahan on hyvää matskua kohopenkkiin jo valmiina, jos kompostiakin löytyy.
      Ja itsekin olen perustanut tämän kaltaisia kohopenkkejä, jopa hiekka- ja sepelialueille ja hyvin on kaikki kasvanut. Tuollainen vanha kompostin pohja on varmasti oikein loistava paikka.

      Poista
  5. Olenkin aina miettinyt, että miten tuollainen penkki kannattaisi toteuttaa. Linkkaan tämän postauksen äidilleni, joka haluaisi kohopenkin oman pihan ja metsän väliin.
    Ihanaa tiistai-iltaa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tästä postauksesta oli hyötyä ja kiitos linkin jaosta. <3
      Tämä systeemi olisi varmasti juuri passeli puutarhan ja metsän väliin.
      Aurinkoista keskiviikkoa!

      Poista
  6. Haluaisin istuttaa pensaita vanhojen komeiden katajien lähistölle. Alue on tietenkin täynnä juuria. Onkohan mitään mahdollisuutta saada pensaille riittävää kasvualustaa tuollaisella kohopenkillä? Kärsivätkö katajat, jos juurialueelle tulee paljon maata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kohopenkkisysteemi olisi varmasti todella hyvä juuriselle paikalle. Tosin katajat eivät tosiaan tykkää, jos maa kohoaa paljon niiden tyveltä. Saisiko katajien ympärille laitettua kivipoteroa tai jotain muuta materiaalia, jossa niiden ympäriltä maa ei nousisi ja tiivistyisi liikaa.
      Koivut eivät myöskään tykkää, jos niiden ympäriltä maa nousee liiaksi. Minulla on tässä uuden kohopenkin kohdalla juuri koivuja. Ne tosin kasvavat hieman entisen maanpinnan yläpuolella. Eli maata voi sen vuoksi hieman nostaa. Ajattelin muutenkin, etten tee uutta kasvualustaa ihan koivujen tyvelle asti. Jätän siihen vähän väliä.
      Eli kyllä kohopenkki katajien ympärillekin onnistuu, mutta jätä joko hieman väliä katajiin tai kata maata esim. seulanpääkivillä. Katajien ympärille voi käyttää myös jotain reunuskiveä, rengasta tai reunanauhaa, jotta maa ei valu liian lähelle.

      Poista
    2. Kiitos, Riina! Täytyypä vähän mittailla ja suunnitella :)

      Poista
    3. Kiva, jos vastauksesta oli jotain iloa!
      Nyt on hyvä alkaa suunnittelemaan ensi kesää. Itsekin sain eilen yhden uuden idean ja juuri ja juuri hillittyä itseni, etten alkanut kaivamaan ja muokkaamaan yhtä istutusaluetta. On parempi haudutella ja suunnitella talven ajan, eikä heti tarttua lapioon.

      Poista
  7. Vanhat matot ja peitot käytän myös kohopenkkien pohjalle.Eipä palele kukilla varpaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matot ja muut tekstiilit käyvät hyvin sanomalehden sijasta. Esim. vanhoja lakanoita voi myös käyttää.
      Tämä oli hyvä pointti ja vinkki. Kiitos siitä! <3

      Poista
  8. Tämä postaus olisi ollut hyvä lukea ennen kuin aloin repiä mökkipihasta nurmikkoa irti kukkapenkin perustamista varten! Kohopenkki olisi ollut fiksumpi valinta! Tehty, mikä tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä kohopenkkisysteemi säästää aika paljon voimia ja aikaa. Mutta varmasti uudesta kukkapenkistäsi tulee loistava toisellakin systeemillä.
      Kaikki eivät myöskään pidä siitä, että istutusalueet kohoavat korkemmalle kuin esim. nurmikko. Itse taas tykkään, että istutusalueet ovat korkeammalla.
      Varmasti sulle tulee vielä joskus uusia istutusalueita, suosittelen lämpimästi silloin kokeilemaan tätä kohopenkki systeemiä.

      Poista
  9. Juuri noin kaikki istutusalueet olisikin hyvä perustaa, miksi turhaan kaivaa pohjamaata pois. Lehdet, risut, komposti, kesäkukkien mullat yms. voi kaikki kipata kohopenkkiin ja käyttää hyödyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Näin sun puutarhassa vieraillessa, miten upeasti olet toteuttanut tätä systeemiä.
      Kohopenkit ovat ekologisia, helpompia perustaa ja kasvit viihtyvät niissä loistavasti. Siinä on jo monta syytä vannoa kohopenkkien nimeen. :)

      Poista
  10. Meillä oli pressu muutaman multakuution alla. Koivu oli 3 m. päässä. Kolmen vuoden kuluttua koivun juuret olivat tulleet pressun läpi ja multa täynnä juuria. Juuret "haistoivat" hyvän mullan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, koivun juuret todellakin haistavat hyvän mullan ja kasvavat ihan uskomattomia matkoja.
      Juurimatto olisi kaikken tehokkain suoja juuria vastaan. Pressukin tahtoo haurastua ja maatua ajan kanssa ja sen jälkeen koivun juuret ovatkin jo kohopenkin puolella.

      Poista
  11. Kiitos ohjeesta ja inspiraatiosta Ü
    Näillä tiedoin pääsen harjoittelemaan kohopenkin perustamista saviseen maahan, josta olen kaivanut pois vanhoja puiden ja pensaiden kantoja juurineen. Säkeissä on odottamassa vielä kompostoitua lehtimultaa ja nyt saan kottikärrykaupalla lehtiä haravoitua penkkiin, kun taloyhtiössä on pihatalkoot. Risujakin keräsin kesän aikana pihatieltä pois, joten sitäkin materiaalia on valmiina. Keväällä täytyy hommata tuota hevonkakkaa muutama säkki varuiksi, jotta seuraavana syksynä saan perustettua pitkän kohopenkin nurmikolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos ohjeesta oli hyötyä!
      Oi, oi sulla onkin hyviä matskuja tallessa! Niistä syntyy varmasti loistava kohopenkki.

      Poista
  12. Tämä on kyllä hyvä systeemi ja jokunen alue täälläkin on näin tehty. Monissa myös ollut joku multakasan jämä jonka päälle olen alkanut istuttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo multakasan päälle tekeminenkin on tuttua. :) On hyvä käyttää hyödyksi olemassa olevia juttuja ja ehkä jopa naamioida jotain hankalia paikkoja.

      Poista
  13. Hei. Tämä vanha postitus, mutta ehkäpä näet kommentin. Ohjeesi mukaan aloitin rakentamaan kohopenkkiä viljelypalstalle joka on haastavaa savimaata. Sain sitten heti kommenttia, että sateen tullen tuo vain sulaa pois. Onko näin vai miten hyvin pysyy kasassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna,
      kyllä minulla on kohopenkit pysyneet ihan hyvin kasassa. Toki saattaa ajan kanssa muutaman centin valua sivuille, mutta kyllä muuten pysyvät hyvin paikoillaan.
      Suosittelen lämpimästi kohopenkkiä savimaalle. Huomaat varmasti kohopenkin edut suoraan kasvien kasvusta.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!