INSTAGRAM

perjantai 23. elokuuta 2019

Elokuun kysymykset ja vastaukset

Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä



Kiitos teille kaikille, jotka kysyitte
 ja kommentoitte Elokuun kysymys -postaukseen!
Oli mukavaa huomata, että aihe kiinnosti. 

Nyt on vastausten vuoro. 
Ja toivonkin, että myös te osallistutte keskusteluun kommenteissa.
Kertokaa rohkeasti mielipiteitä ja kokemuksia kysymyksiin liittyen.
Yhdessä saamme tietoa ja vinkkejä jaettua paremmin.
Puutarhailua voi opiskella kirjoista,
mutta parasta on kartuttaa tietoa toisten puutarhureiden kokemusten kautta.
Näin ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta.


Kysymys 1
SORMIVALEANGERVO
Kuinka valeangervot saa kukkimaan? 
Itselläni sormi- ja sulkavaleangervot kukkivat melkein joka kesä usean kukkavarren voimin, 
mutta monella muulla kuulemma ei, vaikka ovat muuten komeita ja hyvinvoivan näköisiä. 

Hannele jo vastasikin oman kokemuksensa perusteella tähän kysymykseen näin:
Hannele Kokko
Voisiko syy olla liian syvälle istutus? 
Valeangervon juuristohan kasvaa melko pinnassa, joten mietin tuota syvälle istuttamista...

Allekirjoitan tämän Hannelen epäilyn.
Liian syvälle istuttaminen voisi olla yksi syy kukkimattomuuteen.
Juurien ollessa aika pinnassa, myös pintamaan kuopsuttamista kannattaa välttää, 
ettei juuristo vaurioidu.

Toinen yleinen kukkimattomuuden syy voisi olla fosforin (P) puute.
Liian pieni fosforin saanti aiheuttaa kasveille myös muita oireita, 
kuten niiden koko on normaalia pienempi koko 
tai lehtien likaisen vihreä väri tai punertavuus.
Ja vaikka valeangervot tykkäävät tuoreesta, voimakkaasta, humuspitoisesta ja syvämultaisesta kasvualustasta,
liika typpi voi aiheuttaa myös pelkkää rehevyyttä. Silloin ei myöskään kukkia yleensä muodostu.


Kysymys 2
LANNOITUS
Anonyymi kysyi:
Haluaisin ymmärtää paljon lisää puutarhan ravinnekierrosta.
 Lannoitatteko kaikkea mahdollista 
(perennat, marjapensaat, hedelmäpuut, nurmikko) keväisin ja syksyisin? 
Miten ihmeessä se tapahtuu?
 Eli kannatteko kaupasta säkeittäin lannoitteita, 
vai voisiko saman tehdä luonnollisemmin, kompostoimalla kasvijätteet yms.
 Mutta riittääkö se kompostimulta? 
Kalkitsemista ei varmasti voi tehdä kuin kantamalla kalkkia kaupasta. 
Mutta tuo ravinteiden kierto ja riittävien ravinteiden varmistaminen puutarhassa... 
Siitä haluaisin oppia paljonkin lisää. 
Terveisin, Aloitteleva puutarhuri, jolla on oma, hyvänkokoinen puutarha nyt toista vuotta

Kiitos Hannelelle myös tähän kysymykseen vastaamisesta!
Itse en ole ammattilainen, joten vastaan harrastelijana. Mielestäni periaate on se, että jos kasvit voi hyvin ja kasvaa, ei niitä tarvitse juurikaan lannoitella ja hoitaa. Jos taas näkee, että kasvu on hidasta ja kituliasta, niin kasvi kaipaa voimaa ja mahdollisesti vettä. Omalla pihallani on toinen puoli puutarhasta metsäistä, kuivaa ja köyhää kasvualustaa, jonne keväisin lisään juuristolle talven yli kompostoitunutta hepankakkaturvetta (siis hevosten kuivikealustaa) ja ehkä vielä pussimultaa, sekä paljon kastelua. Toinen puoli puutarhasta on hieman savista, ravinteikasta kasvualustaa, jolle en tee mitään. Isot lehtiperennat (rotkolemmikit, kuunliljat ym) joiden haluan kasvavan muhkeiksi, saavat myös kanankakkaa. Kompostimulta on erinomaista lannoitetta ja maanparannusainetta! Ja syyslannoitetta lukuunottamatta ei juhannuksen jälkeen enää anneta typpipitoista (siis heppaa, kanaa eikä voimakasta kompostia) lannoitusta. Syyslannoite annetaan heinä-elokuun vaihteessa kevyesti muokkaamalla juuristolle pussin ohjeen mukaan. Itse en syyslannoitetta ole juurikaan harrastanut. Tämä edellä kerrottu koskee koristekasveja, hyötykasveille on varmasti omat ohjeensa.

Itse olen myös tuon kompostin ja luonnonmukaisen lannoituksen kannalla. 
Luonnonmukainen lannoitus parantaa myös maata, 
eikä vain tuo ravinteita kasville, niin kuin kemiallinen lannoitus.
Suosin myös luomulannoitteita kaupan pussissa.
Sirottelen lannoitteen laajalle alalle, mullan pinnalle, 
koska meidän puutarha on niin suuri.
Maahan lannoitteen muokkaaminen veisi liikaa aikaa. 
Lannoitteet liukenevat parhaiten ennen sadetta ja jo valmiiksi kosteaan maahan.


Vaahteramäkeä lannoitan seuraavasti:

KEVÄT
Puut, pensaat ja perennat:
- GreenCare Ympäristön Ystävä puutarhalannoite     tai
- komposti (ei liian paksua kerrosta, varsinkaan puille ja pioneille)
- palanut hevosenlanta (ei liian paksua kerrosta, varsinkaan puille ja pioneille)                

Havukasvit:
-GreenCare Puutarhan Rodo ja ikikivihreät erikoislannoite

Kasvimaa:
-GreenCare Luomu kasvimaalannoite 

Nurmikko:
- GreenCare Nurmikon Kevät ja kesä PLUS
-GreenCare Nurmikon sammal pois (sisältää myös lannoituksen)

Havukasvit hyötyvät havu-rodolannoitteesta.
 Havukasvit, alppiruusut ja hortensiat viihtyvät happamassa kasvualustassa,
 joten ne eivät tarvitse kalkitusta. 
Sen sijaan lehtipensaat ja – puut sekä nurmikko tarvitsevat ylläpitokalkituksen 3-5 vuoden välein.
Myös puhdasta puun tuhkaa voi käyttää kalkin asemasta. 
Tuhka sisältää kaikkia muita ravintoaineita paitsi typpeä. 
Sen karkea annosteluohje on 1 ämpärillinen aarille. 
Tuhkaa levitän vain koristekasveille, koska en voi olla aivan varma koostumuksesta
ja raskasmetallien määrästä.
Kasvimaalle ja hyötykasveille käytän kalkkia pussista.

Kalkkia ja tuhkaa voi levittää periaatteessa milloin vain, 
mutta paras lopputulos saavutetaan, 
kun ne levitetään noin 2 viikkoa ennen kevätlannoitusta.
Typpipitoisia lannoitteita ei kannata levittää enää heinäkuun puolen välin jälkeen,
että kasvit tajuavat valmistautua talveen tarpeeksi ajoissa.
  
SYKSY (elo- syyskuu)
Puut, pensaat ja perennat:
- GreenCare Puutarhan syksy -lannoite

Havukasvit:
GreenCare Puutarhan syksy -lannoite

Nurmikko:
- GreenCare Nurmikon Kevät ja kesä PLUS 
(puolet kesäannostuksesta)

 Lannoituksessa ja kalkitsemisessa suositaan valmistajan ohjeita.
Tärkeää on, ettei kasveja myöskään lannoiteta liikaa,
ne voivat jopa kuolla liikalannoitukseen. 

Suosittelen siis lämpimästi myös syyslannoitusta, 
koska se parantaa talvehtimista, 
sekä seuraavan vuoden kukintaa ja satoa!
Syyslannoitus nimike on hieman harhaanjohtava, 
sillä paras aika sen levittämiseen on loppukesä. 
Maalaisjärkinen sääntö, kun kasvit ovat vielä vihreälehtisiä.
Kun kasvi on tuleentunut tai jopa tiputtanut lehtensä,
syyslannoitus on jo myöhässä.

Lannoituksen tärkein asia on ehkä oppia tuntemaan puutarhansa kasvuolosuhteet oikein.
Niin kuin Hannelekin kertoi tuossa kommentissaan, että lannoittaa hieman eri tavalla erilaisia kasvupaikkoja puutarhassaan. 
Juuri näin pitääkin tehdä. 
Meillä täällä Vaahteramäellä on luonnostaan aika ravinteikas ja multava maa,
sitä täytyy kastella ja lannoittaa erilailla kuin esim. hiekka- tai savimaata.
Puutarhakaupoissa on saatavilla PH-testejä, jotka auttavat kalkintarpeen kartoituksessa.
Myös Viljavuuspalveluun voi lähettää näytteitä maasta, 
jolloin ravinnetarpeita ei tarvitse lähteä arvuuttelemaan. 

Kiteyttäen maan viljely kuluttaa ravinteita ja niitä täytyy lisätä tavalla tai toisella,
jotta maa ei köyhdy. 
Moni luonnonmukainen keino,
esim. silputa perennojen varret kasvupaikkaansa,
 kompostin lisäys,
haravointijätteen lisäys pensaiden juurelle ym.
palauttaa tarvittavia ravintoaineita takaisin maaperään.
Yleensä tämä pelkästään ei riitä, mutta auttaa valtavasti.
Itse kierrätän kaikki kasvijätteet, joko suoraan tai kompostin kautta takaisin puutarhaan.
Kaatopaikalle en vie mitään. 
Uudet istutusalueet perustan hyvin. 
Teen syvän kasvualustan, 
jossa on yleensä pohjalla aina kompostia ja päälyskerroksessa oikeanlaista multaa. 

Olen kirjoittanut aiheesta mm. seuraavissa postauksissa:
Ahdistusta vai aarteita?  (haravointijätteen hyödyntäminen)
Puuhavappu (kasvimaan kunnostus ja hoito)
Viljelykierto (kasvimaalla kannattaa käyttää myös viljelykiertoa)

Ensi talven iloa (marjapensaiden hoito)



Kysymys 3-5
PIONIN SIIRTO
Molley kysyi:
Pionin siirtäminen toiseen paikkaan? 
Vanha neuvo on tämä, anna pionille kasvurauha 
eli onko jokin konsti miten siirrän jo pitkään omalla paikallaan viihtyneen pionin?

Pionit pitävät tosiaan kasvurauhasta.
Joten niitä ei kannata siirtää, jollei ole pakko.
Itse olen siirtänyt menestyksekkäästi anopiltani pionin,
joka kukki heti seuraavana kesänä siirrosta upeasti.
Siirron onnistumiseen vaikutti varmasti se,
että kaivoin todella suuren juuripaakun kokonaisena
ja istutin sen myös kokonaisena uuteen paikkaan.
Jos pionin juurakoita jakaa ja rikkoo,
se häiritsee varmasti sen kotiutumista.
Sanotaankin, että pioni voi suuttua jopa seitsemäksi vuodeksi
ja olla kukkimatta uudessa paikassaan.
Suositus on,
että siirrettävässä juuripaakussa on vähintään 2-8 silmua
ja varastojuurakko on ainakin parinkymmenen sentin kokoinen.

Toinen tärkeä neuvo liittyy istutussyvyyteen,
oli sitten kyseessä uusi tai siirrettävä taimi.
Pionin kasvualustan tulee olla ensinnäkin vähintään 50 cm rikatonta multaa.
Pionit viihtyvät hyvin kohopenkissä tai rinteessä, jossa vesi ei seiso.
Juuret istutetaan mahdollisimman syvälle, mutta silmujen (yleensä punaisia) päällä ei kuitenkaan saisi olla kuin enintään 3-5 cm maata.
Eli jos silmut istuttaa liian syvälle, pioni ei välttämättä kuki ollenkaan.
Tätä tarkoitin myös tuolla ylempänä lannoitusohjeessa.
Pionin juurelle ei kannata lisätä paksua kerrosta kompostia,
niin että silmut joutuvat syvälle.
Myöskään keskelle nurmikkoa
tai puiden juuria täynnä olevaan maahan pionia ei kannata istuttaa.

Pionien paras siirtämis- ja istutusaika on syksy.
Elokuun loppu tai syyskuun alkupuoli ovat optimaalisin aika.
Syyskuun alusta marraskuun loppuun (riippuu kasvuvyöhykkeestä) pionit ovat lepotilassa.
Juurakko kestää silloin siirtelyä ja käsittelyä,
mutta juuret ovat valmiina kasvattamaan uusia juurikarvoja.
Kun uusi kasvualusta on kostea,
se alkaa kasvattaa heti uusia juuria ja juurtuu ennen talven tuloa.
Näin ollen se on heti kasvuvalmiina kevään koittaessa.

Kun pioni on siirretty, sen kastelusta on tärkeä huolehtia.
Joskus syksytkin voivat olla yllättävän kuivia,
eikä luonnollista kastelua synny.
Sopiva määrä on noin 10 litraa per kasvi muutaman päivän välein.
Jokapäiväinen, pieni kastelu ei ole hyväksi, koska silloin juuret eivät pyri syvälle maahan, vaan maan pinnalle.
Harvoin ja kerralla kunnolla, on hyvä nyrkkisääntö.


VARJOLILJAN SIIRTO
Toinen kysymys, minun käsitykseni mukaan varjoliljan sipuli on hyvin syvässä. 
Onko näin ja miten uskallan ison liljapuskan siirtää?

Varjoliljan sipuli istutetaan noin 15 cm syvyyteen, eli ei kovin syvään.
Mutta varjoliljankin siirrossa on varminta on kaivaa mahdollisimman suuri paakku
ja siirtää se toiseen paikkaan.
Itse olen saanut oman varjoliljani ihanalta asiakkaaltani,
jonka kanssa kaivoimme ihan yksittäisiä sipuleita maasta.
Varjoliljahan leviää myös siementen avulla
ja monta kertaa uusia varjoliljan taimia tupsahtelee lähimaastosta sieltä sun täältä.
Näitä yksittäisiä karkureita voi huoletta siirrellä sitten sopivampiin paikkoihin.

Voihan olla, että varjolilja ei kuki siirrosta seuraavana kesänä,
mutta kotiutuessaan kukkii kyllä, eikä ole moksiskaan siirroista.

Paras siirtämisaika varjoliljoillekin on juuri nyt, eli elo-syyskuussa.



DAALIAN ISTUTUS
Nyt kun on daalioiden aika niin kysymys kuuluu:
mihin syvyyteen daalian juurakko istutetaan? 
Tästä olen saanut ohjeita usealta ns vanhalta kasvattajalta. 
Esim kesänaapurini istutti juurakot tosi syvään, perusteluna kastelun tarpeen väheneminen ja varsinkin kuivana kesänä syvään istutuksesta oli tuntuva hyöty. 
Myös joku kasvattaja suosi kohopenkkiä ja joku taas ei.



Daaliat istutetaan niin, että juurakon päälle tulee noin 5-10 cm multaa. 
Jos kasvupisteet ovat keväällä tulleet jo näkyviin, 
on helpompi hahmottaa miten juurakko kannattaa istuttaa. 
Toisaalta itse olen saanut daaliat kasvamaan, oli ne sitten miten päin 
tai oikeastaan miten tahansa.

Kohopenkkiä voin suositella oikeastaan kaikille kasveille. 
Siitä on monenlaista hyötyä.
Daalian juurakotkaan eivät pidä seisovasta vedestä, 
joten kohopenkki on niillekin oikein hyvä vaihtoehto,
 varsinkin sateisena kesänä. 

Itse kasvatan daaliat suurissa ruukuissa ja padoissa. 
Meillä on paljon lehtokotiloita
ja daaliat ovat niiden suurta herkkua. 
Näin saan ehkä hieman paremmin pidettyä ne poissa daalioiden kimpusta. 

Syvä ja tuore kasvualusta vähentävät huomattavasti kastelun tarvetta hellekesinä.
Kasvualustan ei kuitenkaan tarvitse olla juurakon päällä, 
vaan kokonaisuus enemmänkin ratkaisee.



Kysymys 6
DAALIAN KUKINTA
Sirkku kysyi:Tällä hetkellä pohdin, 
miksi jotkut daaliat kasvattavat valtavan lehdistön ja kukinta jää pieneksi, toiset taas tekevät ruokalautasen kokoisen kukan vaatimattomaan varteen. 
Ostin keväällä kuusi uutta daalian juurakkoa, kaksi niistä teki valtavat kukinnot, 
toiset ovat keskittyneet lehtien kasvattamiseen. 
Onko lannoituksella osuutta, entä kastelulla, maaperällä..? 
Cafe au Lait´ien kukintoja odottelen...:) 

Kukkimattomuus, pienet kukat ja liika rehevyys voivat johtua typen runsaudesta ja fosforin puutteesta.

Lannoituksessa voisi käyttää esim. sitä hyvää vaaleanpunaista GreenCaren Puutarhan KESÄ -lannoitetta.
Pelkkä komposti, kanankakka tai muu typpipitoinen lannoite eivät välttämättä auta kukintaan, 
vaan rehevöittävät kasvia. 
Tuo Puutarhan KESÄ -lannoite käy myös kaikille sisäkasveille, kesäkukille ja huonekasveillekin.
Vaikka nykyään teen blogiyhteistyötä GreenCaren kanssa, olen oppinut tuon konstin jo pari vuosikymmentä sitten anopiltani, joka on oikea viherpeukalo.
Hän kastelee huonekasvinsakin suurilla puutarhakastelukannuilla
 ja lisää sitä "hyvää vaaleanpunaista" kasteluveteen.

Myös juurakon koko vaikuttaa kukan kokoon. 
Jos daalian juurakoita on juuri jaettu, ne kukkivat yleensä pienemmin kukin.
Kaupallisesti pakatut juurakot ovat yleensä aika optimaalisen kokoisia. 
Pienet jaetut juurakotkin kasvattavat kokoaan vuosien myötä
ja kukat ovat varmasti suurempia jo seuraavana kesänä. 

Itselläni kävi daalioitten suhteen yksi pieni moka tänä kesänä

ja nyt voin kertoa taas näitä kantapääosaston oppeja teillekin.
Ostin puutarhamessuilta pari juurakkoa
 (en hollantilaisilta, vaan luotettavasta Peltosen puutarhasta).
Ja ajattelin, että kerrankin esikasvatan daaliani sisällä.
Aloitin esikasvatuksen varmasti hieman liian aikaisin
ja versot ehtivät venähtää valtavan pitkiksi. 
Nyt kukat keikkuvat jättimäisten varsien päissä.
Näin lyhyenä ihmisenä, en meinaa nähdä koko kukkia. 
Tämä ei siis ole juurakoiden vika,
vaan esikasvatuksen pituuden,  sisäilman lämmön ja liian aikaisen ajankohdan syytä.

Paras konsti onkin istuttaa daalian juurakot suoraan kasvupaikkaansa hallojen mentyä

ja suojata istutukset vaikka alkuun pakkasharsolla. 
Näin niistä tulee tukevia ja jämäköitä. 


Kysymys 7
PATIORUUSUT JA RUNKORUUSU
keijunkukkanen kysyi:
Minulla olisi pari ruusuihin liittyvää kysymystä.
Onnistuuko ruusun (patioruusu 'Peach Clementine' ) siirto syksyllä, 
ja jos onnistuu, niin mitä siirrossa tulisi ottaa huomioon? 
Lisäksi haluaisin tietää, 
onnistuuko runkoruusun talvetus ulkona ihan normaalisti pystyasennossa kukkapenkissä, 
jos vaikka rungon suojaa jotenkin? 
Etukäteen vastauksista kiittäen ja niitä innolla odottaen

PATIORUUSUN SIIRTO
Ehkä pelaisin patioruusujen kanssa varman päälle ja siirtäisin sen vasta keväällä.
Suuren juuripaakun siirtäminen syksyllä voi onnistuakin,
mutta itse tekisin sen vasta keväällä tai jopa kesäkuussa, hallojen mentyä.
Patioruusut saattavat olla hieman arkoja,
joten antaisin nyt  niille syyslannoitetta talvehtimisen varmistamiseksi.
Lisäksi suojaisin ne joko havuilla tai talvisuojaturpeella, kun maa on routaantunut.
Liian aikaisin talvisuojaa ei kannata laittaa.
Kannatta myös kerätä maahan tippuneet lehdet pois, ettei kasvitaudit jää muhimaan suojan alle.
Myös hiekkainen multa auttaa kasvien tyvellä.
Se estää veden seisomisen kasvien tyvellä.

RUNKORUUSUN TALVETUS
Runkoruusun kanssa pelaisin myös varman päälle.
Voihan olla, että ruusu talvehtii pakkaspeiton alla,
mutta kellarissa, autotallissa tai kokonaan maassa talvehtiminen on varmempaa.
Talvetuspaikan lämpötila olisi hyvä olla 1-10 asteen välillä.
Talvehtivaa runkoruusua kastellaan niukasti. Mullan olisi hyvä olla kuivahkoa.
Jos talvetuspaikassa on ikkunoita, kastelua lisätään valon lisääntyessä keväällä.
Myös lannoituksen voi aloittaa keväällä.

Ulkona talvetus onnistuu myös.
Monet hautaavat runkoruusun kokonaan maan sisään vaaka-asentoon.
Esim. kasvimaan multaan.
Multa ja lumi suojaa talvehtivaa runkoruusua näin kauttaaltaan.


Tällaisia kysymyksiä teille heräsi elokuussa.
Nyt toivonkin keskustelua, kysymysten aiheista.
Kommentoikaa teidän kokemuksianne ja niksejänne
aiheisiin liittyen.

Ja uusiin kysymyksiin palataan taas syyskuun puolivälin tienoilla.
Katsotaan mistä aiheista  silloin herää keskustelua.

Kiitos paljon näistä kommenteista, kysymyksistä sekä ajatusten vaihdosta
ja kiitos jo etukäteen tulevista keskusteluista!
Olette ihania! <3

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

12 kommenttia:

  1. Mikä lannoite olisi hyvä fosfori-lisä sormivaleangervolle? Kasvia ei ole istutettu kovin syvään, mutta se ei ole kukkinut ja sen lehdet ovat kuvauksesi mukaan haaleanvihreät tai vähän punertavat. Havu- ja rhodolannoitteessa on fosforia, mutta myös typpeä. Sormivaleangervon lähellä kasvaa rhodoja, joita olen lannoittanut rhodoravinteella alkukesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lannoittaisin sormivaleangervoa ensin keväällä ihan esim. tuolla GreenCaren Ympäristön Ystävä puutarhalannoiteella. Sen lisäksi lisäisin kasteluveteen tarvittaessa kesän mittaan tuota vaaleanpunaista GreenCaren Puutarhan KESÄ -lannoitetta.
      Yleisesti ottaen kaikki kukkiville kasveille tarkoitetut lannoitteet sisältävät hyvin fosforia.
      Myös syyslannoitus on tärkeä. Se tosiaan lisää kasvin seuraavan kesän kukintaa.
      Kokeilisin ainakin itse näillä konstilla ensin.
      Muutenhan sinulla on kasvuolosuhteet varmasti oikeat.
      Ja joskus on myös vain odotettava. Moni kasvi kukkii vasta, kun on kotiutunut hyvin paikalleen. En tosin tiedä kauan sinulla on nämä sormivaleangervot kasvaneet. Joten se ei ole välttämättä syynä kukkimattomuuteen.

      Poista
    2. Kiitos hyvistä neuvoista. Syyslannoitetta olen jo antanutkin ja muut tuotteet saavat jäädä ensi kesän asiaksi. Puutarhan kesä -lannoitetta annan yhdelle jos toisellekin, mutta enpä ole tullut sormivaleangervoa ajatelleeksi. Sormivaleangervot ovat kasvaneet ehkä kolme-neljä vuotta. Täytyy vielä tarkastaa.

      Poista
    3. Toivottavsti neuvoista on jotain apua!
      Puutarhan kesä -lannoite on ensisijaisesti kesäkukille, mutta olen huomannut, että siitä on tosiaan hyötyä myös monivuotisen kukinnan kanssa sekä huonekasvien lannoitteena.
      Luulen, että hyvässä hoidossasi ne kukkivat lähivuosina aivan varmasti!

      Poista
  2. Olipa hyviä ja tarpeellisia kysymyksiä. Ihanaa kun jaksoit niihin näin tarkasti vastata.
    Kaunista (toivottavasti myös aurinkoista) viikonloppua sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todella kiva, että tämä aihe synnytti keskustelua ja kysymyksiä.
      Kaunista viikonlopun jatkoa myös sinulle Outi! <3
      Toivotuksesi taitaa käydä toteen. Täällä ainakin paistaa kauniisti aurinko sumuisen aamun jälkeen.

      Poista
  3. Olipa paljon kysymyksiä!
    Minullakaan eivät valeangervot kuki, mutta olen ajatellut syyn olevan siinä, etteivät ne rehevöidykään. Pari vaivaista lehteä nousee per vuosi ja nekin ruskistuvat jo alkukesällä, kun on yleensä niin kuivaa. Enpä ole niitä lannoittanutkaan, voisinkin kompostia seuraavan kerran tyhjentäessäni lisätä niille kunnon lapiolliset palanutta kompostia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin kiva, että aihe synnytti kysymyksiä ja keskustelua!
      Nämä viime ja tämän kesän kuivat ajat ovat kyllä saaneet monet kasvit kuivumaan ja olemaan kukkimattomia. Nyt on varmaan vaan hyvä, jos kasvit selviävät hengissä. Kyllä sitä varmasti vettäkin vielä saadaan tulevina kesinä ja kasvien olosuhteet ovat taas toisenlaiset.
      Välillä kyllä tuntuu, että onko niitä normikesiä tai -talvia enää ollenkaan. Aina on jotain poikkeuksellista ja kasvit joutuvat kovalle koetukselle.
      Oli muuten niin kiva nähdä eilen Mustilassa! <3 Siellä olisi saanut aikaa kulumaan vaikka viikon. Oli niin mielenkiintoista ohjelmaa, myyntikojuja ja ihania puutarhaystäviä!

      Poista
  4. Kiitos perusteellisista vastauksista! Tässä oppi paljon uutta asioista, joita ei ollut tajunnut miettiäkään. Mielessä kävi valeangervojen kohdalla liika typpilannoitus kukkimattomuuden syynä, mutta en kuitenkaan ollut varma. Tarvitsevathan ne lehtevinä kasveina kuitenkin typpeäkin. Nyt osaankin sitten jatkossa vinkata mahdollisista syistä kyselijöille :) Mielenkiinnolla odotan seuraavaa kysymys-vastaus-postaustasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti vastauksista on jotain iloa ja hyötyä.
      Lannoitus on niin vaikea asia, kun jokaisessa puutarhassa on hieman erilaiset olosuhteet ja kesätkin ovat erilaisia. Voihan tämä kuumuuskin olla aika koetus valeangervoille. Ja kyllä sitä typpeäkin tarvitaan, fosforin lisäksi. Oikea suhde täytyy vaan kokeilla ja löytää. Sateisena kesänä lannoitustarve voi olla jopa suurempi, kun lannoitteet liukenevat nopeammin. Toisaalta taas hellekesä voi estää lannoitteiden liukenemisen, kun vettä ei tule.
      Pitkävaikutteiset (organiset) lannoitteet ovat aina hyviä. Monissa valmiissa lannoitusseoksissa on sekä pitkäaikaisia että nopeasti liukenevia kivennäislannoitteita. Ne yleensä myös parantavat maata ja kasvin kasvuolosuhteita. Esim. GreenCaren Ympäristön Ystävä -puutarhalannoite yhdistää perinteisen kivennäislannoitteen ja orgaanisen lannoitteen hyvät ominaisuudet.
      Palataan kysymyksiin taas syyskuun puolivälissä!

      Poista
  5. Mahtavaa, kiitos valtavan paljon kommenteista lannoittamiseen liittyen!

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!