Kesällä 2017 sain ihania vieraita tänne Vaahteramäelle.
Suuresti ihailemani puutarhatoimittajat ja -kirjailijat
Heidi Haapalahti ja Teija Tuisku
saapuivat tekemään juttua meidän puutarhasta heinäkuisena aamuna.
Oli oikeastaan ihan hullua, että he halusivat tulla haastattelemaan minua,
kun minä olisin halunnut kysellä heiltä vaikka mitä.
Olen heidän kirjojensa suuri fani,
ja heidän puutarhatietoisuutensa suuri ihailija.
Onneksi ehdittiin myös jutella puutarhaa
ja Heidiltä kyselin vielä oven suussa perunoista ja muusta tärkeästä.
Aamupäivähetken vierailu on nyt taltioitunut uusimman Viherpihan sivuille.
Juttu tehtiin tosiaan sateisena vuoden 2017 kesänä.
Teija patisti minua jo kertaalleen hieman vähentämään takkia ja paksumpia varusteita,
että saataisiin kesäisempiä kuvia.
Ei tosiaan huvittanut olla shortseissa tai kesämekossa,
sen verran koleaa oli.
Kastepisarat kasvien lehdille muistuttavat yön sateesta,
mutta sinä aamupäivänä oli kuitenkin poutaa.
Ja pionit kukkivat vielä heinäkuussa,
hortensiat olivat vielä tiukalla nupulla
ja ruoho vihersi kauniisti sateiden ansiosta.
Nappaa uusin Viherpiha kaupan lehtihyllyltä, jos juttu kiinnostaa enemmänkin. ;)
Itse tykkäsin monista lehden artikkeleista.
Esimerkiksi Suomessa harvinaisesta muotopuutarhasta
ja kauniista vanhan pihan ryhdikkäästä muutoksesta.
Näitä kuvia katsellessa tulee kyllä kesää ikävä....
Mut hip hei,
tammikuu alkaa olla jo selätetty,
helmikuu on tosi lyhyt
ja maaliskuussa alkaa taimenkasvatuksen tositoimet!
Tsemppiä lumen keskelle,
kyllä se kesäkin vielä koittaa!
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Oli oikein ihana kirjoitus puutarhastasi, ja kauniit kuvat! Lumo-ruusupensas ja sormustinkukat olivat upeita! Kylmä kesä ei kyllä kuvista välittynyt.
VastaaPoistaVoi kiitos Sirkku! <3
PoistaIhana, jos kylmä kesä ei kuvista välittynyt. Ja viime kesän jälkeen tuo vihreys ja vehreys oli niin ihanaa katseltavaa. Ja hyvin sitä unohtaa muutenkin kaikki kylmyydet ym. Näin talvella kylmäkin kesä kuulostaa oikein ihanalta.
Ooooh, ihana juttu ja kuvat! Nyt täytyykin kipaista lehtipisteeseen pikimiten. ♥ Minulla oli ihan sama fiilis kun Heidi ja Teija kävivät luonani samoissa merkeissä. Ihania ihmisiä ja ihailtavia ammattilaisia joiden kirjoja myös fanitan suuresti.
VastaaPoistaKiitos ihana Linda! <3
PoistaHeidi ja Teija ovat mahtavia puutarhaihmisiä. Haluaisin heidät vähintään viikoksi meille kertomaan kaikkea. :)
No heti kun lehti tuli kotiin bongasin sinun pihasi ja tosiaan ei niistä kuvista heti tullut mieleen kylmä ja sateinen kesä. Tuo kuva portailla on niin herttaisen iloinen ja pirteä. Viherpiha on lehti joka on minulle tullut melkein sen ilmestymisestä saakka. Oli kiva lukea tutun pihan kuulumiset. 👍
VastaaPoistaNuo keloportaat ovat olleet korjauslistalla jo monta vuotta, mutta niin ne siinä vaan kököttää, kun tykkäämme niistä niin paljon.
PoistaMinullekin Viherpiha-lehti on tullut varmaan kymmenen vuotta. Ja niin on tullut myös Kotipuutarha ja Oma Pihakin. Kaikki kolme lehteä ovat niin kivan erilaisia ja kaikista saa paljon inspiraatiota ja tietoa omaan puutarhaan ja työhönkin. Niitä lukeekin niin moneen kertaan, eikä nämä puutarhajutut sinänsä vanhene koskaan.
Pitääpä pikaisesti mennä lehtiostoksille! Sen verran paljon kiinnostaa tuo juttu❤️
VastaaPoistaTuo Viherpiha näytti olevan ainakin meidän ruokakaupassa hurjassa tarjouksessakin. Joten kannattaa ehdottomasti kurvata lehtihyllylle.
PoistaKohta se kevätkin on täällä, vaikka nyt nuo hanget eivät kovin keväiseltä näytäkään. Nyt on hyvä aika haaveiluun ja suunniteluun.
Ihana juttu! Oli pakko ostaa lehti, kun siellä oli tuttuja. :)
VastaaPoistaKiitos ihana Kati! <3
PoistaMinunkin on pakko aina ostaa sellaisia lehtiä, joissa on ihania tuttuja. Muutaman Oravankesäpesän jutun kanssa on ainakin käynnyt niin. ;)
Minäkin bongasin pihasi heti kun lehti löytyi postilaatikosta. Kuvista ei välittynyt ollenkaan kylmä ja sateinen kesä. Ja ihastelen sinun sormustinkukkiasi! Niitä kaipaan minunkin pihaani, joskus oli ja se kamala pakkastalvi tuhosi kaikki.
VastaaPoistaEikö ole jännä, miten blogiystävän puutarhan tunnistaa heti. Jokaisella on jotenkin niin oma tyyli ja monesta puutarhasta on tullut tuttu vaikka ei olisi koskaan livenä niissä käynnytkään.
PoistaMinäkin kerran hermostuin, kuin luulin, että sormustinkukkani tuhoutuivat. Kylvin sata siementä puutarhaan. Ja olihan niitä siemiä säästynyt muutenkin maassa turvassa. Ne alkoivat yhtäkkiä tupsahdella kaikkialta.
Sinullakin voi olla, vaikka millainen siemenpankki tallessa, ja joku kaunis päivä ne yllättävät sinut.
Mutta voihan nuo yllätykset varmistaa myös omilla kylvöillä ja taimilla.
Sormustinkukat ovat niin ihania. Ei niille voi olla äkäinen, vaikka ne tupsahtaisivat hieman vääristäkin paikoista.
Tykkään toisaalta säntillisyydestä, mutta tietyt kasvit saavat kasvaa missä haluavat. Sormustinkukat kuuluvat juuri näihin kukkiin.
Heti huomasin ja luin, kun lehden olin hakenut ja taisin kommentoidakin johonkin aiemmin julkaistuun postaukseen. Oli tosi hyvä juttu ja kauniit kuvat. To kartta on aina niin mukava, kun siitä saa kuvan pihakokonaisuudesta. Kesää tuli totisesti ikävä.
VastaaPoistaJuu, kommentoitkin ihansti jo aiemmin tästä lehtijutusta. Kiitos siitä, se ilahdutti kovasti. :)
PoistaMinäkin oikein odotin etukäteen, millainen tuosta kartasta tulee. On ihana, kun taitava graafikko loihtii kuvan. Ja muiden pihajuttuja lukiessa katson aina nuo kartat tarkkaan. Niistä saa hyvin kokonaiskuvan, millainen puutarha oikeastaan on ja miten eri toiminnot sijoittuvat sinne.
Kesää on jo totisesti ikävä. Tuntuu, että tätä lumista kautta on jatkunut vaikka kuinka kauan. Todellisuudessa meilläpäin lunta on ollut pysyvästi noin kaksi kuukautta, mutta aika tuntuu ainakin vuodelta....
Hei jee, pakko napata lehti mukaan seuraavalla kauppareissulla!
VastaaPoistaKevättä kohti, sitä hoen kuin mantraa :D
Ihanaa loppuviikkoa ihanuus <3
Outi <3!´
PoistaKevät alkaa minulla jo heti loppiaisesta, niin kovasti ainakin päässäni sitä ajattelen. Mitäs siitä vaikka ulkona olisi metrien hanget... ;)
Ihanaa uutta viikkoa ja kevättä kohden me mennään jo kovaa vauhtia! Tänäänkin aurinko pilkisteli jo aika lupaavasti.
Oi, Viherpiha on vielä lukematta, nyt on erittäin painava syy lukea se. Tykkään puutarhastasi vaikka en ole siellä koskaan käynyt, monipuolinen ja kiinnostava ja ihana rinne.
VastaaPoistaVoi kiitos Katja!
PoistaMinäkin ihailen teidän puutarhaa ja sen upeaa kasvivalikoimaa. Odotan oikein, että saan seurata upeiden puiden ja muiden kasvien kasvua blogin välityksellä. On ihana, että on blogiystäviä ja -puutarhoja, jotka tuntuvat ihan tutuilta, vaikka niissä ei olisi livenä käynnytkään.
Me asutaan kuitenkin melkein naapurikunnissa, joten ehkä me vielä visiteerataan toistemme luona ihan oikeastikin joskus. :)
Jee ihanaa, pakko lukea! Onnittelut lehtijutusta! Rrakastan rinnepuutarhoja, niissä on vaihtelua ja jännitystä. Ihana ja hehkeä kuva sinusta kaiken kauniin ympäröimänä kukkapuserossasi♥. Yhtään ei kuva paljasta, että on ollut koleaa. Mukavaa kevään odotusta toivotellen!
VastaaPoistaKiitos Sametti Hortensia! <3
PoistaRinnepuutarhat ovat ehkä haastavampia, kuin tasamaat, mutta kyllä niihin myös saa luotua kaikenlaista, mitä tasaiselle on mahdotonta tehdä.
Oikein ihanaa kevään odotusta myös sulle ja kiva kuulla susta! <3
Ja hyvä juttu olikin!
VastaaPoistaBlogiystävien puutarhat lehdestä bongattuina ovat niitä kaikkein parhaita:)
Kyllä, niitä blogiystävien puutarhoja lukee ihan toisella lailla, kuin muiden puutarhoista kerrottuja juttuja. Ehkä syynä on se tuttuus. On melkein kuin tuntisi puutarhan ja olisi käynnyt siellä, kun on vieraillut vuosia blogin myötä katsellen eri vuoden aikoja ja puutarhan eri vaiheita.
PoistaPidin jutusta ja koko lehdestä💚 Luin sen pikku kylämme hiljaisessa kirjastossa kaikessa rauhassa.
VastaaPoistaOi, sulla onkin ollut ihana hetki! <3
PoistaMinustakin lehdessä oli vaikka mitä ihanaa ja mielenkiintoista tutkittavaa.
Ihailin sitä muotopuutarhaa ja ahmin muutkin jutut innoissani melkein yhdellä istumalla.
No täytytpäs käydä lehtihyllyllä, kiinnostavan näköinen juttu ja ihanat kuvat! 👍😊😊
VastaaPoistaKäy kurkkaamassa lehtihyllyä! Meidän kaupassa se oli ainakin hurjassa alessakin.
PoistaOnpa kivat kuvat! Ihana selata muiden ottamia kuvia, koska niissä saa aina uutta näkökulmaa tuttuihin juttuihin. Tuo teidän superrinne on munkin inspiraatio ja lohdutus! :)
VastaaPoistaEikö olekin!
PoistaJokaisella valokuvaajalla tai vierailijalla on oma näkemys paikasta ja on tosi kiva nähdä, mihin kukakin kiinnittää huomiota.
No, kiva jos rinteestä saa muutkin inspistä ja lohtuakin. <3
Alusksi rinne tuntui ihan epätoivoiselta työmaalta. Sitä ei meinannut saada millään eikä mitenkään hallintaan, kun kaikkialla on niin rehevää. Nokkosta ja vuohenputkea puski joka paikasta. Ja sitten jouduimme odottelemaan kunnallistekniikan kaivuita, ennen kuin saimme tehtyä mitään pysyvämpiä rakenteita. Mutta kaikki aikanaan. Nyt tulee jo 16 vuotta täyteen rinteen kesytystä ja taltuttamista. Ja työ jatkuu... ;)
Ihana juttu tykkäsin kovasti ja sinun tulppaanikuvat instassa ovat kyllä todella upeita!
VastaaPoistaVoi kiitos! <3
PoistaOn ihana saada noin kannustavia kommentteja.
Kivasti tehty juttu :). Ihanan runsas, rönsyilevä rinne, kauniin talon edustalla. Kukkien sävytkin ovat juuri omia lempivärejäni. Mukavaa helmikuun jatkoa!
VastaaPoistaOli ammattilaiset asialla. :)
PoistaTuo vaihe kesästä on aina kaikkein rönsyilevin. Tykkään, että nuo sormustinkukat saavat ryöpsytä ja riehua, missä haluavat. Ja pastellisävyt taitavat olla myös vallalla tuohon aikaan kesästä, kaikkien kukkien sävyissä.
Mukavaa helmikuun jatkoa myös sinulle! Päivä päivältä valo lisääntyy ja kevät tulee hissukseen tänne lumihankien keskelle. Se on ihanaa!