INSTAGRAM

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Vaahteramäki tammikuussa

 Vaahteramaki tammikuussa


Voi, miten ihana auringonpaiste eilen helli meitä!
Valoisuus ja suorastaan lämmittävät auringonsäteet tuntuivat 
uskomattoman ihanilta monen pilvisen päivän jälkeen. 
Ruokkiksen jälkeen kiertelin kameran kanssa vähän pihalla ja 
tallensin Vaahteramäen tammikuun näkymät kameralle. 

Vaahteramaki tammikuussa

  kääpiöhopeakuusi (rungollinen) 
Picea punges ´Nana`
 コロラドトウヒ´ナナ' 


Paikoin aloin kuvittelemaan, 
että lumipeite alkaa jo hieman rakoilla ja kevät jo näyttää maata.
Sanontahan kuuluu, 
että maaliskuu maata näyttää, mutta eihän tässä enää ole kovin pitkä aika maaliskuuhun.
 Ensi viikolla on jo helmikuu ja se on vuoden lyhyin kuukausi. 
Sitten onkin jo maaliskuu ja maata saattaa olla näkyvissä. 
Tiedän, että tämä on ihan toiveunta ja tavallaan niin vastuutontakin puhua tällaista. 
Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta silti iloitsen pienistäkin kevään merkeistä.


Vaahteramaki tammikuussa


Olen muuten lukemassa Saku Tuomisen kirjaa, 
Kuinka puut kasvavat - ja miksi antilooppi ravistaa. 
Kirja on upeasti kirjoitettu ja
 pääpointti siinä on juurikin ilmastonmuutoksessa ja kasvun filosofiassa. 
Teksti on todella mielenkiintoista ja avartaa silmiä myös luonnon ihmeellisyydelle. 
Joka sivulle jää miettimään, 
kuinka luonto voikaan toimia niin hienosti ja monimuotoisesti ja 
miten upealla maapallolla me saamme elää. 
Ilmastonmuutosta ja luonnonsuojelua on lähestytty upeasta näkökulmasta. 
Vakavaa asiaa ei tuoda esille paasaamalla, 
vaan teksti saa huokailemaan luonnon upeuden äärellä. 
Tästä seuraa automaattisestikin halu suojella omilla toimillaan tätä kaunista maapalloa 
ja sen äärettömän rikasta luontoa. 

Uutisia katsoessa silmiin osuu todella paljon kaikkea negatiivista. 
Enkä itsekään halua toki sulkea silmiäni todellisuudelta. 
On kuitenkin todella virkistävää lukea jotain kaunista ja silmiä avaavaa. 
Katsoin omaakin puutarhaa taas uusin silmin ja ajattelin, 
onpa puut hienoja ja tekevät tärkeää työtä. 
Minulla ei ollut alunperin aikomus tehdä testä postauksesta kirjaesittelyä tai -suositusta,
 mutta ajatuksen virta vain lähti juoksemaan viime aikaisten mietiskelyjen tahtiin. 
Ja voinhan tässä samalla suositella hyvää kirjaakin, 
joka on pistänyt ajattelemaan.

Versoja Vaahteramaelta

Vaahteramaki tammikuussa

  köynnöshortensia
Hydrangea anomala subsp. petiolaris
ツルアジサイ


Vaahteramaki tammikuussa

Vaahteramaki tammikuussa

Vaahteramaki tammikuussa

 kuutamohortensia
Hydrangea paniculata ´Praecox`
ノリウツギ

Vaahteramaki tammikuussa

pesäkuusi
Picea abies ´Nidiformis` 
オウシュウトウヒ



 Toivon sinulle kaunista päivää ja 
monia ilon hetkiä arkeesi ja sen haasteiden keskelle!



  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 


8 kommenttia:

  1. Kirja kuulostaa ihanalta. Ja teillä näyttää hyvin kauniilta! Päivä on jo sen verran pidempi ja aurinko hieman korkeammalla, että tuntuu ihan siltä kuin pahin olisi jo ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on tosi puhutteleva ja vakavaa asiaa on käsitelty monesta eri näkökulmasta hienolla tavalla. Olen itse löytänyt siitä monta uutta pointtia. En ole ihan vielä lukenut sitä kokonaan, joten en tiedä, mitä kaikkea siitä vielä ammentaa.
      Ja päivä on tosiaan ilahduttavasti pidentynyt. Joka päivä aina vähän kummastakin päästä. Se on mahtavaa. Alkaa jo ihan hitusen tuoksumaankin keväältä. Uskon, että pahin on jo ohi. Vaikka paukkupakkasia vielä tulisi, valoa on ainakin enemmän.

      Poista
  2. On kyllä totta, että joinain päivinä voi jo vähän tuntea kevään tulevan.
    Ihanaa loppuviikkoa sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jännä, miten sen kevään vaan alkaa aistimaan. Ehkä tuoksut ja lintujen laulukin kertoo siitä, lämpötilan lisäksi. Kiitos samoin, ihanaa loppuviikkoa myös sinulle! <3

      Poista
  3. Valoisat päivät saavat jo kevääm mieleen. Ja hyvä niin. Kevät on kuitenkin seuraava vuodenaika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On totta, että ei vuodenaikana eletä vielä kevättä, mutta se taitaakin olla enemmän mielentila. Itselle talvi ei ole koskaan ollut oikein mieluisa, ei edes lapsena. En muista nauttineeni lumileikeistä tai hiihtämisestä edes lapsena. Siksi ehkä alan mielen tasolla elämään kevättä jo heti joulun jälkeen. Se on tietysti ehkä vähän itsepetosta, mutta tavallaan virkistää.
      Osaksi tähän kevätajatteluun varmasti vaikuttaa myös työni. Puutarha-alalla työskentelevänä kevättä aletaan valmistella jo heti joulun jälkeen. Kun kevät oikeasti koittaa, pitää monet pihasuunnitelmat ja asiakkaiden taimet sekä tarvikkeet ja tekijät olla jo valmiina. Ehkä tämä on vähän samaa kuin kouluissa. Eletään kevätlukukautta ja syyslukukautta.

      Mutta ymmärrän myös sen pointin, että kannattaisi elää tätä hetkeä. Jos aina vaan miettii tulevaa ja haaveilee siitä, moni tärkeä ja kaunis asia jää huomaamatta. Tähän munkin täytyisi kiinnittää enenmmän huomiota.

      Aurinkoisia talvipäiviä ja kevään odotusta sulle! <3

      Poista
  4. Onpa hyvät kuvat. Tuo teidän talonne on niin kaunis. Aivan kuin kevättä voisi jo aistia näissä sinun kuvissasi. Ja onhan jo valoakin paljon enemmän, eli kevättä kohti mennään. Hyvää kevään odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli! <3
      Jotenkin kevään jo aistii, vaikka lunta on tullut taas viime päivinä lisää ja viikonlopuksi on luvattu enemmänkin lumisateita.
      Ihanaa kuitenkin, että kevättä kohden mennään ja kyllä se sieltä ajallaan tulee, vaikka nyt vielä lunta tuiskuttaakin.
      Kiitos samoin, hyvää kevään odotusta myös sinulle! <3

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!