INSTAGRAM

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Torniossa pionit vielä kukkivat

 Kirjavinkki

Kirja saatu: Aurinko Kustannus


Tuleeko kenelläkään muulla tähän aikaan vuodesta sellainen fiilis, 
että olisi niin ihana päästä puutarhamatkalle?
Minulle ainakin tulee. 
Vihreän kaipuu on todella suuri ja tuntuu, 
että on iäisyys,
 kun on päässyt kiertelemään omassa tai muiden vihreissä puutarhoissa
tai nähnyt pionin kukkivan.
Matkailutilanne on taas aika vaikea 
eikä kovin moni uskalla vielä suunnitella lähtöä vihreämmille kaukomaille.
 Onneksi unelmointi ja suunnittelu on mahdollista.
Ja kauniiden kuvien avulla voi edes hieman lievittää puutarhaikävää.

Loistava kirjavinkki nojatuolimatkailuun on 

TORNIOSSA PIONIT VIELÄ KUKKIVAT
Puutarhoja ja teetä Suomessa -teos,
jonka on kirjoittanut Teija Alanko.
Teija on biologi, puutarhahistoroitsija ja tietokirjailija,
joka on juuri oikea henkilö kirjoittamaan tästä aiheesta kirjan
meidän kaikkien iloksi.


Teija Alanko matkusti kirjaa varten julkisilla liikennevälineillä läpi Suomen
ja esittelee lukijalle neljäkymmentä yleisölle avointa puutarhaa Suomessa.



Kirja on hyvä pohja kartuttaa tietoaan suomalaisesta puutarhahistoriasta, 
suunnitella tulevan kesän puutarhamatkoja ja 
saada inspiraatiota omaan puutarhaan jo kirjan sivujen välityksellä 
(saati sitten vierailemalla kyseisissä kohteissa).

Nyt onkin hyvä aika suosia lähimatkailua ja 
samalla tehdä itselleen tutuksi meidän omia puutarhahelmiä. 
Välillä itse ainakin haluaisi mennä merta edemmäs kalaan ja 
haaveilee Monetin tai muista kuuluisista puutarhoista
 tai vaikka japanilaisen puutarhan upeuksista. 
Samalla moni lähellä oleva aarre jää näkemättä ja kokematta.



Täytyy häpeäkseni todeta, että olen käynyt vain seitsemässä kirjassa esitellyssä puutarhassa.
No, toisaalta voihan asian kääntää niinkin, 
että mahtavaa, kuinka paljon minulla on vielä paikkoja joihin haluan tutustua.
Pakkasen paikkuessa nurkissa, aion istua rauhassa nojatuolissani 
ja nauttia teestä sekä haaveilla tulevista puutarhamatkoista.
Ja näin talvella voisi vierailla ainakin Talvipuutarhassa.
Kirjassa kerrotun historian myötä saa varmasti enemmän irti 
näistä puutarhamatkoista. 
Kirja on A5:n kokoinen, joten se on helppo ottaa mukaan reissuille.
Paikan päällä voi halutessaan vielä tarkistaa faktoja ja vinkkejä.



Lämmin suositus siis täältä tälle upealle kirjalle, 
lähimatkailulle ja suomalaisille puutarhakohteille!



  

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

10 kommenttia:

  1. Ei siinä ole mitään häpeämistä, ettet ole ehtinyt jokaiseen esiteltyyn puutarhaan tutustua. Kuten totesit, onpahan uusia kohteita seuraavia kesiä varten.

    Luin ja arvostelin tämän kirjan viime vuoden puolella. Kaunis ja mielenkiintoinen kirja, jossa oli hyviä puutarhavinkkejä. Moni kirjan esitellyistä puutarhoista oli minullekin uusi, koska muualla Suomessa on tullut viime vuosina vähemmän reissattua. Yksi tärkeimmistä näkökulmista kirjassa on mielestäni se, että puutarhoissa vieraillaan julkisia liikennevälineitä käyttäen. Koska kaikilla ei ole autoa, on hienoa, että heidätkin otetaan huomioon vinkkejä annettaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaikella on monta puolta. On niin ihana, kun on jotain haaveiltavaa ja suunniteltavaa.

      Muistankin lukeneeni sinunkin arvostelusi tästä kirjasta. On hienoa, että moni löytäisi tämän kirjan, sillä mielestäni vastaavia kirjoja ei ole. Moni puutarha-asioista kiinnostunut liittää ainakin osaksi kesälomareissujaan jonkin puutarhakohteen. Niihin kaivataan tosiaan vinkkejä.

      Ja tuo julkisten käyttö on tosiaan hieno näkökulma. Sitä ei autoilevana muista aina tarpeeksi teroittaa. Ja onhan ekologisuusnäkökulmakin todella tärkeä julkisia hyödynnettäessä.
      Näin maalla asuvana ja joka paikkaan autolla kulkevalla olisi paljon parannettavaa tuolla saralla.

      Poista
    2. Itsekin kuljen pääasiassa omalla autolla. Se ei ole pelkästään oma valinta, sillä meillä alkoi bussivuorojen vähentäminen jo ennen koronaa. Ja korona on vaan vaikeuttanut tilannetta. Etenkin vuorotyötä tekevät (sairaanhoitajat ym.) ovat pulassa, kun eivät pääse ilman omaa autoa töihin tai sieltä pois. Eikä ihmiselle riitä, että kotoa pääsee paikkaan A. Kun usein pitäisi päästä sieltä paikasta A myös paikkaan B ja C. Tai kotoa johonkin ihan muualle.

      Poista
    3. Joo, näin se on täälläkin ja monella muulla pienellä paikkakunnalla. Bussit kulkevat niin harvakseltaan, että on aika mahdotonta käyttää julkista liikennettä sujuvasti. Meillä menee aamulla muutama ja iltapäivällä muutama. Lähinnä ns. kouluvuoroja. Viikonloppuisin ei kulje niitäkään vähiä.
      On tavallaan tosi epäekologista asua maalla, koska täällä tarvitsee melkein jokaisella täysi-ikäisellä olla oma kulkupeli. Meilläkin lapsilla oli ensin mopo tai skoottori ja myöhemmin autot. Heti kun vain ikä riitti.

      Itse teen töitä kotoa käsin, joten en paljon liiku työn takia, paitsi sulan maan aikaan asiakaskäynneillä. Nekin ovat yleensä jossain korvessa, koska asiakkaina on paljon myös vapaa-ajan asukkaita. Kohteisiin olisi aivan mahdotonta mennä julkisilla liikennevälineillä.
      Pyrin kuitenkin hoitamaan kerran viikossa kaikki asioinnit kerralla, jotta autoa ei tarvitse joka ikinen päivä käyttää. Se on järkevää myös näillä polttoainehinnoilla. Kaupassa käynnin yhteydessä hoidan kaikki muutkin asiat, jos on vain mitenkään mahdollista. Se säästää myös aikaa.
      Ja tuo on ihan totta, ettei kaikki kulje aina esim. keskustaan. Vaan useimmiten täytyy päästä myös jonnekin ´sivusuunnassa`. Se lisää bussien vaihtoja ja vie todella paljon aikaa.
      Olen ehkä myös laiskakin. Aikaisemmin ajattelin, ettei meiltä voi pyöräillä keskustaan, kun sinne on 15 km. Nyt naapuri pyöräilee harvase päivä sinne, myös talvisin. Eli tekosyyt taitavat olla nyt käyttökelvottomia. ;)

      Poista
  2. Ihanan näköinen kirja! Hih, minäkin juuri avasin yhden puutarha-aiheisen kirjan, ja oikeastaan sitä edellinenkin käsitteli puutarhaa ainakin sivujuonteena. Juuri nyt alkaa puutarhannälkä olla melkoinen. Tsemppiä talveen, kohta se on ohi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ehkä kiihkein aika puutarhakirjojen saralla. Puutarhan kuopsuttajat ovat suurimmissa poltoissaan ja pihalle ei vielä oikein pääse mitään kaivelemaan ja siirtelemään. On kuitenkin mahtavaa, että kirjojen ja lehtien välityksellä pääsee intoilemaan ja suunnittelemaan puutarhajuttuja.
      Myöhemmin keväällä ei sitten enää oikein malta kirjoja lueskella, kun haluaa päästä tositoimiin.

      Ja tuo viimeinen lauseesi oli ihan mahtava ja niin toivoa herättävä! Tsemppiä sinnekin talveen ja onneksi se on kohta jo ohi! Ihan mahtavaa!!!

      Poista
  3. Tämäkin kirja pitäisi etsiä luettavaksi. Onneksi on vielä paljon puutarhakohteita, joita voi etsiä tutustumista varten. Voi sentään, juuri mietin kesän kaipausta, onneksi kasvukausi lähestyy päivä kerrallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin suositus kirjalle! Itse ainakin tykkäsin kovasti ja aloin tosiaan haaveilemaan vierailuista monessa kohteessa. Toki kirjan välitykselläkin niihin pystyy tutustumaan mainiosti.

      Ja luulen, että meillä monella vihreän kaipuu on aika valtaisa tähän aikaan vuodesta. Yritän katsella viherkasveja tuossa työpöydän laidalla ja imeä viherterapiaa niistä. Onneksi kasvukausi tosiaan lähenee kovaa vauhtia. Kohta on tammikuu taputeltu ja helmikuu onkin onneksi vielä lyhyempi. Maaliskuussa alkaa päivät olemaan mahtavan pitkiä ja taimikasvatukset saattavat täyttää jo ikkunalaudat.

      Poista
  4. Ai tämä onkin matkakirja, täytyy kyllä tutustua. Hommasin nyt syksyllä museokortin ja sen tarjontaa katsellessani löysin useita kohteita ihan läheltä joihin haluaisin tutustua. Saa nähdä miten korona antaa vaan reissata, jospa kuitenkin olisi taas kesän aika helpompaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä on hyvä matkakirja, mutta puutarha-aiheinen sellainen. :)
      Tuohon museokorttiin pitääkin tutustua paremmin. Uskoisin, että sen myötä olisi matalampi kynnys käydä enemmän museoissa. Kiitos, kun otit tämän esille!
      Nämä epävarmat ajat ovat tietysti pistäneet vähän miettimään kaikkia kausikortteja, mutta museot taitavat olla kyllä aika matalan riskin aluetta. Ei ole pakko rynniä juuri yleisön paljouteen. Ja varsinkin nuo ulkoilmakohteet ovat aika turvallinen valinta.
      Olen itsekin tullut jotenkin tosi epäröiväksi, enkä oikein halua lyödä lukkoon mitään menoja, varsinkaan kovin paljon etukäteen.
      Syksyllä meinasin ostaa lippuja joulukonsertteihin, mutta en saanut jotenkin millään ostettua niitä. Myöhemmin olinkin saamattomuuteeni tyytyväinen, sillä olisin ollut ehkä vähän hermona konserteissa, nautinnon sijaan.
      Mutta vielä tulee varmasti aika, jolloin voimme vapaammin mennä ja tulla. Toivotaan, että kevään myötä helpottaa.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!