Marraskuun kauneus

 

Marraskuu ei ole yleensä suuri suosikkini. 

Kesä ja syksykin on silloin auttamattomasti ohitse

ja pitkä talvi on edessäpäin.

Tänä vuonna olen huomaamattani alkanut pitää näistä marraskuun sävyistä.

Nämä kuvat ovat yhden aurinkoisen päivän muisto,

myös pilvisiä päiviä on mahtunut mukaan. 

Olen löytänyt myös pilvisistä päivistä paljon kaunista.

On jotenkin armollista katsella luonnon värejä ja lepoon asettautumista. 

Siinä rauhoittuu melkein automaattisesti itsekin.

mehitähti

Sempervivum

センペルビブム

Puutarhan vaipuessa lepoon,

 huomaa siellä paljon erilaisia, pieniä yksityiskohtia,

joihin ei kesällä kiinnitä mitään huomiota. 

Myös havukasvit ovat taas arvossaan.

On mahtavaa, kun puutarhan selkäranka säilyy,

vaikka monet perennat lakastuvat ja puiden lehdet putoavat. 

Jätin kesäiset heinät sinkkiämpäreihin talveksi.

Heinät kuihtuvat, eivätkä kestä elävänä talven yli,

mutta ne ovat kauniita kuihtuessaankin.

Lumi ja huurre tekevät ne satumaisen kauniiksi talven tullen. 

Sammal ja luonnon pienet yksityiskohdat mykistävät myös kauneudellaan. 

Katsokaa tuota upeaa sävymaailmaa,

siitä voisi inspiroitua myös moni taiteilija. 

Minusta on alkanut tuntumaan siltä, 

että me ihmiset taidamme tarvita myös marraskuuta. 

En tiedä kaduttaako tämän sanominen vielä jossain vaiheessa,

jos talvesta tuleekin pitkä marraskuu.

Mutta tällä hetkellä minusta marraskuu on mahdollisuus. 

Se antaa luvan rentoutua, 

ihmetellä, ihastella ja levätä. 

Levollista tulevaa viikonloppua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.