Onko sinulla jokin paikka, jossa tunnet hengittäväsi paremmin
ja jossa pystyt rentoutumaan erityisellä tavalla?
Tällaista paikka voisi sanoa "salapaikaksi" tai
sieltä avautuvaa näkymää sielunmaisemaksi.
Minulle tällainen paikka on läheisellä rannalla.
Kävelen sinne usein ennen työpäivän aloitusta
tai joskus hetkeksi kesken työpäivää.
Kävelyä ei voi nimittää kuntoiluksi, koska matka on lyhyt,
mutta muuten tämä pieni happihyppy tekee ihmeitä.
Seison hetken rannalla ja katselen ja kuuntelen.
Sen jälkeen aivot toimivat paremmin ja
ajatukset aivan kuin kirkastuvat.
Halusin näyttää teille tämän sielunmaisemani,
koska uskon, että kuvienkin välityksellä tunnelman voi aistia.
Ja toivon, että virtuaalinen viivähdys rannalla rentouttaa sinuakin.
Olisi kiva kuulla sinun salapaikastasi.
Onko se metsä, ranta, pellonreuna, tai vaikka ikkunanäkymä?
Ja jos et ole vielä löytänyt sellaista,
etsi,
löydät sen varmasti.
Kauneutta päivääsi!
P.S. Eikö muuten ole ihmeellistä,
kuinka lokakuu voi olla kaunis?
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Asun Kymijoen rantatöyräällä, joki on aika leveä ja mutkainen tällä kohtaa, rannassa kulkeva kävelyreitti tarjoaa monta "salaista paikkaa". Muutama vuosi sitten varhain lokakuisena pakkasaamuna seisoin rannalla, oli vielä aivan hiljaista, kuului kuinka vähän pakkasen kohvettamat värikkäät vaahteranlehdet putosivat hiljalleen rantaveteen, se oli sellainen hetki jolloin toivoi ajan seisahtuvan. Joka kerta ohi kulkiessani muistan sen hetken vieläkin. Ja kyllä, lokakuukin on kaunis ! Ja seuraava marraskuukin, sen pehmeät roosan- ja harmaan värit taivaalla. Nauttikaamme niistä kun se lahja on meille suotu, kaikki ihmiset eivät koe samalla tavalla !
VastaaPoistaOi, ihana muisto!
PoistaTämä tarinasikin muistuttaa siitä, kuinka joskus pienetkin hetket voivat olla vielä vuosien päästä merkityksellisiä. Meidän täytyy vain malttaa pysähtyä ihailemaan ja ihmettelemään.
Ja tuo oli ihana muistutus, että marraskuussa on usein pehmeitä ja kauniita värejä.
Ja todella nauttikaamme kaikista pienistä kauniista hetkistä. Niitä löytyy varmasti jokaisesta päivästä, niin marraskuussa kuin kesäkuussakin.
Nämä usvaiset järvikuvat ovat sitten kauniita,näistä minäkin tykkään. On miellestäni suuri etuoikeus asua vesistön lähellä ja nähdä päivittäin muuttuva maisemataulu. Tähän vuodenaikaa ihaillaan usvaista järvinäköalaa ja kesällä sitten toisenlaista. Tuli taas kesäaamut mieleen auringon noustessa,aah ikävä.Muistan ottaneeni ihanan usvakuvan aamulla 2012 joka pysyy aina mielessäni,ottamani kuva ei ole hääppönen mutta muistan sen aamun tunnelman kotijärveni rannalla ja se oli taianomainen. Oli elokuun aamu juuri auringon noustessa ja järvimaisema oli värjäytynyt vaalean violetin väriseksi,niin kaunista usvaa en ole eläissäni nähnyt. Vaikka kukkahulluna rakastankin kesää niin kyllä kauneus on jokaisessa vuodenajassa. Kaunista ja energisoivaa talven odotusta Vaahteramäelle :-)
VastaaPoistaIhana lukea näistä tunnelmista ja muistoista!
PoistaNiin kuin tuohon ylemmä vastasin Toinille, että juuri nämä pienet hetket ja muistot ovat yllättävän merkityksellisiä. Niin merkityksellisiä, että ne muistaa vuosien päästäkin.
Ja vaikka mihin kuvaan saisi tunnelman tallennettua, se ei kuitenkaan ole se aito hetki, jonka voi aistia joka solulla.
Ja sama täällä, vaikka olenkin kukkahullu ja kesähullu, pidän myös näistä harmaista hetkistä. Niissä on myös jotain niin maagisen kaunista ja rauhoittavaa.
Kiitos samoin, kauniita hetkiä myös sinulle ja sitä talven odotusta! Itselle on vähän vaikeaa sanoa, että odotan talvea, sillä en odota. Mutta olen päässyt jo siihen, että nautin näistä syyspäivistä ja alan löytää myös näistä harmaammista päivistä valtavasti kauneutta.
Ymmärrän hyvin, että tuo maisema on sinulle tärkeä. Aivan ihanat kuvat, tunnelman voi todellakin aistia.
VastaaPoistaMinullekin oma ranta muuttuvine tunnelmineen on todella tärkeä rauhoittumisen paikka.
Ihana, jos tunnelma välittyi kuvista, sillä koen itse tämän rannan niin rauhoittavaksi paikaksi.
PoistaTeidän tontti ja ranta ovat varmasti myös oikeita keidaspaikkoja. On ihana, kun luonnon kiertokulkua ja vuodenaikojen vaihtelua voi seurata läheltä ja päivittäin.
Mikä rauha huokuu kuvistasi! Upea paikka.
VastaaPoistaIhana kuulla! Ranta on minulle oikea keidaspaikka.
PoistaIhana kuvasarja! ♥
VastaaPoistaBlogissani olisi sinulle haaste.
Oikein hyvää syksyn jatkoa sinulle!
Kiitos Pauliina! <3
PoistaKävin kurkkaamassa postauksesi ja haasteen ja otan sen oikein mielelläni vastaan. Aihe oli niin ihana!
Nyt minulla on yhteensä kolme haastetta odottamassa vastaamista, mutta on todella kiva, kun aiheita on takataskussa syksyn synkimpiin hetkiin. Nyt aiheita ole niin paljon kuin kesäkuukausina. Siksi nämä haasteet ovatkin erityisen kivoja syksyllä ja talviaikaan.
Oikein mukavia ja kauniita syyspäiviä myös sinulle! <3
Hieno rauhoittumis- ja akkujen latauspaikka.
VastaaPoistaMinulle meren läheisyydessä syntyneelle, meri on hyvin tärkeä ja rakas. En lakkaa ihastelemasta sen kauneutta ja äärettömyyttä.
Tämä paikka on tosiaan minun akkulaturini. :)
PoistaJa meri on myös niin ihmeellinen ja upea. Itse olen aina asunut aika kaukana merestä, mutta en silti lakkaa ihailemasta sen mahtia ja kauneutta. Meri on samalla niin kaunis ja pelottava ja ehkä juuri siksi niin kiehtova. Sen äärellä kokee luonnon suuruuden.
Ah, mitkä tunnelmat.ja upeat kuvat. Tuollaisen näyn edessä mieli tosiaan avartuu, mikä loistava tapa aloittaa päivä.
VastaaPoistaMinun sielunmaisemani on paikka Jäämeren rannalla, sinne en enää usein pääse, mutta aina kun käsketään palauttamaan mieleen lempipaikka pääsen hetkessä sinne istumaan valtavan valaannikaman päälle näkemään avomeren loputtomasti muuntuvan värileikin.
Täällä kotona aamut alkavat kavikupin kanssa ikkunasta tuttua järvimaisemaa ihaillen.
Kiitos Cheri! <3
PoistaJa tosiaan sielunmaisen äärellä mieli avartuu ja ajatukset tuntuvat kirkkaammilta.
On mahtava, kuinka lempimaisemat säilyvät sielun sopukoissa, vaikka aina ei pääsisi konkreettisesti edes paikan päälle.
Ja nuo aamuiset kahvihetket järvimaisemaa katsellen kuulostavat niin hyvälle startille uuteen päivään.
Oi miten upea paikka! Vedellä (meri, järvi tai lampi) on monille rauhoittava vaikutus, niin myös minulle. Vaikka viihdyn myös metsässä ja siellä on hyvä hengitellä, on merenrannalla kuitenkin ihan erilainen vaikutus. Ihanan rentoa iltaa sinulle Riina <3
VastaaPoistaVesi on tosiaan tärkeä elementti meille monelle. Ja vesiaiheen ei tarvitse olla edes suuren suuri, kun se ilahduttaa ja rentouttaa. Pieni soliseva puro tai vesiaihe puutarhassa saa heti stressitason laskemaan.
PoistaKiitos ja ihanaa uutta päivää sinulle Outi! <3
Hienoja kuvia syksyisestä rannasta ja järvestä. Minä viihdyn veden äärellä vain helteellä, se ei siis ole tärkeä elementti minulle muuten. Paras lataamo on oma puutarha, talvella oma koti.
VastaaPoistaOn ihana, kun oma sielunmaisema on löytynyt. Teidän seudulla on upeat pellotkin. Ne tekevät maisemasta niin kauniin. Ja parastahan on, että oma latauspaikka löytyy läheltä. On ihana, että koti on sellainen paikka, jossa voi rentoutua ja jossa latautuu. Ja siihenhän ei vaikuta pelkästään ulkoiset puitteet, kodin ilmapiiri on se tärkein.
PoistaVoi Riina! Olipa niin osuva päivitys sinulla! Olen tänään juuri esitellyt itseni yhdessä palaverissa ja näyttänyt siinä yhteydessä kuvan järvimaisemasta. Kerroin, että se on jotenkin minun mielenmaisemani. Ymmärrän sinua siis vallan hyvin! Aivan ihana järvi teillä lähellä! Minulla tämä järvimaisemien haikailu on siinä vaiheessa, että meinaan teettää jostain järvikuvasta canvas-taulun seinällemme. Meilläkin on lähellä järvi, ja sitäkin olen kuvannut ahkerasti, mutta se on aika pieni, niin kuviin ei saa sellaista aukeaa tunnelmaa... Muista isommista järvistä olen saanut myös hyviä kuvia. Vielä on edessä kuvan valitseminen tauluksi... Ihanaa loppusyksyä! Ps. Pahoittelen kommentointitaukoani. Mukana olen kyllä kulkenut viime kevään ja kesän vaiheissasi. Arjen hässäkässä on vaan aika ollut kortilla, ja kun usein illalla/alkuyöstä nettiä ehdin kunnolla vilkaisemaan, niin siinä kohtaa ei usein oma runosuoni enää syki.
VastaaPoistaNauttimista myös puutarhastasi tässä vaiheessa! (Ymmärrän toki, että fiilis on erilainen kuin kukkeimmillaan kesällä.)
Terkuin, Jankkuliini
Voi, ihana kuulla, että postaus oli ajankohtainen ja kosketti sinuakin!
PoistaJa mikä onkaan parempi tapa esitellä itseään kuin näyttää oma mielenmaisemansa.
Olen lukenut jostain, että makuuhuoneessa olisi hyvä olla taulu jostain lempipaikastaan. Ja ripustaa taulu juuri sellaiseen paikkaan, josta sen näkee heti herätessään. Voin kyllä allekirjoittaa tuon, vaikka sänkyämme vastapäätä onkin vaatekaapistot. ;D No, vähän kun päätä kääntää on ikkuna, jossa roikkuu Viherverhoamppelissa vihreää. Sitä on kyllä kiva katsella.
Mutta siis pointti on se, että on tärkeää katsella omaa mielenmaisemaansa ja kuva siitä on erittäin hyvä vaihtoehto. Harvalla meistä mielenmaisema näkyy suoraan omista ikkunoista.
Ja ymmärrän oikein hyvin, ettei aina jaksa eikä pysty kommentoimaan. Itsekin kommentoin yleensä koneella, mutta kännykällä blogeja lukiessa, en jaksa alkaa näppäilemään. Ja joskus on kiva vaan rentoutua ja lueskella, eikä tuottaa itse mitään tekstiä eikä välttämättä edes ajatuksiakaan.
Ja kiitos kauniista toivotuksesta! Ihanaa syksyä ja kauniita hetkiä myös sulle ja koko teidän perheelle!