valkonarsissi / runoilijannarsissi ´Actaea`
Narcissus poeticus ´Actaea`
クチベニズイセン
Jos narsissilla on nimenä runoilijannarsissi ja
narsissi on väriltään puhtaan valkoinen,
ei sitä voi olla haluamatta puutarhaansa.
Englanninkielinen nimi poet's daffodil tai poet's narcissus
kuulostaa jo itsessään niin runolliselta.
Tieteellinen nimi Poeticus tarkoittaa runollista.
Puhun itse aina runoilijannarsisissita,
vaikka valkonarsissi taitaa olla se virallisempi nimi.
Meillä täällä Vaahteramäellä kasvaa kyseisen narsissin ´Actaea`-lajiketta.
Siitä löytyy myös ainakin lajikkeet;
´Cantabile`, ´Plenus` ja ´Recurvus`.
Yksinkertainen on tässä kohtaa niin kaunista,
vaikka henkäilenkin usein myös kerrottujen narsissien äärellä.
Tässä lajikkeessa tulee esiin kukan puhdas kauneus jotenkin niin selvästi.
Runoilijannarsissi viihtyy aurinkoisessa tai lievästi varjoisessa kasvupaikassa.
Kasvualusta olisi hyvä olla tuore, mutta seisovasta vedestä se ei pidä.
Eli hyvä ojitus on paikallaan.
Täällä Vaahteramäellä ne kasvavat esimerkiksi omenapuun alla.
Ensin paikalla kasvaa pieniä sipulikukkia ja luonnon kylvämiä valkovuokkoja.
Sen jälkeen nämä ihanuudet puhkeavat kukkaan.
Myöhemmin paikan peittävät kuunliljat.
Eli katsottavaa löytyy läpi kasvukauden.
Tämä ihanuus pitää kasvurauhasta.
Kun kukinta heikkenee tai sipulit ovat muodostuneet liian tiheäksi mättääksi,
ne nostetaan maasta ja jaetaan istuttaen uuteen multaan.
Runoilijanarsissin historiallinen alkuperäislaji on harvinainen,
mutta nämä uudemmat lajikkeet ovat suht yleisiä.
Tämä ´Actaea` on alkuperäislajia hieman kookkaampi,
mutta tuoksu on heikompi.
Nyt taas haluaisin kuulla teidän kokemuksianne tästä ihanuudesta.
Oletteko onnistuneet hankkimaan jostain
valko- / runoilijanarsissin alkuperäislajiketta?
Tai kasvaako teillä jotain muita narsissien historiallisia lajeja?
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi,
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.
Ihana! Minäkin kutsun tätä aina runoilijan narsissiksi. Minulla on tätä Actaeaa ja vähän sitä pienempää vanhaa lajiketta, joka terälehdet kääntyvät voimakkaasti taaksepäin. Vanha lajike kasvoi pihallani, kun hankin mökin, enkä tiedä sen lajiketta.
VastaaPoistaIhana kuulla, että on muitakin runoilijannarssien ystäviä. <3
PoistaNyt tulikin sellainen olo, että näitä haluaisi enemmänkin.
Ja onneksi nimien tietämättömyys ei vähennä näiden kaunottarien kauneutta.
Minullakin on monia narsisseja, joita olen ostanut eri lajikkeiden sekoituspusseina. Välillä oikein harmittaa, kun ei ole harmainta aavistusta, mitä ne on.
Onpa kaunis narsissi. Olen nähnyt niin paljon kukkia, joista en tiennyt mitään, ennen kuin tulin blogiisi.
VastaaPoistaOma narsissi suosikkini tällä hetkellä on perunanarsissi.
Ihanaa iltaa sinulle Riina <3
Kasvien maailma on niin uskomattoman valtava, että aina tulee uusia kukkia ja muita kasveja vastaan, joita ei ole koskaan nähnyt, jopa kaikille kasvitieteilijöillekin.
PoistaSe tekee tästä kasvimaailmasta niin ihastuttavan. Ei pääse kyllästymään, eikä leveilemään tiedoillaan.
Minäkin tykkään perunanarsissista valtavasti. Se kuuluu mun jouluun, pääsiäiseen ja vielä kesäiseen puutarhaankin. Ihanaa perjantaita Outi! <3
Olen kerran kokeillut runoilijanarsissia mutta se ei menestynyt, tämän jälkeen taidan uskaltaa kokeilla uudestaan mutta eri kohtaan.
VastaaPoistaKokeile ihmeessä! Varmasti löytyy joku kohta sun puutarhasta, jossa ne viihtyvät.
PoistaVilliniitystä aikoinaan tilasin historiallisia narsisseja, nimet vain on jo hukassa;) Tai taitaa ne jostain puutarhapäiväkirjasta löytyä.
VastaaPoistaRunoilijoitakin on, mutta ne tulevat meillä kukkaan myöhemmin, paikkakin on kyllä varjoisampi kuin näillä muilla pikkuisilla.
Kuvia niistä historiallisista (ja muistakin narsisseista) löytyy uusimmasta postauksestani:)
On tosi harmi, kun Villiniittyä ei ole vissiin enää olemassa. Leivot olivat mun idoleita. Se keväinen tulppaanien lumo -näyttelykin oli niin uskomaton.
PoistaJa on mulla heidän kirjansakin.
Täytyy tulla ehdottomasti lukemaan sun postaus. Mä oon ollut viime vuosina narsissien lumoissa, mutta nyt taidan hurahtaa vielä syvemmin näihin historiallisiin lajikkeisiin.
Eilen huomasin, että kasvihuoneen viereisessä kukkapenkissäni on tupas narsisseja, joiden luulin hävinneen jo vuosikymmen sitten. Ja niissä on nuppuja! Jos ovat, mitä aavistan niiden olevan, aukeaa sieltä valkoisia kerrottuja erittäin tuoksuvia valkonarsisseja, joita on jäänyt tontin edellisen omistajan jäljiltä. Täytyy pitää nuput mielessä ja ottaa kuva kun ne avautuvat.
VastaaPoistaOi, kuinka ihana yllätys! Sulla onkin jännittävää seurata, millaisia kukkia nupuista puhkeaakaan.
PoistaNarsissit ovat muuten aika yllätyksellisiä. Meillä on kasvanut yli kymmenen vuotta tien laidassa keltaisia narsisseja ja niiden kukinta on jo monta vuotta ollut aika hiipunutta. Aina mietin, että ne täytyisi jakaa, mutta en ole saanut vain aikaiseksi tehdä sitä. Ja yllätykseksi, tänä keväänä ne taas kukkivat yhtä hyvin kuin alkuaikoina. En tiedä, mistä ovat voimaa yhtäkkiä noin keränneet ja intoutuneet kukkimaan.
Valkonarsissi vie minut kauas menneeseen aikaan, aikaan jolloin tulin tänne Pirkanmaalle. Kesäkuun varhaiseen aamuun, edellisenä iltana olin saapunut työpaikalleni ja samalla myös omaan asuntooni. Ikkunastani avautui näkymä valtaisaan hedelmätarhaan ja sen risteileviin leveisiin hiekkakäytäviin. Se mikä on jäänyt pysyvästi sieluni syviin muistoihin on valtaisat alueet valkonarsisseista. Nuo narsissit olivat suurina valkoisina alueina ja tuntui kuin ne olisivat aaltoilleet
VastaaPoistahiljalleen varhaisen kesäaamun lempeässä tuulessa. Nykypäivänä näitä laajoja kukkaistutuksia ei enää ole, ehkä kuitenkin voisi löytyä jotain jäljelle jäänyttä alkuperäistä valkonarsissikantaa.
Uskon noiden valkonarsissien olleen hyvinkin vanhaa alkuperäistä valkonarsissia, niiden tuoksu oli hyvin voimakas.
Tällainen muisto valkonarssissien loistosta.
Oi, miten ihana muisto Molley!
PoistaKiitos, kun jaoit sen meille! <3