INSTAGRAM

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Bokashi-kompostointi

Blogiyhteistyö: Willab Garden



MIKÄ BOKASHI ON? 

Japanista lähtöisin oleva bokashi-kompostointimenetelmä on yleistynyt valtavasti 
täällä Pohjolassakin viime vuosina. 
Sen suosion syitä on varmasti monia, mutta suurin syy on varmasti tilansäästö. 
Bokashi-menetelmällä kompostointi on helppoa pienissä tiloissa 
ja ilman ulkona seisovaa kompostia. 
Prosessi keittiöjätteestä ravinnerikkaaksi mullaksi on myös nopeampaa, 
kuin perinteisen kompostorin avulla. 
Bokashi muuttaa keittiöjätteen mullaksi parhaimmillaan jopa kuukaudessa. 
Boka shi  (ぼかし)  tarkoittaa japaniksi käynyttä eloperäistä ainetta. 
Menetelmän on kehitetty jo 1970-luvulla ja sen on tuonut julkisuuteen 
puutarhatieteen professori Teruo Higa. 
Eli mistään uudesta menetelmästä ei ole siis kyse. 


BOKASHIN KÄYTTÖ:

Bokashissa biojäte pilkotaan päivän kuluessa noin litran kokoiseen astiaan. 
Keittiöjäte kannattaa pilkkoa pieniin paloihin, koska mitä hienojakoisempaa materiaali on, 
sitä enemmän mikrobeilla on pinta-alaa jolle asettua ja prosessi nopeutuu. 
Iltaisin päivän biojätteet tyhjennetään ilmatiiviiseen bokashi-ämpäriin. 
Lisätyt jätteet tiivistetään tiivistyslastan avulla ilmataskujen ehkäisemiseksi ja 
lisätään päälle bokashi-rouhetta.


Bokashi-rouhe on sekoitus 
vehnäleseitä, 
ruokosokerimelassia (sokeria ja vettä),
 jota on rikastettu hyödyllisillä mikro-organismeilla 
(maitohappobakteerit, hiivat, fotosynteettiset organismit, aktinomykeetit ja aktiiviset entsyymit). 

Tämä seos käynnistää fermentointiprosessin ja ehkäisee orgaanisten jätteiden mätänemisen.
Fermentointiprosessin päätyttyä jätteet säilyttävät kaikki tärkeät ravintoaineensa (erityisesti typen), jotka mätänemisprosessissa tuhoutuisivat. 
Bokashi-rouheen sisältämät mikro-organismit ehkäisevät mätänemisen lisäksi 
myös epämielyttävien hajuhaittojen syntymistä. 

Bokashi-ämpärin kansi avataan vain lisäyksen yhteydessä ja kansi pidetään muuten tiiviisti kiinni. 
Bokashi toimii hieman päinvastoin kuin perinteinen kompostori. 
Mitä vähemmän äpäriin pääsee ilmaa, sen parempi.
Siksi jätteen tiivistäminen tiivistyslastan avulla on myös tärkeää. 

Bokashi-astiaa säilytetään huoneenlämmössä
 hajuttomana säilytys onnistuu vaikka keittiössä.
Suoraa auringonvaloa kannattaa kuitenkin välttää.





BOKASHI -SUOTONESTEEN HYÖDYNTÄMINEN:

Bokashi-ämpäreissä on pieni hana, josta voi laskea suotonestettä / 
fermentaationestettä pois noin 3-5 päivän välein. 
Neste on erinomainen ravinnelisä sisä- ja puutarhakasvien kasteluun ja lannoittamiseen.
Suositeltu annostus:

Laimennettu fermentaationeste:
- 1/100 (10 ml nestettä 1 litraan vettä) kasteluun enintään kerran viikossa.
- 1/200 (10 ml nestettä 2 litraan vettä) kasteluun useamman kerran viikossa. 

Laimentamaton fermentaationeste:
- viemäreiden puhdistukseen
- ehkäisemään tukkeutuneita tiskialtaita
- poistamaan epämielyttäviä hajuja


BOKASHI -KOMPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN:
Bokashi-kompostin tuotosta kutsutaan lietteeksi. 
Ulkonäöltään jätteet eivät ole muuttuneet, mutta ne ovat jalostuneet. 
Tätä kutsutaan anaerobiksi hajoamiseksi. 
Orgaaniset jätteet hajoavat hapettomissa olosuhteissa mikro-organismien ansiosta. 
Bokashi-kompostoinnin lopputuloksena tulee erinomaista ainetta, 
josta voi valmistaa myöhemmin kompostimultaa puutarhaan. 

Kun Bokashi-ämpäri täyttyy, levitetään rouhetta sisällön pinnalle noin 40 ml.
Sen jälkeen kansi suljetaan ja annetaan olla kiinni kahden viikon ajan. 
Fermentaationestettä kerätään tänä aikana kuitenkin 3-5 päivän välein. 
Sisältö on valmista, kun se tuoksuu etikkamaiselta.
Huomioi, että ulkonäkö ei ole tosiaan muuttunut. 

Valmiin jätteen voi tyhjentää maahan kaivettuun kuoppaan, esim. kasvimaalle.
Tai sen voi kaataa ulkona sijaitsevaan kompostiin kompostisisällön rikastuttamiseksi. 


MITÄ BOKASHI -KOMPOSTIIN VOI LAITTAA?
- hedelmät ja vihannekset 
- valmisruuat
- raaka ja kypsennetty liha tai kala
- sitrushedelmien ja banaanien kuoret
- juusto, jugurtit
- kananmunat
- pienet luut
-leipä
- kahvinpuru
- teepussit
- kuihtuneet kukat
- pieni määrä paperinenäliinoja

MITÄ BOKASHI -KOMPOSTIIN EI VOI LAITTAA?
- nesteet; viinietikka, mehut, kastikkeet, maito, rasvat, vesi
- suuret luut
- tuhka
- eläinten ulosteet
- paperi, kartonki, muovi, lasi, metalli
- kaikki maatumaton jäte
- lääkkeet ja kemialliset aineet
- sairaat kasvinosat

MITÄ HYÖTYÄ BOKASHISTA ON MAAPERÄN LANNOITTEENA?
- pitkäaikaista hyötyä maaperän paranteena
- ehkäisee maaperää köyhtymästä
- orgaanisen aineksen ja mikrobiston ylläpitäminen
- Bokashilla lannoitetussa mullassa kasvit ovat tutkitusti hyvinvoivempia, kestävämpiä 
ja sato on suurempaa. 



Olen tutkinut ja lukenut bokashista jo monta vuotta ja halunnut kokeilla sitä itsekin.
Nyt kuitenkin vasta aloitan tämän bokashi-kokeilun ja 
Willab Gardenilta testavaksi saamaani Hozelockin Bokashi-ämpäriä. 
Kompostointia olen harrastanut aina. Se on tuttua jo lapsuudenkodistani. 
Meidän perheelle kompostointi ja 
biojätteen hyödyntäminen on ollut arkipäivää varmasti aina. 
Tämä bokashi-menetelmä tuo ihan uuden ulottuvuuden asiaan. 
En malta odottaa, että saan kokeilla ensimmäisen erän valmista bokashi-lietettä. 
Kerron täällä blogissa myöhemmin lisää, mitä bokashilleni kuuluu ja miten kaikki on sujunut.


Nyt olisikin kiva kuulla myös teidän kokemuksianne bokashi-kompostoinnista?
Kuinka moni teistä on kokeillut tai käyttää jatkuvasti bokashi-menetelmää?
Mitä hyötyä olet huomannut, joko lannoittamisessa suotonesteellä tai 
bokashi-lietteen hyödyntämisessä maanparannuksessa?


Ja lopuksi minulla on ilouutinen teille lukijoille,
Willab Garden halusi lahjoittaa arvontaa varten yhden Bokashi-paketin. 

Arvonnan palkintona on siis yksi Bokashi-ämpäri,
kaikkine tykötarpeineen. 
Voit lukea enemmän paketista täältä:

ARVONTAAN VOIT OSALLISTUA NÄIN:

~ 1. arpa
Kommentoimalla kommenttikenttään,
oletko kuullut aikaisemmin bokashi-kompostoinnista 
vai onko tämä sinulle ihan uusi juttu.
Myös anonyymit voivat osallistua arvontaan,
mutta jätä sähköpostiosoitteesi silloin kommenttiin.
Yhteystietoja käytetään ainoastaan voittajan tavoittamiseksi voiton toimittamista varten,
eikä näitä tietoja kerätä henkilörekisteriksi, eikä luovuteta kolmansille osapuolille.

~2. arpa
 Blogin Facebook- sivuilla voi lunastaa myös  yhden arvan.
Tykkää facebook sivustosta 
ja kommentoi osallistumisestasi facebookin kommenttikenttään Bokashi-kuvan alle,
miksi olisit kiinnostunut bokashi-kompostoinnista.
Facebook ei ole osallisena arvonnassa.

~3. arpa
Blogin Instagramissa voi lunastaa kolmannen arvan.
Seuraa Versoja Vaahteramäeltä -blogia instassa
ja kommentoi instagramin kommenttikenttään Bokashi-kuvan alle osallistumisestasi ja 
voit tägätä kommenttiin myös ystäväsi, joka olisi kiinnostunut bokashista.
Instagram ei ole osallisena arvonnassa.

~

Arvontaan voi osallistua keskiviikkoon 6.11.2019 klo 24 saakka.
Arvon voittajan torstaina 7.11.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja
voittaja julkaistaan myös täällä blogissa.

Onnea arvontaan!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 28. lokakuuta 2019

Lokakuun kysymykset ja vastaukset

Kysy mitä vain puutarhasta,
pohditaan yhdessä


Kiitos todella paljon lokakuun kysymyksistä ja postaustoiveista,
sekä täällä blogissa että somekanavissa!
Postaustoiveet on nyt kirjoiteltu ylös ja niitä toteutan pikkuhiljaa talven aikana. 
Ja toki postaustoiveita ja palautetta saa laittaa kommentteihin koko ajan,
vaikka en erikseen niitä kysyisikään. 
Sain valtavasti inspiraatiota ja postausideoita toiveistanne. 
On kiva, että vähän edes tietää mistä tykkäätte lukea. 

Ja sitten kysymyksiin:

 isabellansyreeni
Syringa Preston-Ryhmä ´Holger`
ライラック

Minkä ikäisinä Isabellansyreeni ja kanukka ovat täysikasvuisia? Siis kuinka monta vuotta ne kasvavat korkeutta?

Perussääntönä voi sanoa, että kasvit ja uudet istutukset ovat täysikasvuisia noin viiden vuoden kuluttua. 
Kaikki riippuu tietysti maaperästä, säistä ja kesistä. 
Meillä isabellansyreenit ja kanukat ovat olleet täysikasvuisia noin 5-7 vuoden kuluttua istutuksesta. 

Isabellansyreenistä voit lukea lisää täältä:

lamoherukka
Ribes glandulosum
スグリ


Sitten vielä sellainen kysymys, että voinko ympäröidä sellaiset pensaaat juurimatolla + hakkeella, jotka tekevät juurtuvia haaroja? Esim. lamoherukka. Vai täytyykö noiden versojenkin saada juurtua syvään? Versojen väliin tahtoo päästä rikkoja, ellei niitä kata ja kortettahan eivät mitkään sanomalehdet pidättele :(

Itse en laittaisi ehkä lamoherukan alle juurikangasta, juurikin tuon juurtumisen takia. 
Ainoastaan kortealueille käyttäisin juurimattoa. 
Kitkemistä joutuu kyllä tekemään alkuvuosina, mutta lopussa kiitos seisoo. 
Haketta kyllä laittaisin. 
Olen huomannut, että moni pensas kärsii juurikankaasta ja ihan suodantinkankaastakin. 
Esim. olen poistanut meidän puutarhasta kaikilta tuivioilta suodatinkankaat, 
koska ne jotenkin kituivat niin kauan, kun suodatinkankaat olivat paikallaan. 

Tuo korte on kyllä aika hankala riesa ja tekee kyllä poikkeuksen. 
Laitoin kerran yhdelle asiakkaalleni paksun rakentamiseen tarkoitetun suodatinkankaan kaksinkertaisena 
puiden alustoille, joilla kasvoi kortetta. 
Ei kulunut kuin kaksi kuukautta ja korte oli löytänyt tiensä suodatinkankaan läpi. 
Ehkä juurimatto voisi tepsiä. 

Korte leviä myös itiöiden välityksellä,
joten itiötähkät kannattaa leikata heti niiden ilmestyttyä keväällä. 
Juuristoa ei kannata yrittää kitkeä, sillä maahan jääneet juuren palat muodostavat aina uusia versoja. 
Kortteen juuristo voi ulottua jopa kahden metrin syvyyteen, joten kaivamallakaan sitä ei oikein saa pois. 

Lyhykäisesti tiivistettynä vastaan siis, 
että en käyttäysi juurimattoja enkä suodatinkankaita perusrikkiksille, 
mutta kortteen kanssa peittäisin maan juurimatolla. 

kilpipiilea
Pilea peperomioides
ピレア・ペペロミオイデス


Mikä olisi tällaiselle kasvien sarjamurhaajalle hyvä viherkasvi kotiin, sellainen joka ei aiheuta myöskään allergiaa?
Minusta olisi kiva lukea lisää huonekasveista ja muutenkin vihersisustamisesta.

Ihan kattavaa ja oikeaa vastausta tähän ei voi antaa, sillä allergioita on niin monenlaisia. 
Itse viherkasveille on kuitenkin hyvin harva allerginen. 
Yleensä allergia johtuu tuoksusta, 
esim. tyräkeiden nesteistä, itöistä, mullasta tai kasveihin ruiskutetuista torjunta-aineista. 
Kannattaa siis kokeilla, mikä itselle sopii, eikä ainakaan hankkia kovin tuoksuvia kasveja. 

Parhaat viherkasvit allergiakotiin:
-amatsoninlilja (Eucharis amazonica)
- anopinkielet (Sansevieria)
- maijat (Calathea) 
- muorinkukat (Peperomia) 
- nukkumatit (Maranta)
- palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia)
- piilea (Pilea) 

Parhaat kukkivat kasvit allergiakotiin:
 - tulilatva (Kalanchoe blossfeldiana)
- timanttiananas (Guzmania lingulata)

Kiitos myös postausvinkistä! 
Talven mittaan on tulossa enemmän viherkasvipostauksia, 
kun vihreän nälkä on suurimmillaan ja eläminen keskittyy enemmän sisälle. 


~



Ostin keväällä puutarhamessuilta hakuropajun, ja vaikka keväällä onnistuin sen ennen istutusta ulos melkein tappamaan kuivuuteen, niin ulkona penkissä se on alkanut kukoistamaan ja kasvanut hienosti. Kysymys kuuluukin, miten kyseinen paju pitäisi suojata talveksi? Mahdollisuutta ei ole siirtää kasvia sisätiloihin suojaan, joten ainoa tapa olisi talvettaa tuolla penkissä. Lisäkysymys tähän... milloin suojaaminen pitäisi tehdä? Tehdäänkö se vaiheittain - juuripaakun suojaus/varttamiskohdan suojaus? Apua!!! Toivoisin, että Flamingoni juhlisi pinkkinä vielä monta vuotta.
Sinulla on huippublogi!
Hakuropaju onkin aivan ihana kasvi, en yhtään ihmettele, että haluat sen säilyvän talven yli.
En tiedä, missä päin puutarhasi sijaitsee, mutta voisit kokeilla suojata juuriston talvisuojaturpeella maan jäädyttyä. Toinen hyvä konsti on kietoa koko puu talvisuojapeitteellä.
Talvisuojaturvetta ja talvisuojapeitteitä saa puutarhaliikkeistä.
Myös lumi on hyvä suoja, sitä kannattaakin kasata juuristolle, mutta se ei suojaa runkoa.
Siksi talvisuojapeite on hyvä keino.

Monet kasvattavat arkoja puita ensin ruukuissa ja vievät kasvin talveksi kellariin tai autotalliin.
Muutaman vuoden päästä kasvi on vahvistunut ja kasvanut ja
se sietää paremmin kylmää ja maahan istutusta.

Kiitos myös aivan ihanasta palautteesta!
 Se lämmitti valtavasti mieltä ja tsemppaa tässä bloggaamisessa.




Hei! Miten uudistaa vanha raparperikasvusto, joka on ruohottunut, ja raparperi kasvaa enää reunoilla, keskellä kasvaa enää rikkaruohot! Kaivanko keväällä koko kasvin ylös, vai olisiko se pitänyt tehdä nyt syksyllä? Kiitos kun jaksat tehdä näitä kysymys postauksia! -Mari-

Jos raparperin kasvusto on pahasti rikkaruohottunut, niin suosittelen koko kasvin ylöskaivamista
ja juuriston puhdistamista rikkakasvien juurista.
Parasta olisi, että voisit siirtää raparperin kokonaan uuteen kasvupaikkaansa ja
valmistaa sille hyvän kasvualustan noin puolen metrin syvyydeltä.
Raparperi tykkää runsasravinteisesta ja kuohkeasta maasta,
siksi kasvualustaan kannattaa sekoittaa hieman kompostia tai karjanlantaa.
Kasvupaikan olisi hyvä olla valoisa ja lämmin.
Istuta juuripaakku hieman entistä syvempään (noin pari senttiä) uuteen kasvupaikkaansa.

Raparperi lähtee hyvin kasvuun jo yhdestä juurenpalasesta,
 joten sinun ei ole pakko siirtää koko kasvustoa, jos et halua.
Ensimmäisenä kasvuvuotena olisi nimittäin hyvä, että kasvustoa ei kerättäisi,
että se juurtuisi ja vahvistuisi paremmin.

Voit tehdä tämän raparperin siirron myös keväällä.

tuonenkielo
Aspidistra elatior
ハラン

Monet ikkunan edustat alkavat olla aika hyvin viherkasveilla kaunistettuja, mutta mitkä kasvit pärjäisivät sisemmällä talossa eli vähällä valolla? Vai pitääkö hankkia kasvilamppuja, jos kasveja laittaa kauas ikkunasta?
Tämä valon vähäisyys alkaa olla ajankohtainen asia,
kun päivät lyhenevät vauhdilla.
Ihan valottomassa tilassa ei varmaan viihdy mikään,
mutta listasin tähän kasveja, jotka viihtyvät varjossa.

Vähässä valossa viihtyviä kasveja:
- viheradiantumi ( Adiantum raddianum)
- kirjohuisku (Aechmea fasciata)
- soihtuköynnös (Aeschynanthus)
- alokaasia (Alocasia x amazonica)
- andreanflamingonkukka (Anthurium andraeanum)
- tuonenkielo (Aspidistra alatior)
- pesäraunioinen (Asplenium nidus)
- vuoripalmu (Chamaedorea elegans)
- kultapalmu (Chysalidocarpus lutescens)
- kahvipensas (Coffea arabica)
- huonearalia (Fatsia japonica)
- ludisia (Ludisia discolor)
- nukkumatti (Maranta leuconeura)
-nappipellea (Pellaea rotundifolia)
- sädemuori (Pperomia argyreia)
- uurremuori (Peperomia caperata)
- purppuraköynnösvehka (Philodendron erubescens)
- herttaköynnösvehka (Philodendron scandens)
- hirvensarvisaniainen (Platycerium bifurcatum)
- paavalinkukka (Saintpaulia ionantha)
- aaroninparta (Saxifraga stolonifera)
- muulinkorva (Syngonium podophyllum)
- palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia)
- huonevehka / kalla (Zantedeschia)

Kasvilampusta on paljonkin hyötyä
ja se auttaa myös vihersisustamisessa.
Kasvilampun avulla saa sijoiteltua kasveja paremmin, minne haluaa.
Voit lukea lisää kasvilampun hyödyistä täältä:
Valoa huonekasveille

pallotuija
Thuja occidentalis ´Tiny Tim`
ニオイヒバ 

minniemaarit

Pohdin viimeksi eilen nyppiessäni käsin lehtiä pois koristekatteen päältä, että olisiko siihen helpompaa tapaa vai pitäisikö niiden antaa maatua siihen 🙈? Haravoimalla lähtee katekin ja lehtipuhaltimella varmaan myös.

Kuorikatteen päälle voi lehdet jättää maatumaan, sillä ne ovat melkein hävinneet kevään koittaessa.
Kuorikatetta voi myös hieman lisätä keväällä ja näin viimeisetkin lehdet peittyvät.
Pensaiden alta en poista lehtiä ollenkaan, sillä kesällä pensaat yleensä peittävät kasvustollaan kuorikatteen ja poistaminen on ihan turhaa.
Koristekivien ja -katteiden päältä lehtien poistamiseen ei ole oikein oikotietä.
Ne täytyy poistaa käsin tai hellästi haravoimalla pienellä käsiharavalla.
Lehtipuhaltimella tosiaan lähtee myös katekin, ja jopa pienet koristekivet.



annukka_kart

Kompostoinnista! Onko olemassa jotain huonompaa maatuvaa ainetta, mitä ei kannattaisi kompostiin niin laittaa? Esim jyrsijöiden purut? Tuoko bokashi jotain lisää lämpökompostorin kanssa vai onko se vain hifistelyä ja tuo komposti riittää?
Itselläni on käytössä kaksi kompostoria. Vanhempi on jo varmaan 15 vuotta vanha Biolanin pikakompostori ja toimii edelleen hyvin. 
Toinen käytössä oleva kompostori on Ropo Gardenin Lämminkomposti Master Plus 375l   Tämä Master Plus on kestänyt hyvin myös talven. Massa saattaa jäätyä, mutta aloittaa toimintansa hyvin uudelleen heti säiden lämmittyä. 
Jyrsiöiden purut ja puupohjaisen kissanhiekan voi hyvin laittaa kompostiin. Niiden mukana tulee hyvin typpeä kompostiin eläinten virtsasta sekä kuiviketta purun muodossa. Itsekin laitamme kanimme purut kompostiin. 

Kompostiin ei kannata laittaa:
- mitään maatumatonta
- tupakantumppeja, imurin pölypusseja
- vaippoja, terveyssiteitä
- muovia
- maitotölkkejä
- ihmisen käymäläjätettä
- värillistä paperia (sisältää raskasmetalleja)
- suuria määriä paperia (pieni määrä maatuu kyllä)
- tuhkaa tai kalkkia ( tekee kompostista liian emäksistä)
- nahkaa tai kumia
- myrkyllisiä aineita tai ongelmajätteitä
- pahasti kasvitauteja sisältäviä kasvin osia ( Ne kannattaa polttaa)

Varmasti paras ohje kompostin täyttöön on se, 
että yritetään pitää tasapaino yllä kompostin ainesosien kesken. 
Ei liikaa märkää, eikä liikaa kuivaa, vaan kerroksittain tasapainossa. 
Oikeatkin ainesosat saattavat heikentää kompostin toimivuutta, jos yhtä laatua on liikaa. 
Esimerkiksi pehmeä paperi on ihan ok kompostissa, 
mutta liian kanssa se kuivuttaa kompostin. 
Komposti voi myös "tukehtua",  jos sinne laittaa liikaa kerralla käsiteltäväksi. 
Joka päivä vähän lisää on hyvä sääntö.

Bokashista on tulossa erillinen postaus ihan lähiaikoina, 
joten kerron siitä sitten enemmän siinä. 



tertturuusu
Rosa ´Schneewittchen`
アイスバーグ( バラ)

puutarhailua

Jos vielä vastailet, niin kysyisin talvisuojasta, siis turpeesta. Onko sulla kokemuksia sen käytöstä?

Omassa puutarhassa en ole talvisuojaturvetta käyttänyt, mutta asiakkaiden puutarhoissa kyllä.
Se on kätevä tapa suojata esim. arkoja ruusuja tai kärhöjä. 
Talvisuojaturve hidastaa maan jäätymistä, se suojaa kasvin juuristoa ja versoja 
pakkaselta, tuulelta ja kevätahavalta. 
Köynnösruusut tai kärhöt voi jopa laskea maahan ja peittää talvisuojaturpeella kokonaan. 
Tärkeää on, että sitä laitetaan vasta kun maa on jäätynyt. 
Näin se ei kerää ylimääräistä kosteutta itseensä, 
eivätkä kasvit joudu alttiiksi sienitaudeille tai homeille. 
Talvisuojaturpeiden pusseista löytyy hyvät ohjeet eri kasvien talvisuojaturpeen määrälle. 
Perennat vaativat yleensä ohuemman kerroksen sitä, kuin esim. ruusut. 
Suosittelen noudattamaan ohjeistusta. 

Talvisuojaturve poistetaan keväällä, kun routa on sulanut. 
Poistetun talvisuojaturpeen voi käyttää kompostin kuivikkeena tai maanparannukseen. 

Talvisuojaturpeen sijasta voi käyttää myös havuja suojaamaan arkoja kasveja. 
Talvisuojaturve on kuitenkin ehkä tehokkaampi keino, 
koska havujen oksisto ei suojaa niin tasaisesti. 




Toivon taas, että myös te osallistutte keskusteluun kommenteissa.
Kertokaa rohkeasti mielipiteitä ja kokemuksia kysymyksiin liittyen.
Yhdessä saamme tietoa ja vinkkejä jaettua paremmin.
Puutarhailua voi opiskella kirjoista,
mutta parasta on kartuttaa tietoa toisten puutarhureiden kokemusten kautta.
Näin ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta.

Edellisten kuukausien kysymyksiä ja vastauksia:
Syyskuun kysymykset ja vastaukset 
Elokuun kysymykset ja vastaukset


Paljon kiitoksia kysymyksistä,
jatketaan taas pohdintoja ensi kuussa. :)


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Kasvihuoneeen syyskukat

Yhteistyössä: Huiskula Oy


Siivosin kasvihuoneen jo monta viikkoa sitten, 
mutta vasta tällä viikolla ehdin somistamaan sen syyskukilla. 
Se olikin hauskaa puuhaa, kun ei tarvinnut enää siivota. 


Tänä syksynä halusin mahdollisimman paljon vihreää ja luonnollista kasvihuoneeseen. 
En kaivannut oranssia tai muuta räväkkää, 
koska luonnolliset ja harmoniset sävyt sopivat myös jouluun. 
Vähän jouluvaloja ja muutama kynttilä lisää myöhemmin, 
niin joulusomistus on valmiina. 

 kultasypressi
Cupressus goldcrest

Kultasypressi pääsi suurimpaan ruukkuun 
ja sai kaverikseen yksinkertaisen somistuksen,
vain sammalta ja yksi vaahteranlehti riittää. 



Callunan ja pienen tuijan seurana on pieniä mehtitähtiruukkuja. 
Mehitähtiruukut olivat kesän terassin pöydällä
ja tuovat nyt kivan lisän vihreyteen.

 Silveria

Silveria on minulle ihan uusi tuttavuus. 
Se kuuluu asterikasveihin ja on aivan ihana syysistutuksiin. 
Syysistutuksiin tarkoitetut kasvit ovat talviherkkiä, 
eivätkä  kestä elossa ruukkuun istutettuna talven ajan. 
Talviherkät kasvit pysyvät kuitenkin yleensä kauniina jäätyessäänkin, 
kuten calluna ja sypressi
Silveria kestää pakkasta -6 asteeseen saakka.


 Kasvihuoneen hyllyilläkin vihertää.
Pieni pallotuija ja sammalruukut tuovat kasvihuoneeseen 
kodikkuutta ja vihreyttä läpi talven. 

 kummituspuu / korokia
Corokia

Kummituspuu lienee tutumpi syyskasvi kuin Silveria.
Se on karun kaunis ja sopii loistavasti tähän loka-marraskuuhun. 
Se ei myöskään selviä pakkasesta, 
mutta on tosiaan jäätyessäänkin kaunis. 
Jos kummituspuun haluaa säilyttää talven yli, 
se kannattaa talvetattaa viileässä tilassa,
esim. autotallissa. 

Kummituspuu on kotoisin Uudesta-Seelannista, jossa se kasvaa suureksi puuksi.



 Callunat ja Hebe-tädykkeet 
yhdessä sammaleen kanssa muuttivat tuoliin asumaan. 


 
Joskus on kiva leikitellä callunoiden värin kanssa. 
Aina ei tarvitse valita perinteistä marjapuuronpunaista,
vaan voi kokeilla jotain hieman jännittävämpääkin.


Pihatöiden lomassa on hauska pistäytyä kasvihuoneeseen
ja nauttia syystunnelmasta. 
Kasvihuone näkyy myös olohuoneen ikkunastamme, 
joten on kiva, että se on kunnossa ja siellä vihertää. 



Ihania syyspäiviä ja talviaikaa!
Nyt hyggeillään ja nautitaan kodista sekä puutarhasta.

* Kasvit saatu Huiskula :sta

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


lauantai 26. lokakuuta 2019

Lempeitä sävyjä

 Teemu Järvi illustrations / Habitare

Kun selailin tällä viikolla uudelleen Habitaresta ottamiani kuvia,
löysin paljon sellaisia sävyjä ja fiiliksiä, joista tykkään valtavasti.
Ajattelin jakaa muutaman kuvan teillekin inspiraatioksi.
Luonnon sävyt ja materiaalit ovat lempeitä, eivätkä huuda tai riitele.
Ne rauhoittavat katselijansa pelkällä yksinkertaisella olemassaolollaan.

    morsiusharso
Gypsophila paniculata 
シュッコンカスミソウ  








 sananjalka
Pteridium aquilinum
ワラビ

Lempeät sävyt ja kasvit,
niihin ei kyllästy koskaan. 
Yhdessä vihreiden kasvien kanssa ne tuovat juuri sellaista tunnelmaa, 
josta tykkään.

Ihanaa ja lempeää päivää!

P.S. Vielä ehtii laittamaan kysymyksiä tai postaustoiveita edelliseen postaukseen:


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.