INSTAGRAM

lauantai 24. marraskuuta 2018

Tuonenkielo

 tuonenkielo
Aspidistra elatior
ハラン

Upea ja graafisen kaunis tuonenkielo on tyylikäs vihersisustuskasvi.
Se taitaa olla monille tutumpi leikkovihreänä,
mutta on sitä on saatavilla huonekasvinakin.

Tuonenkielo on minusta kamala nimi kauniille kasville.
Mutta ei nimi kasviakaan pahenna, jos ei miestäkään.
Sitä kutsutaan myös issikaksi, vosikaksi, jokatalonjussiksi, 
suutarinkieloksi ja suutarinpalmuksi.
Jälkimmäiset nimet johtuvat siitä, 
että kasvi on niin helppohoitoinen, 
että jopa suutarit saivat pidettyä sen hengissä.
Netin syövereistä löysin selityksen myös tuolle kamalalle tuonenkielo nimelle.
Koska tuonenkielo pärjää todella vähällä valolla ja pärjää pimeimmässäkin paikassa,
se tuo valoa pimeyteen kasvamalla vaikka tuonelassa.
Tuo selitys hieman auttoi ymmärtämään kasvin nimeä.
En tiedä kuinka virallista tietoa selitys on,
mutta käy minun järkeeni ainakin hyvin.


Tuonenkielo on kotoisin Japanista.
Meillä se asustaakin Japani-huoneessamme, 
tuoden simppeliä kauneutta huoneeseen.

Tuonenkielon lehdet ovat ovat nahkeat ja pitkät 
tummanvihreät, ehkä hieman kieloakin muistuttavat.
Lehtien vihreys syvenee iän myötä. 
Tuonenkielosta on olemassa myös kirjavalehtinen muoto,
joka ei valitettavasti ole yhtä kestävä kuin tämä vihreä tuonenkielo.
Se voi kasvaa jopa noin 70 cm korkeaksi
ja yksi lehti saattaa elää useita vuosia.
Kasvi on muutenkin aika hidaskasvuinen sekä juuristoltaan pieni.
Hidaskasvuisuus on varmasti syy sen hieman heikkoon saatavuuteen.
Nimittäin se on myös hidaskasvuinen kasvattajille. 
On taloudellisempaa kasvattaa nopeampikasvuisia kasveja myytäväksi.
Tämä seikka hieman alkoi mietityttämään kyllä tuonenkielon leikkomyynnin takia.


Tuonenkielo kasvaa luontaisilla kasvupaikoillaan metsien aluskasvina,
joten se sopii hämäriin paikkoihin myös huonekasvina. 
Sen voi sijoittaa vaikka pohjoisikkunalle.
Voimakas auringonvalo haalentaa sitä ja saattaa polttovioittaa sen lehtiä.

Tuonenkielon hoito-ohje:
- Kastele vasta kun pintamulta on täysin kuivaa. 
Juuristo ei saa seistä vedessä ja liikakastelu on yleisin syy 
sen huonovointisuuteen tai kuolemaan.
Paras kasvupaikka tuonenkielolle onkin hengittävä saviruukku,
jossa on reikä pohjassa. 
Näin ylimääräinen vesi valuu pois
ja se kannattaa kaataa pois aluslautaseltakin
 muutaman tunnin päästä kastelusta.
- Lannoitetaan maaliskuusta-marraskuuhun kerran kuukaudessa.
- Ruukunvaihto isompaan noin neljän vuoden välein. 
- Lisätään jakamalla.


Mitä sinä olet mieltä tuonenkielosta?
Tykkäätkö?
Minä ainakin tykkään.

Täältä löydät lisää kuvia tuonenkielosta ja Japani-huoneestamme.


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

12 kommenttia:

  1. Siinähän taitaisikin olla kasvi talon pohjoispäätyyn, nimi on kyllä vähän kammottava. Muistan kun tyttäreni suunnitteli istutavansa surukuusen mutta ei kuitenkaan tehnyt sitä kun meikäläinen kauhisteli nimeä, taidan olla taikauskoinen. Hyvää viikonvaihdetta sinne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimi on kammottava, mutta tarina hieman auttoi ymmärtämään sen taustoja.
      Tämä kasvi on loistava pohjoisikkunalle. Nimitä sitä vaikka tieteellisellä nimellä Aspidistraksi, niin kukkakaupoissakin on yleensä tapana. Ei ole kovin myyvää kysyä asiakkaalta, haluatteko tätä tuonenkieloa kimppuunne. Sillon taitaisi moni asiakas säikähtää.

      Poista
  2. Kaunis kasvi, josta en ennen ollutkaan kuullut.
    Ihanaa viikonloppua sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos täällä blogissa voi kertoa erilaisista kasveista ja lisätä tietoutta tätä kautta.
      Ihanaa päivää myös sinulle Outi! <3

      Poista
  3. Harvemmin tuohon törmää ruukkukasvina, mutta todella kaunis myös niinkin. Minusta on mielenkiintoista lukea kasvien tarinoita, miten niiden nimet ovat muodostuneet.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! En muista sitä kovin usein nähneeni. Leikkovihreänä se on ihan peruskamaa, mutta ruukkukasvina, se ei ole niin yleinen.
      Minustakin kasvien tarinat ovat kiehtovia. Ne avaavat uusia näkökulmia historiaan ja kasvien käyttöön.
      Mukavaa viikonloppua myös sinulle Mari! <3

      Poista
  4. Minä taas ajattelin heti ennen kuin luin että onpa kaunis nimi kasvilla. :D Hih. Tuli just semmonen ennemmin toivo-teema mieleen, että kasveilla on kyky kasvaa mitä ihmeellisimmissä paikoissa, missä ei luulisi minkään elävän. Kaunis kasvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihana! Osasit ehkä yhdistää sen nimen oikein. Kun luin selityksen kasvin nimelle, tajusin itsekin, mitä sillä ajetaan takaa.

      Poista
  5. Tuonenkielo kuulostaa minusta hienostuneelta nimeltä yksinkertaisien ja voimakkaan vihreiden lehtien kasville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvi on todella hienostunut ja lehdet ovat upeita yksinkertaisuudessaan ja upeassa vihreydessään.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!