INSTAGRAM

torstai 8. marraskuuta 2018

Latva pilviä piirtää

Kirjavinkki
Blogiyhteistyö: Maahenki Oy


Jos kirjalla on näin kaunis nimi,
sen sisältökin täytyy olla upeaa luettavaa ja katseltavaa.

LATVA PILVIÄ PIIRTÄÄ
kirjan
on kirjoittanut 
 kasvitieteilijä Seppo Vuokko.
Ja sen kustantaja on Maahenki Oy.


Ja todellakin, 
kirjan nimi enteili upeaa sisältöä,
eikä todellakaan pettänyt ensivaikutelmaansa.

Latva pilviä piirtää
on tuhti tietokirja puusta,
metsän perusyksiköstä.
Kirjoittaja kertoo, että metsästä ja
 sen ekologiasta voisi kirjoittaa sitten toisen kirjan.


Puut ovat kiehtovia 
ja meille suomalaisille niin kovin rakkaita ja tunteita herättäviä.
Monella on rakas pihapuu
tai muisto lapsuuden pihapuusta.
Työssäni olen myös kohdannut puihin liittyviä tunteita,
jotka esitetään välillä aika voimakkaastikin.
Jos jokin asia herättää voimakkaita tunteita,
se kertoo asian tärkeydestä.
Siksi kirja puista,
on varmasti paikallaan meidän kaikkien tutkittavaksi.

Kirjan takakansi esittelee kirjaa näin:
Metsä antaa ihmiselle lämpöä, ruokaa, suojaa ja mielenvirkistystä.
Jotta voisimme ymmärtää metsää, meidän on tiedettävä,
 mistä yksittäinen puu koostuu ja mitä tässä elävässä olennossa tapahtuu
 vuoden kierron ja vuosikymmenten aikana.

Kirja kertookin monipuolisesti puista, kasvitieteen näkökulmasta,
ja avaa niiden kiehtovaa olemusta monelta taholta.
Kirja on tuhti tietokirja, ei mikään ohut pintaraapaisu, 
eikä nopea luettava.
Olenkin lukenut sitä tutkiskellen,
ja saanut todella paljon uutta tietoa ja näkökulmaa puiden sielunelämään.


Kirja ei ole kuitenkaan raskas luettava,
ja hyllyyn pölyttymään jäävä kuiva teos.
Kappaleiden rakenne ja kauniit kuvat 
mahdollistavat kirjan luvun yksittäinen asia kerrallaan.
Avaten mielenkiintoisia aiheita maallikollekin selkeästi.


Näin kesällä televisiosta dokumentin puiden tiedonvälityksestä
ja luonnon upeasta toiminnasta.
Olin mykistynyt, kuinka luonto onkaan niin monimuotoinen ja viisas.
Siksi ihastuin erityisesti kirjan lukuun;
Puun tiedonvälitys
-Missä ovat aivot ja sydän?
Puu on mittasuhteiltaan jättimäinen organismi, miljardeja soluja, 
jotka hoitavat kukin mitä erilaisempia tehtäviä. Lisäksi puulla on liikesuhteita naapureihin,
alivuokralaisia, ystäviä ja vihamiehiä, 
joihin on reagoitava asianmukaisella tavalla. 

Miten puu ohjaa omia toimintojaan? 
Miten viesti kulkee latvasta juuriin ja päinvastoin, 
tai latvuksen laidalta toiselle?
Puulla täytyy olla jonkinlainen kyky käsitellä 
ja välittää informaatiota puun eri osien välillä, 
mutta puut pystyvät viestimään toisilleenkin. 

(Suoralainaus s. 118)



Kirja sopii myös niin sanotuksi sohvapöytäkirjaksi,
koska sitä on mukava selailla ja tutkiskella myös lyhyen pätkän verran.


Suosittelen kirjaa kaikille,
- jotka rakastavat luontoa
- puutarhanomistajille
- metsänomistajille
- arboristeille
- metsureille
- ja niille, jotka eivät vielä ymmärrä luonnon upeutta.
Voin taata, että katselette luontoa ihan eri silmin,
tämän kirjan lukemisen jälkeen.

Ja voisiko olla parempaa lahjaa tulevaksi isänpäivänä,
kuin tämä kirja!


Itse aina ihaillen kuuntelen mieheni kummisedän tarinoita puista.
Hän on ikänsä kulkenut metsässä ja hoitanut metsiä.
Minä näen vain metsän,
kun hän osaa kertoa yksittäisen puun vaiheista ja historiasta tarkasti.
Hänen pihansa puista näkyy esimerkiksi selvästi, 
missä vaiheessa puun kasvua
 tuhoisa Tshernobylin ydinvoimalaonnettumuus on tapahtunut.
Puut kertovat siis enemmän kuin uskommekaan.
Siksi niihin kannattaa tutustua ja niitä kannattaa vaalia.






Jatkan viimevuotiseen tapaan kirjavinkki-sarjaani näin syksyn tullen.
Kesällä meillä puutarhaihmisillä ei ole oikeastaan aikaa lukea,
kun kaikki aika kuluu ulkona.

Pimeinä iltoina on ihana käpertyä sohvan nurkkaan,

nauttia kasveihin liittyvistä kirjoista
ja antaa ajatusten virrata uusien ideoiden äärellä.
Ja kohta tuo joulukin on täällä.
Puutarha- tai kasvikirja on jokaisen kasvirakastajan varma toivelahja. 

*Latva pilviä piirtää -kirja saatu arvostelukappaleena Maahenki Oy:ltä.

Aiemmat kirjaesittelyt löydä kirjavinkki -tunnisteen takaa. 


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

18 kommenttia:

  1. Kivan oloinen kirja tämäkin :) Mukavaa torstaita Sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi! <3
      Luulen, että siitä olisi myös iloa ja hyötyä nuorisolle ja lapsillekin, vaikka koulua varten.
      Mukavaa torstaita myös sinulle Hilu! <3

      Poista
  2. Haluan tuon! Onpa todella ihanan oloinen ja mielenkiintoinen kirja. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäisit kirjasta varmasti!
      Minäkin mielenkiinnolla jatkan tutkailua sen parissa. Sitä ei omaksu ihan hetkessä ja se lisää kirjan mielenkiintoa.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kirja on tosiaan tutustumisen arvoinen!
      Antoi monta uutta näkövinkkeliä ja tärkeää tietoa puista. Olen aina tykännyt puista, mutta nyt niitä katsoo vielä ihailevimmin silmin.

      Poista
  4. Tuo kirja on saatava, itselleni isot puut ovat jotenkin "pyhiä" ja olenkin jonkunverran hankkinutkin tietoa puiden ns."sielunelämästä". Kotipaikallani on kaksi isoa puuta tammi ja koivu ja niistä onkin väännetty kättä jo vuosia kaataako vai ei, ei ole mitään välitöntä uhkaa rakennuksille. Itse olen sitä mieltä että nämä puuvanhukset saavat elää ja jotenkin suojella pihapiiriä. Hyvää päivän jatkoa sinne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että meille monille suuret ja vanhat puut ovat jotenkin "pyhiä". Niiden kaatamista kannattaakin harkita todella pitkään ja monelta kantilta. Äkkipikaista päätöstä ei nimittäin saa enää peruutettua.
      Itse pihasuunnittelijana olen joutunut miettimään monien puiden kohtaloa. Jos puu on vaaraksi talolle tai ihmisille, sitten yleensä käsken asiakkaitani harkitsemaan puun kaatoa. Mutta yleensä neuvon ensin pyytämään arboristin paikalle. He ovat rautaisia ammattilaisia ja voivat tutkia puun kunnon. Myös monen kokeneen metsurin silmä on harjaantunut lukemaan puita. Mutta metsurista kannattaa olla suosituksia. Koska kaikki puun kaatajat eivät välttämättä mieti asiaa puun tai sen tunnearvon ym. kannalta.
      Heppoisin perustein puita ei kannata ruveta kaataamaan. Sillä vanhaa puuta ei saa takaisin, eikä uusi ehkä kasva koskaan elinaikanamme samaan mittaan kuin vanha puu.
      Mutta on tärkeää ajatella myös tulevia sukupolvia ja istuttaa puita. Näin jatkuvuus on taattu ja tulevilla sukupolvilla on kauniita puita ilonaan.
      Oikein hyvää päivän jatkoa myös sinne ja nautitaan puista ja ihmetellään niiden ihmeellisyyttä!

      Poista
  5. Haa! Laitonpa sinulle haasteen https://puutarhaterapiaa.blogspot.com/2018/11/kuusi-kuvaa-kesasta-teemana-valokuvaus.html
    Toivottavasti löytyy intoa selata kuvia, haastessa lisänä teema :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk! "Kostit" sitten haasteeni haasteella. ;)
      Ei vaan, kävin lukemassa haasteesi blogistasi ja se oli oikein mukava. Otan sen mielelläni vastaan. Joskin täytyy hieman ajatella asiaa ensin ja tutkailla kesäkuvia. Se kyllä on mukavaa.
      Palaan haasteeseen pienen mietinnän jälkeen. :)

      Poista
  6. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, hitaasti pureskeltavalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on tosissaan hitaasti pureskeltavaa sorttia. Mutta se tekee siitä todella kiehtovan. Siitä on varmasti iloa ja hyötyä tulevaisuudessakin.

      Poista
  7. Ihanan tuntuinen kirja!
    Luin juuri saksalaisen metsänhoitajan, Peter Wohllebenin kirjopittaman kirjan, Puiden salattu elämä, kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä. Avarsi ajatusmaailmaa ja aiheutti samalla häpeää, koska meillä on joskus tehty avohakkuita:)
    Tuossa sinun kirjassasi on lisäksi ihania kuvia. Hyvä joululahjavinkki puolisolle, joka rakastaa metsänhoitoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luin myös mainoksen tuosta ´Puiden salattu elämä`-kirjasta. Sekin kuulosti todella mielenkiintoiselta. Kumpikin näistä kirjoista on varmasti suositeltavia teoksia kaikille puista ja luonnosta kiinnostuneille.
      Tämä ´Latva pilviä piirtää`-kirja on tosiaan myös kaunis teos, kuviensa puolensa. Niiden avulla aiheet aukeavat hyvin ja tekevät kirjasta helposti luettavan, vaikka sisältö onkin tuhtia tavaraa.
      Varmasti puolisosi metsänhoitajana pitäisi kirjasta!

      Poista
  8. Puut tosiaan herättävät tunteita. Koivuista tulee aina mieleen mökkimaisemat, pihlajasta taas miehen ja minun ensimmäinen koti, jonka vieressä oli kymmeniä pihlajoita. Varmasti kaunis ja kiintoisa kirja!
    Ihanaa viikonloppua sinulle Riina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puista tulee varmasti kaikille muistoja!
      Moni ikkunanäkymä tai lapsuuden leikkipaikka on jäänyt hyvin muistiin myös puiden osalta.
      Mä muistan todella hyvin mummolan koivut ja niiden alla leikityt leikit.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!