INSTAGRAM

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Kirjavinkkejä hyötytarhureille


Pari vuotta sitten aloin huomaamaan,
että olen yhä innostuneempi hyötykasvien viljelystä.
Olen ollut intohimoinen kotipuutarhuri jo kohta kaksi vuosikymmentä,
mutta kiinnostus on kohdistunut enimmäkseen koristekasveihin.
Hyötykasvien kasvatus on toki minulle tuttua jo lapsuudesta.
Ja ehkä pienoisen lapsuuden yliannostuksen vuoksi, 
se ei ole kiinnostanutkaan koristekasvien lailla.
Vasta muutaman viime vuoden aikana olen ymmärtänyt,
että hyötytarha voi olla itselle sopivan kokoinen, 
keskittynyt omiin suosikkikasveihin
ja kaiken lisäksi kaunis katsella.

Tärkeänä apuna olen kokenut tässä "myöhännäisherännäisyydessä"
upeat hyötykasveihin keskittyneet puutarhakirjat.
Niistä olen löytänyt monia vinkkejä ja ohjeita, joita olen kulloinkin kaivannut.
Haluan vinkata ne myös teille.


 Äitini kouluaikainen
Luonnontieto 1 osa
Kangasniemi-Koskenniemi-Miettinen-Saari
Werner Södersrtöm 1962

Kirjassa on hienosti selitetty yksinkertaisella tavalla esimerkiksi taimien kasvatus.
Vanhoissa puutarhakirjoissa on paljon hyödyllistä tietoa myös nykypäivään.
Toki viljely on ollut yleisesti ottaen laajemmassa mittakaavassa,
koska suurin osa perheistä ovat olleet omavaraisia kasvisten suhteen.
Mutta paljon voimme ottaa vinkkejä näistä loistavista vanhoista tavoista.
Olen esitellyt tämän kirjan aiemmin jo täällä.
Vaikka sinulla ei olisikaan juuri tätä kirjaa,
katsele divareissa ja kirppareilla vanhoja puutarha- ja oppikirjoja sillä silmällä.
Voit löytää niistä todellisia aarteita ja hienoja vinkkejä.



Lavatarhuri
Kasvata satoa viljelylaatikossa
Heidi Haapalahti, Suvi Lehtonen, Teija Tuisku
Tammi 2015

Kirja on täynnä hyviä käytännön vinkkejä lavaviljelystä.
Erityisesti pidän luonnonmukaisista vinkeistä,
 joiden avulla voi parantaa maata ja hoitaa kasveja.
Kirjan lopussa on kerrottu yksityiskohtaisesti eri hyötykasvien 
kasvatuksesta ja käytöstä.


Makutarhuri
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku
Tammi 2016

Kirjassa käsitellään hyötykasvien viljelyä niiden maun lähtökohdasta katsoen.
Vinkkejä löytyy herkullisten lajien valintaan, makuun vaikuttaviin viljelytapoihin 
ja sadon jalostamiseen.
Eri kasveille on myös pidetty tasting-juhlia. 
Voi, miten herkulliselta kaikki tavalliset puutarhan kasvikset voivatkaan maistua.



Keittiöpuutarha
Siemenestä lautaselle
Kati Jukarainen, Maria Kesänen, Hanna Sumari
Readme.fi 2016

Monipuolinen ja konkreettisia vinkkejä antava kirja kaikkeen hyötyviljelyyn.
Kirjasta on hyötyä ihan aloittelijalle kuin pidempäänkin puutarhaa harrastaneille.
Selkeät eri teemoihin jaotetut luvut, helpottavat tarpeellisen tiedon etsinnässä.
Lopuksi kirjasta löytyy herkullisia reseptejä sadon hyödyntämiseen.
Minulle kirja valaisi erityisesti sen, että keittiötarha voi sijaita monenlaisissa paikoissa.
Parvekkeella, kuistilla, keittiönikkunalla, lavatarhassa, kasvimaalla
ja kasvihuoneessa voi saada loistavan sadon.
Mielikuvitus on vain rajana, erilaisten tilojen hyödyntämiseen.


Nämä kaikki kolme uusinta hyötytarhailu-kirjaa
täydentävät hienosti toisiaan.
Kaikki kolme soveltuvat myös sohvapöydän fiilistelykirjoiksi,
herkullisten ja inspiroivien kuvien vuoksi.
Minulla ne eivät ole ainakaan ehtineet hyllyssä pölyttymään.


Mukavaa keskiviikkoa
ja ihanaa helmikuuta!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

26 kommenttia:

  1. Kiitos vinkeistä! Itse koluan kirpparit että löydän juurikin noita vanhempia kirjoja, niissä on kuten sanoit hyviä vinkkejä joita uusissa ei ole aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos vinkit innostivat! <3
      Mun on pakko aina tarkistaa kirppareilta ja divareista kaikki mahdolliset puutarhakirjat. Olen löytänyt muutamia todella hienoja vanhoja kirjoja.
      Tekstin kieli voi olla jollain tavalla jopa huvittaavaakin, mutta asia on yleensä ihan tätä päivää.

      Poista
  2. Hyötykasvit ovat ihania! Herkullisia ja kauniita. Ja niiden joukkoon tai yhteyteen voi laittaa aina koristekasvejakin (paitsi ei myrkyllisiä), rakentaa hyötytarhasta silmän, nenän ja suun ilon. Ja tosiaan, eihän sen tarvitse hehtaaripelto olla, kun kasvattaa omiin tarpeisiin.
    T. hyötykasvifani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä se oman maan sato maistuu ihan erilaiselta. Varsinkin, kun aurinko on saanut lämmittää ja kypsyttää kaiken hitaasti hyvän makuiseksi.
      Koristekasvit antavat silmäniloa ja ovat hyödyllisiäkin hyötykasvien väleihin. Pölyttäjät tykkää ja monia kukkia voi syödäkin tai ainakin käyttää ruokien koristelussa.
      Nykyään vain harvoissa taloissa on kellari, joten omiksi tarpeiksi viljely on varmasti se ainut oikea tapa. Ennen täytyi miettiä koko tulevan talven ruokatarpeet viljelyitä suunnitellessa. Siinä oli hieman erilainen paine ja stressi, jos sato ei onnistunutkaan.

      Poista
  3. Katin, Marian ja Hannan kirja minulla on, ja minusta se on ihan ehdoton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan ehdoton! Minusta Keittiöpuutarhakirjan tyyppistä kirjaa ei Suomen puutarhakirjoissa ollutkaan. Se on tarpeeksi selkeä ja perusteellinen, ja jotenkin nykypuutarhoihin mitoitettu.
      Ja kaikesta huomaa, että tekijät omaavat vahvan kokemuksen hyötyviljelystä itse. Kirja antaa oikeasti käytännössä hyväksi koettuja vinkkejä, eikä vain jotain teoreettista tietoa.

      Poista
  4. Minultakin löytyy nuo lavatarhuri sekä keittiöpuutarha -kirjat. Suunnilleen samoilla linjoilla täälläkin. Kun olen tarpeeksi monta vuotta turannut koristepensaiden ja perennojen kanssa, onkin minun aika jo opetella laittamaan vähän hyötytarhaakin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin hyötykasveista kiinnostus on hiipinyt pikkuhiljaa ajatuksiin. Nyt taidan olla jopa hieman hurahtamassa niihin.
      Vieläkin koen kyllä olevani enemmän koristekasvipuutarhuri, mutta hyötykasvit valtaavat kyllä yhä enemmän tilaa niin ajatuksissa kuin puutarhassakin.
      Ja on ollut hauskaa huomata, että hyötykasveja voi viljellä oikeastaan kaikkialla ja ne ovat itsessäänkin todella koristeellisiä. Esimerkiksi terasseilla on mukava, että on sekä silmillä, että suulla syötäviä herkkuja. :)

      Poista
  5. Kiitos vinkeistä. Tuo Lavatarhuri rupesi kiinnostamaan. - Mukavaa helmikuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos vinkit kiinnostivat! :)
      Suosittelen lämpimästi Lavatarhuri kirjaa. Siitä löytyy paljon loistavia vinkkejä ja kaunista katseltavaa. Ja Lavatarhurin sato on kuin sadusta, niin suurta ja kaunista.
      Mukavaa helmikuun alkua sinullekin Anneli! <3

      Poista
  6. Tuo Lavatarhuri alkoi minuakin kiinnostamaan, kiitos vinkistä ja mukavaa keskiviikkoiltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että vinkit kiinnostivat sinuakin!
      Suosittelen sinullekin lämpimästi Lavatarhuri-kirjaa, samoin kuin Annelille tuossa edellä. :)
      Mukavaa torstaita! <3

      Poista
  7. Kiitos Riina, onneksi meidän ei enää tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Tosin ehkä kuten kirjoitit vanhoissa puutarha-alan kirjoissa on monia hyvin hyödyllisiä ohjeita ja vinkkejä joita ei enää uusimmissa kirjoissa löydy.
    Ennen mentiin ehkä enemmin hyödyn kuin huvin ja kauneuden ehdoilla. Eihän meidän enää tarvitse surra jos oma satomme porkkanasta epäonnistuu, ostetaan kaupasta. Tämän minä olen monesti kuullut ystäviltäni ja tutuilta, miksi ähertää, niin miksi kun kaupasta saa valmista.
    Niin juuri, ostin tänään kaupasta komeita multaporkkanoita ja miten olisinkaan onnelin jos ne olisivat oman kasvimaani satoa.
    Pienikin oma kasvimaa tai lavakaulus antaa ihanasti satoa jos vain onnistaa ja nyt on tähän harrastukseen kirjallisuutta, josta löytää vinkkejä ja kannustusta harrastuksen iloon.
    Minulla on pari hyvin vanhaa puutarhakirjaa Oma Puutarha vuodelta 1942 omistettu omakoti-ja siirtolapuutarhaviljelijöille, kirjoittanut Elisabeth Koch.
    Toinen kirja on oma oppikirjani Puutarhatalouden perusteita 1963 Rautavaara-Ekholm ja omistettu lähinnä maataloudellisia oppilaitoksia varten.
    Näistä kirjoista löytää ohjeita ja neuvoja hyödyllisyys ja taloudellisuus edellä, kauneutta ja harrastamisen iloa ei niinkään. Miten kaunis on nykypäivän kodin hyötypuutarha, sieltä löytyy vihanneksia ja kukkia, siis sekaisin ja se ei suinkaan ollut trendi silloin kun minä näitä puutarhan saloja opiskelin. Mutta kullakin ajalla on omat trendit ja villitykset, elämme nyt aikaa jolloin puutarhaharrastus pienessäkin muodossa on in, meidän onneksemme..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri! On ihana, että puutarhaihmiset yleensäkin vaihtavat ajatuksiaan ja vinkkejään auliisti. On hyvä, ettei tarvitse kaikkea oppia kantapään kautta, vaan voi ottaa oppia muilta.
      Oi, nuo sinun kirjasi kuulostavat mielenkiintoisilta. Täytyykin pitää silmät auki kirppareilla.
      Ennen tässä hyötytarhailussa oli aivan erilaiset paineet, kun ruoka oli oikeasti siitä kiinni. Edesmennyt mummoni opetti minulle paljon hänen aikakautensa ajatusmaailmasta. Siinä oli paljon hyvääkin. Hän mietti aina, miten puutarhaa saisi hyödynnettyä parhaiten. Hän ihmetteli, että miksi istuttaisi kukkia, jos voi istuttaa tilalle perunaa tai muuta hyödyllistä. Hänen isänsä oli esimerkiksi aivan ensin istuttanut omenapuut kasvamaan, uuden tontin oston jälkeen. Sen jälkeen hän vasta alkoi rakentamaan taloa. Omenapuut piti saada kasvuun mahdollisimman nopeasti, koska satoa joutui kuitenkin odottamaan. Tämä oli kyllä minusta upeaa ajattelua.
      Nykyään voimme päättää, missä mittakaavassa viljelemme ja mitä viljelemme.
      Nautitaan omanlaisista ja itselle sopivan kokoisista viljelyksistä taas ensi kesänä!

      Poista
  8. Kiitos kirjavinkeistä. Usein vanhemmista kirjoista löytyy sellaista tietoa, jota uudemmissa ei ole olemassakaan. Molempi parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molempi on tosiaan parempi! :)
      Otetaan kaikista aikakausista ne parhaimmat vinkit itselle käyttöön!
      Ja minusta on jotenkin mukava tietää vanhoista tavoista ja puutarhakulttuuristamme, se auttaa myös ymmärtämään nykypäivää.

      Poista
  9. Tuo lavatarhuri erityisesti kiinnostaisi, vaikka puutarhakirjoja alkaa olla jo vähän joka lähtöön. Noissa vanhoissa puutarhakirjoissa on usein paljon hyvää, kokemuksellista ja vanhentumatontakin tietoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi Lavatarhuri-kirjaa, vaikka puutarhakirjoja olisikin jo paljon hyllyssä entuudestaankin. Siinä on monenlaisia todella hyviä vinkkejä.
      Olen tietysti hieman jäävi sanomaan, kun olen itse niin heikkona puutarhakirjoihin. Tekisi mieli ostaa kaikki, mitä markkioilta löytyy. :)
      Vanhoissa puutarhakirjoissa on sitä jotakin, ja myös hienoja piirroskuvia eri kasveista ja työtavoista.

      Poista
  10. Kirjat vaikuttavat tosi upeilta. Tosi hyvä, että se on taas muotia, ekologista! Tuollaisen perusteoksen kun hommaa niin noviisikin varmasti pärjäilee. Olen kauhea, mutta odottelen, että tämä hyötytrendi vähän laantuisi...itse en ole kovin innostunut. Siis tykkään viljellä, mutten saa valitettavasti siitä samanlaisia "kicksejä" kuin muusta puutarhuroinnista. Minulle on varmasti kuten itse sanoit, pienenä tuli yliannostus...Muistan kun istuskelin perunahommissa traktorin päällä ja luin kirjaa ja isä huusi aina rivin päässä "käännä" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minä voin varmasti vähän aavistaa millaisia fiiliksiä hyötytarhailu sinussa herättää.
      Meillä oli mummolassa sarkatolkulla perunaa, marjapensaita ja kaikkea muutakin. Varsinkaan teinitytöstä ei ollut kovin mukavaa, matkustaa joka viikonloppu auttamaan perunannostossa tai marjojen keruussa. Mummo taas ajatteli hyvää hyvyyttään kaupungissa asuvia lapsiaan ja heidän perheitään, kuinka oli ihana viljellä koko suvulle yhdessä. Mutta määrät olivat tosi suuria ja se aiheutti tosiaan työtä aikalailla. Mutta jälkeen päin ajatellen, ymmärrän mummon pointin ja osaan arvostaa itse viljeltyä ruokaa.
      Mutta tämä aiheutti kyllä sen, etten ymmärtänyt ettei viljelysten tarvitse olla valtavia, vaan voisi viljellä myös omiin tarpeisiinsa.
      Nykyään hyötyviljelyynkin on tullut iloa, kun tajusin, että itselle sopivastikin voi viljellä.

      Poista
  11. Nää on niin ihania kirjoja, tuo äitisi koulukirja on oikea aarre <3 Huippua, että viime vuosina on tullut todella laadukkaita ja kauniita kotimaisia hyötypuutarhakirjoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuo äitini kirja on minulle oikea aarre, kun siinä on tunnearvoakin.
      Viime vuosina on ilmestynyt todella huippuja puutarhakirjoja monelta saralta. On tosiaan mukavaa, että ne ovat kotimaisia. Toki ulkomaisia käännöksiä on myös hauska lukea, mutta kotimaisissa se tieto on sopivinta juuri meidän oloihimme.
      Ihanaa, että teitä taitavia puutarhakirjailijoita on olemassa! <3

      Poista
  12. Puutarhakirjojen lukeminen on ehdottomasti talven iloista parhaita. Vanhoissa puutarhaviljelyoppaissa on uskomattoman perusteellisia ohjeita, ja mitä vanhemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin esitellään lämpimät ja kylmät lavat. Lämpimiin lavoihin lämpö saatiin tietysti kompostoituvalla hevosenlannalla, mutta sitähän olikin silloin helpommin saatavilla :) Nyt kun omavaraisuus ei ole välttämätöntä, voi suhtautua tähän hyötyviljelyynkin huolettomammin, mutta kyllä se palkitsee muutakin kuin makuaistia, kun saa kasvatettua itse jotain suuhunpantavaa :) Ja siinä vieressä niitä kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, talvella on niin ihana uppoutua puutarhakirjoihin ja samalla haaveilla ja suunnitella tulevaa puutarhakautta.
      Tuossa äitini oppikirjassa on selitetty tarkkaan nuo lämpimät ja kylmät lavat. Ne ovat hyvä konsti avittaa kasvien kasvua.
      Eilen kävelyllä näin muutaman hevosen kakkakikkareen tiellä. Oiken nauratti, kun ensimmäinen ajatus oli ottaa ne mukaansa. :D Ei ollut ämpäriä eikä pussia mukana ja kotiinkin oli sen verran matkaa, että tielle ne aarteet jäivät. Meillä on naapurissa hevosia, että lantaa on kyllä saatavilla. Mutta tuntui tuhlaukselta jättää tuollaiset arvokkaat materiaalit tielle lojumaan. Joku muu olisi ehkä nähnyt ne jonain ihan muuna. :)

      Poista
  13. Mulla on pöyrällä pino kirijaston puutarhakirijoja. Tua lavatarhuri ja keittiöpuutarha on pinos mullaki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhakirjat ovat juuri sopivia luettavia tähän haaveiden ja suunnitelmien aikaan. Ei sitä kesällä enää samanlailla ehdi niihin tarttumaan.
      Mukavia lukuhetkiä! <3

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!