jaloritarinkukka
Hippeastrum hortorum
ヒッペアストラム アマリリス
Joulu on hiipinyt Vaahteramäelle jo pienin askelin.
Valkoinen jaloritarinkukka on jokavuotinen joulukukkalempparini.
Ostan yleensä ensimmäisen marraskuussa ja
toisen vielä sopivasti jouluksi.
Lumi on sulanut kokonaan pois
ja ulkona on oikeastaan ihan vihreää,
jos sitä ehtii päiväsaikaan näkemään.
Olen aina aika hillittyjen värien ystävä,
niin myös jouluna.
Tykkään luonnollisista koristeista ja kaikesta yksinkertaisesta.
Metsä, luonto, luonnollisuus, rouheisuus ja ajaton kauneus,
ovat ehkä kuvavaavimpia termejä tämän joulun koristelussa Vaahteramäellä.
Luonnon lumettomuus vaikuttaa myös varmasti hieman värimaailmaan.
Kun on lunta, kaipaan enemmän punaista,
lumetttomana jouluna kaipaan enemmän valkoista.
Betoni-innostus näkyy täällä sisälläkin.
Voiko kauniimpaa ja upeampaa kukkaa ollakaan?
En kyllästy ikinä näihin ritareihin.
Jaloritarinkukan hoito-ohje:
Jaloritarinkukka pitää viileästä.
Lämpimässä se avautuu nopeasti
ja liika kastelu saa sen venymään pituutta.
Kastele kuitenkin säännöllisesti
mutta anna kuivahtaa kevyesti kastelujen välillä.
Legenda jaloritarinkukasta:
Jaloritarinkukkaa kutsutaan myös amaryllikseksi,
sillä se kuuluu samaan Amaryllidaceae-heimoon kuin aitoamaryllis Amaryllis beliadonna.
Nimensä se on saanut kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvän kauniin paimentytön mukaan.
Mukavaa keskiviikkoa!
♥
♥
Olisi kiva kuulla, vaikuttaako lumettomuus tai lumi,
teidän joulukodin väreihin?
♥
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
facebookissa, instagramissa, Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.
Mielenkiintoista, en ole tullut ajatelleeksi tuota värijuttua. Täytyypä tarkkailla itseään :D Mukavaa keskiviikkoa sinullekin!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMä en tiedä, kuvittelenko vain, vai vaikuttaako tuo lumettomuus erityisesti valkoisen kaipuuseen. Valkean hangen keskellä kaipaan jotenkin lämpöisiä värejä enemmän.
Tarkkaileppa, onko sulla sama juttu...
Ihana tuo valkoinen amaryllys! En tiedä oikein, mikä vaikuttaa - jossain tuolla sisikunnassa syntyy vain jokin juttu, joka herättää Joulun teemavärit! Joskus mattakulta-valkoinen, joskus mattakulta-punainen tai mattakulta-tummasininen, joskus .... niin mattakulta on mukana hillitysti aika usein ja nykyisin valkoinenkin. Sama on kukkien kanssa, joskus rehevää vihreää, joskus ihan pientä...räiskyvää ei koskaan kuitenkaan.
VastaaPoistaNiin, on hauska katsella vanhoja joulukuvia... Meilläkin on ollut punaista ja vihreää, sinistä ja kultaa, kultaa ja hopeaa, olkikoristeita, kimallusta, pitsiä....
PoistaOn mukavaa, että joulussa on perinteitä ja sitten jotain teemoja voi vaihdella vuosittain.
Lasten ollessa pieniä, alakerta oli enemmän äidin harmonista maailmaa ja yläkerrassa oli lasten pieni, värikäs ja koristeita täyteen ahdettu kuusi. Näin jälkeenpäin ajatellen, olinkohan liian itsekäs harmonioitteni kanssa?
Lumettomuus laittaa minut kaipaamaan värejä kotiinkin.
VastaaPoistaIhanaa keskiviikkoa sinulle sinne kauniiseen kotiin!
Ihana, että joulu voi tuoda jokaiselle sitä kaivattua tunnelmaa. Kyllähän tuolla aika harmaata on, eli väritkin varmasti piristäisivät. Olenkohan tyypillinen suomalainen tylsimys, kun haluan harmaata, harmaan keskelle?
PoistaValkoista ainakin kovasti kaipaan ja vihreän kaipuu meillä puutarhureilla taitaa olla ikuinen.
Ihanaa keskiviikkoa sinulle ihana Outi! <3
Lempijoulukukkani. Kerrottu valkoinen amaryllis. Ihana.
VastaaPoistaOi, sen kauniimpaa minäkään en oikeastaan tiedä. <3
PoistaVaude - ihana tuo betonialusta! Hienoja juttuja olitte tehneet, luin postauksen niistä vasta jälkikäteen.
VastaaPoistaKiitos Saila!
PoistaMä jotenkin hurahdin aivan tuohon betonijuttuun. Ensimmäisen kerran jälkeen tekisi mieli tehdä vaikka mitä.
Itsekin olen hillittyjen värien ystävä sisustuksessa. Ei tuli kuuloonkaan laittaa jotain joulunpunaista meille! Valkoinen on kaunis väri.
VastaaPoistaValkoinen tuo rauhaa, yhdessä vihreän kanssa. Se on mun ehdoton lemppariväri kukissa.
PoistaOnneksi on kaiken värisiä kukkia olemassa ja jokainen saa valita mieleisensä. :)